Eikö nyt ole pitkään ollut varsin selvä, että Ässissä jatkaa vielä ensi kauden.
Onhan tuo tietenkin melko selvää ollut. Tuosta IS:n jutusta vaan sai Toivolan puheista sen käsityksen, että huonompi kausi tänä vuonna olisi jotenkin heikentänyt Ässien mahdollisuuksia pitää hänet Porissa...
Eilisessä pelissä näkyi, että Armia kärsii tällä hetkellä ketjukavereista (olivat he keitä hyvänsä). Joukkueen peliä leimasi tietty epäonnistumisen pelko. Todella monta kertaa Joppe koitti tuoda kiekkoa laidasta sisään, mutta ei se liigatasolla useinkaan yksin onnistu, jollei kaveri ole vieressä tekemässä itseään pelattavaksi.
Kerran Tupi näin toimi ja tästä tulikin Ässien kolmas maali. Nyt Joppe kärsii siitä, että hyökkäykset eivät lähde kunnolla rintamassa. Toisaalta samasta kärsii myös Ässien yv.
Tuota Santavuoren maalia ei oikein millään voi pitää pelitavallisuudesta johtuvana, ellei sitten Armian yksilötaitoja lasketa sellaiseksi. Aika harvinaista sellainen, että pitkiä pudotuspelisarjoja hoidetaan yhden miehen kuljetusliikkeen ja yksilötaidon voimin. Volttilähtöjen ajotukset, kaistojen täytöt, hyökkääjien valmius olla pelattavana, nuo saatava kuntooon.
Väittäisin, että se oli pelitavallinen onnistuminen, joka mahdollisti Armiaa käyttämään yksilötaitoaan tilanteen luomiseen. Tupi ja Joppe tulivat rintamassa ja Tupi teki itsensä oikea-oppisesti pelattavaksi tyhjään tilaan. Kovin monta tilannetta meni ohi eilenkin, kun ei uskallettu lähteä tyhjään tilaan "kun jos en oo pelin alapuolella, kun tulee vasta-isku",
Joppessa on positiivista, että kaveri uskaltaa haastaa kiekollisena AINA. Se on vaan vähän liian vaikeeta (tai vastustajalle helppoa) lukea pois, kun ei ole lähellä yhtään omaa, jolle pelata sivuun kun tie menee kiinni.
Se on pelitavallinen onnistuminen silloin kun hyökkäysten rakenne on suhteellisen sama vaikkapa viis kertaa putkeen, kuten menestyvillä pelaajilla tuppaa olemaan. Se että joku taituroi itsensä omalta siniseltä kolmen pelaajan läpi ei vielä täytä kriteerejä. Ellei tätä sitten pyritä suorittamaan viidessä hyökkäyksessä peräkkäin.
Halu haastaa on positiivista, mutta yhteispeli ketjukavereiden kanssa toimii vain ohimennen. Joskus voi olla vika ketjukavereissa, usein taas Armia itse ei osaa luopua kiekosta riittävän ajoissa.
Väittäisin, että suurin syy, miksi Joppe usein näennäisesti liikaa kiekkoa pitään on oikein sijoittuneiden ja siten pelattavissa olevien ketjukaverien puute.
Mä taas väittäisin, että suurin syy löytyy Armian puutteellisesta pelikäsityksestä ja tästä johtuvista vääristä kiekollisista ratkasuista.
Hakee rajojaan, eikä aina tunnista tilannetta, jolloin pitäs luopua kiekosta.
Noin muuten suhteellisen tyytyväinen miehen esityksiin, takakarvaukseen jne., olkoonkin että hukkuu aika ajoin kuvasta, eikä tämä edesauta ketjun suorituksia.
Mielestäni Jopen pelikäsitys on varsin hyvä pelaajaksi, jota pidetään puhtaasti maalintekijänä. Paljon edellä Joensuuta vastaavassa iässä.
Okei. Dixonin ja Savinaisen rinnalla, käsittääkseni jopa Zaborskya paremmat ominaisuudet omaavana, Armia tulee olemaan täysin pitelemätön jatkopeleissä...? Siis mikäli oikeasti pelikäsitys ja mukautuminen yhteispeliin on väittämällänne tasolla.
Eilen ainakin tilanne oli se, että Dixon ja Savinainen eivät pysyneet Joppen aivotuksissa mukana. Eikä ihme, koska kyseessä on täysin erilainen pelaaja kuin Zabo
Eli pelaisit pelikirjajääkiekkoasi yhden pelaajan temppujen mukaan? Voisitko avata mulle, Dixonille ja Savinaiselle näitä aivoituksia?
Siinä oli tuntuman ja pelirohkeuden puutetta sekä Dixonilla että Savinaisella. Tuosta ketjusta Joppe oli ainoa, joka toteutti hyökkäyksiinlähdössä jonkinlaista rakennetta.
Pitkän aikaa yhden liigan vaarallisimmista ketjuista Zabon kanssa muodostaneet Savinainen ja Dixon yhtäkkiä menettävätkin pelillisen otteensa. Mutta Armia toteuttaa suunnitelmaansa täydellisesti. Aika jännä. Varmasti toteutti rakentelua, omaa rakenteluansa, mutta näinhän ei viisikkopeli toimi.
Ei se niin toimi, että jos ketjusta poistaa yhden palasen ja korvaa toisella, niin ketjun kaksi muuta palaa jatkavat entisellään. Kyllähän sen silmällä näkee, että kummankaan pelissä ei ole samaa rentoutta ja varmuutta kuin parhaimmillaan on ollut.
Armia ja Zaborsky ovat täysin erilaisia pelaajia ja on hourailua väittää, etteikö palasen korvaaminen toisella muuttaisi mitään. Dixon ja Savinainen ovat tottuneet luottamaan Zabon nopeuteen ja kun dynamo puuttuu ketjusta, vaikuttavat pelaajat väistämättä vaisuilta.
Armia ja Zaborsky ovat täysin erilaisia pelaajia ja on hourailua väittää, etteikö palasen korvaaminen toisella muuttaisi mitään. Dixon ja Savinainen ovat tottuneet luottamaan Zabon nopeuteen ja kun dynamo puuttuu ketjusta, vaikuttavat pelaajat väistämättä vaisuilta.
Niin.. Jos mietitään kenen kanssa Joppe on todistetusti pelannut parhaiten yhteen, niin kyllähän se Santavuori on.
Itse näkisin mielelläni kentän Tupe-Lee-Joppe.
Ongelmaksi tosin jää se, miten muut kentät muodostettaisiin.
Joku huuteli kanssa AUK:ta tuohon keskelle ja voisi sitä munkin puolesta kokeilla, jos pappa vaikka heräisi.