Olen Armiaa seurannut kotipeleissä ja vähän vieraspeleissäkin Urhon (valitettavasti) välityksellä. Jossain kauden alussa ennustin, että Joel tulee tekemään muutaman maalin tällä kaudella eli puhutaan 3-5 maalista, joista yksi tulee olemaan Top5 SM-liigamaali tältä kaudelta. No sellainen tulikin sitten pian HIFK pelissä ja ajattelin, että vaikuttava näytös ja tässä tuli se tämän kauden väläytys. Perus massaan hukkuvana pessimistinä olen kuvitellut, että seinä tulee vastaan jossain kohtaa, mutta homma tuntuu menevän ihan päinvastaisesti. En ole niillä kausilla mitä Porissa olen kiekkoa katsellut vaan nähnyt todellista lahjakkuutta. On todella hienoa ja tavallaan etuoikeutettua seurata tälläisen potentiaalin ensiaskeleita lätkämaailmassa.
On aika vaikeaa selittää, että miksi Ässillä ja Armialla menee tällä kaudella näin hyvin. Ehkä kiekko on pomppinut hieman ja pakisto on jopa puolivahingossa muovautunut liigan eliitiksi. Santavuori on nuori Mave jne... Pakko sanoa tähän väliin, että alkaa jo näyttämään hyvin mavemaisia elkeitä kun suu käy, vaihdot pitkittyvät ja tulosta tulee :)
Se mikä Armiasta tekee pelaajatyyppinä ainutlaatuisen ja ikäisekseen ilmiömäisen on se, että miten hän tuntuu lukevan peliä askeleen muita edellä, aivan kuin näkisi tulevaisuuteen. Kuten #99:n isä oli poikaansa opettanut, että mene shinne minne kiekko menee, tuntuu myös Ässien #10 menevän aina oikeaan paikkaan ja laukaus on murhaavan tarkka ja hyvin ajoitettu. Myös tilanteisiin meneminen, jota voisi kutsua varmaan tilanneherkkyydeksi tai -räjähtävyydeksi, on ihan mieletöntä. Tällä tarkoitan sitä, että ehkä 98% pelaajista kohdalla jonkin tilanteen etenemisen voi ennustaa lähes varmaksi tyyliin Huhtanen, Luomala ja varauksella myös Salminen. Monen dominaattorin dominointi loppuu siinä vaiheessa kun kiekon ja maalivahdin välissä on pakki. Esimerkiksi pelaaja hyökkää yksin 2-3 puolustavaa pelaajaa vastaan, tilanne laukeaa kun mies blokataan tai kiekko yksinkertaisesti karkaa. Armia jaksaa aina vain hämmästyttää, että kuinka pääsee laukomaan hyvälle sektorille ja sen verran itsekin näen tulevaa, että mies tulee tekemään vielä monta maalia parhaina vuosinaan noista paikoista mitä olen kotipeleissä nähnyt.
Kaikkein hämmentävin suoritus oli minusta Kärppiä vastaan syöttö Santavuorelle, jossa Armia haastaa pakkia ja suojaa kiekkoa hyvin poikkeuksellisesti koko jalallaan jättäen puolustajan täysin aseettomaksi huonosta kulmasta, jälleen aivan kuin olisi nähnyt luontaisesti mitä seuraavan sekunnin aikana tulee tapahtumaan ja pystynyt keskittymään kiekon kontrolloimiseen. Heikkoudet löytyvät tällä hetkellä itsestään selvältä alueelta eli fysiikasta. Armia toki kestää ikäisekseen kontaktia hyvin, mutta on aikalailla kaksinkerroin heti jos vastustaja tulee ns. iholle. Tässäkin on vaan se, että yleensä kiekko on menossa jo siinä vaiheessa muualle kun SM-liiga tason pelaaja pääsee kunnolla iholle, juuri tuon mielettömän tilanneherkkyyden ja räjähtävyyden ansiosta. Aloituskiekkojen jälkeen Armia on usein se, joka tulee ensimmäisenä kiekon kanssa ylös haastamaan, joka on käsittääkseni aika odottamatonta juniorilta. Tässä saattaa olla myös yksi hyvin tärkeä pitkän aikavälin pointti nimittäin loukkaantumisherkkyys. Vaikka Armia tuntuu olevan röyhkeä ja haastaa mielellään, kovimmat kontaktit tuntuvat vain jäävän pois pelistä eivätkä tilanteet pääty koviin kontakteihin. Varmaan suurin yksittäinen syy miksi pelaajista ei tule sitä mitä heistä "kuuluisi tulla", ovat useat/vaikeat loukkaantumiset parikymppisinä. Esim. Eric Lindrosin super lupaava ura taisi kariutua lähes täysin loukkaantumisiin.
Koska en ole mikään kiekkoasiantuntija niin en osaa sanoa, että miten paljon liike tuosta paranee, mutta jo nyt tasapaino on huikeaa luokkaa, vaikka vauhti ei ajoittain näytä kovin kovalta. Toivottavasti Joel ei tuosta kovin montaa senttiä enää kasva, koska jo nyt ollaan ykkösvetureiden Joe Thorntonin ja Rick Nashin pituuksissa. Eiköhän jokin yli 195cm pituus ala jo hieman häiritä hyökkääjän liikettä (?).
Onnellakin on ollut ehkä hieman vaikutusta supersyksyyn siinä mielessä, että tämä uudestisyntyneeksi tituleerattu Santavuori on täydellinen pelaaja Armian rinnalle, koska kummatkin ovat hyvin luovia ja pystyvät laukomaan ja syöttämään tasapainoisesti. Myönnän, että ottelussa tuli pari kertaa tippa silmään sellaisesta kiekkotaiteesta mitä kuuman Maven jälkeen ei Porissa ole nähty, vaikka siitä ei onneksi kovin pitkää aikaa olekaan! Yhtään vähemmän täydellinen kenttään ei ole AUK, joka tekee niin paljon näkymätöntä työtä, että sitä en edes tajua. Jollain sairaalla tavalla haluaisi, että kentällä olisi vielä joku superluokan sniper tyyliin Kuusela, Brendl neljäntenä hyökkääjänä, mutta se ei taida olla mahdollista.
Näkisin vielä sellaisen positiivisuuden joukkueessa, että Rautakallio lienee aikalailla optimaalinen valmentaja Armialle, koska on minun silmääni/korvaani erinomainen ihmistuntija eikä ole kaavoihin kangistunut mitä pelaajien käsittelemiseen tulee antaen positiivista palautetta.
