Mainos

Joel Armia

  • 1 594 328
  • 5 073

PJx

Jäsen
Eipä kai niillä vuosilla itsellään ole oleellista merkitystä, vaan valmiudella. Silloin kannattaa lähteä, jos tietää saavansa heti ison roolin ylhäällä.
Osapuilleen noin. Kuitenkin on hyvä muistaa, että historian valossa on odotettavissa, että eräät Armian ikäiset nyt varatut pelimiehet breikkaavat ensi kaudella NHL:ssä. Vuosi lisää mittariin, niin eiköhön poika ole näiden kavereiden "nykyedellytyksissä".

En sillä, että olisin potkimassa poikaa eteenpäin. Hehkutuksen määrän ja "odotusten" pitäisi kuitenkin olla linjassa. Jotta nämä Suomen nuoret toivot olisivat hypensä arvoisia (siis lyhyellä tähtäimellä), niin näyttöjen aika olisi käsillä. Toivon, että edes Armia pystyisi vastaamaan tähän huutoon. Muista ei näemmä siihen ollut. Valitettavasti.

Näkisin Armian mielelläni training campillä hakemassa roolia nyt ja vuoden päästä pelipaikka joukkueesta. Silloin kaveri olisi ollut kaiken hehkutuksen arvoinen.

Toki uraa voi rakentaa pitemmän kaavan mukaan. Kaikki eivät ole teinitähtiä. Tämäkin on ihan kunniallinen tie, mutta hype pitäisi suhteuttaa odotuksiin, siis "maailmanvalloitus"-hype. Kaikki liigahype on toki paikallaan...
 
Hehkutuksen määrän ja "odotusten" pitäisi kuitenkin olla linjassa.

Jotta nämä Suomen nuoret toivot olisivat hypensä arvoisia (siis lyhyellä tähtäimellä), niin näyttöjen aika olisi käsillä.

Hehkutuksen luovat media ja muut ulkopuoliset tahot. Niiden vuoksi ei mielestäni kannata tehdä päätöksiä.

Saku Koivu(937o, 734p) lähti NHL:ään 21-vuotiaana. Teemu Selänne(1258o, 1340p) 22-vuotiaana. Pelkästään tuosta voisi ajatella, että kovimman uran nykykiekoillijoista ovat tehneet ne, jotka ovat malttaneet kehittyä Suomessa.
Peter Forsberg oli 21-vuotias lähtiessään NHL:ään.

Muistan erään Jari Kurrin haastattelun, jossa häneltä kysyttiin mielipidettä siitä, milloin pelaajan kannattaisi lähteä NHL:ään. Vapaasti muistellen Kurri kehotti odottamaan siihen asti, että olisi edes A-maajoukkuekokemusta.

Toki voidaan ottaa länsinaapurista esimerkiksi Mats Sundin, joka lähti 19-vuotiaana ja teki "ihan kelpo" uran.

Kukaan yllämainituista ei lähtenyt tahkoamaan AHL:ää.

Jotkut ovat nuorempana valmiimpia lähtemään, eikä kai tässä mitään yleistä oikeata ratkaisua ole. Omana mielipiteenäni kuitenkin toteaisin, että ykkösvarausten on tarpeetonta lähteä farmia tahkoamaan. Suomessakin saa istua bussissa ja tapella, jos sitä kaipaa.
 
Muistan erään Jari Kurrin haastattelun, jossa häneltä kysyttiin mielipidettä siitä, milloin pelaajan kannattaisi lähteä NHL:ään. Vapaasti muistellen Kurri kehotti odottamaan siihen asti, että olisi edes A-maajoukkuekokemusta.

Samaa painotti Jukka Koivu. Ja hänellä on hieman meriittejäkin kategoriassa "kuinka kasvatat pojistasi NHL-pelaajia". En nyt muista tarkkaa lainausta kevään MM-kisalähetyksestä, mutta isä-Koivu nimenomaan painotti sanoneensa pojilleen aina, ettei kannata tai pidä lähteä ennen kuin on maajoukkueessa kannukset hankittuna. Ja näin molempien poikien kohdalla on toimittu eikä se nyt kovin pieleen ole mennyt.
 
Suosikkijoukkue
Broadstreet Bullies, Scott Stevens, Wendel Clark
Samaa painotti Jukka Koivu. Ja hänellä on hieman meriittejäkin kategoriassa "kuinka kasvatat pojistasi NHL-pelaajia". En nyt muista tarkkaa lainausta kevään MM-kisalähetyksestä, mutta isä-Koivu nimenomaan painotti sanoneensa pojilleen aina, ettei kannata tai pidä lähteä ennen kuin on maajoukkueessa kannukset hankittuna. Ja näin molempien poikien kohdalla on toimittu eikä se nyt kovin pieleen ole mennyt.

Ei ne maajoukkuepelit ja -statukset loppupelissä paljoakaan paina jos NHL:ssa ei tule tulosta ehti alusta alkaen. USA etenkin on äärimmäisen kilpailu-orientoitunut yhteiskunta eikä NHL muodosta siihen mitään poikkeusta. Training Campilla on varmasti aika monta jantteria kisaamassa niistä pelipaikoista ja se, jolla parhaiten syntyy harjoitusotteluissa tulosta, on paalupaikka rosteriin kauden alkaessa.
 

Fernando

Jäsen
Suosikkijoukkue
los serranos
Ei ne maajoukkuepelit ja -statukset loppupelissä paljoakaan paina jos NHL:ssa ei tule tulosta ehti alusta alkaen. USA etenkin on äärimmäisen kilpailu-orientoitunut yhteiskunta eikä NHL muodosta siihen mitään poikkeusta. Training Campilla on varmasti aika monta jantteria kisaamassa niistä pelipaikoista ja se, jolla parhaiten syntyy harjoitusotteluissa tulosta, on paalupaikka rosteriin kauden alkaessa.

Ootko sä Sihvonen? Niin kova on hokitietämys että Tamiakin varmaan heikottaa, mitä vitun väliä sillä on jos ei tuu sataa pistettä hönäpeleissä. Tekihän eräs OJ ekalla Kälkärin visiitillä harkkapeleissä hurjia tehoja, sen sijaan varsinaisella kaudella ihan paska. Ja vai on maajoukkuetilastot = kokemus, ja paskat sanon minä. Se että Armialla olisi edes yhdet MM-kisat alla on enemmän kuin ei yhdetkään. Herätys kalamies!
 
Nykyään ensimmäisellä kierrokselle mahtuu kaikkiaan 30 varausta. Numerolla 30 tai sitä pienemmällä on suomalaisia varattu vuodesta 1983 lähtien kaikkiaan 26 kappaletta. Ei mitenkään suuren suuri määrä. Numerolla 16 tai sitä pienemmällä on varattu 15 suomalaispelaajaa (Selänne, Berg, Riihijärvi, Jokinen, Rita, M.Koivu, T.Ruutu, Lehtonen, Pitkänen, Niinimäki, Tukonen, Nokelainen, Helenius, Granlund ja Armia).

Jos vielä jatketaan sopivasta lähtöhetkestä, niin lähivuosien ykköskierrosten varauksista 19-vuotiaina ovat lähteneet Bergenheim, Tukonen ja Nokelainen. Kaikki ilman aikuisten arvokisakokemusta. Heistä kukaan ei onnistunut ottamaan isoa roolia NHL:ssä. Bergenheim haki vauhtia Euroopasta, kehittyi maajoukkuetason pelaajaksi ja nyt viimein sai tulostakin tehtyä. Nokelainen palasi Suomeen hakemaan vauhtia, kävi iskemässä MM-finaalin voittomaalin ja nyt uusi yritys.
Mikko Koivukin oli lähtiessään 21-vuotias ja joutui silti hakemaan yhden kauden vauhtia AHL:stä. Lähtöä ennen hänellä oli kuitenkin alla vuoden 2004World Cup.
 

enigma

Jäsen
Suosikkijoukkue
TuusKi, Nikerit
Mikko Koivukin oli lähtiessään 21-vuotias ja joutui silti hakemaan yhden kauden vauhtia AHL:stä. Lähtöä ennen hänellä oli kuitenkin alla vuoden 2004World Cup.

Jälleen kerran pitää korjata virheellistä tietoa ja muistuttaa, että Koivu pelasi AHL:ssä kauden 2004-2005 NHL:n työsulun vuoksi.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Jos vielä jatketaan sopivasta lähtöhetkestä, niin lähivuosien ykköskierrosten varauksista 19-vuotiaina ovat lähteneet Bergenheim, Tukonen ja Nokelainen. Kaikki ilman aikuisten arvokisakokemusta. Heistä kukaan ei onnistunut ottamaan isoa roolia NHL:ssä. Bergenheim haki vauhtia Euroopasta, kehittyi maajoukkuetason pelaajaksi ja nyt viimein sai tulostakin tehtyä. Nokelainen palasi Suomeen hakemaan vauhtia, kävi iskemässä MM-finaalin voittomaalin ja nyt uusi yritys.

Ja tähän jatkeeksi Olli Jokinen ja Aki Berg jotka molemmat lähtivät 18-vuotiaina ja palasivat sitten Suomeen hakemaan vauhtia. Enemmän sääntö kuin poikkeus näyttäisi suomalaisilla olevan että lähteä kannattaa vasta parikymppisenä tai vähän päälle.

Joel Armian oikeasta lähtöhetkestä näyttää varsinkin toisten joukkueiden faneilla olevan varma mielipide, mutta minusta hänen kohdallaan ei voi tarpeeksi painottaa sitä että kyseessä on myöhäisherännäinen pelaaja, jonka lahjakkuus huomattiin Porissakin kunnolla vasta pari vuotta sitten. Pidän aivan hulluina puheita siitä että hänen pitäisi muka lähteä vuoden päästä 19-vuotiaana "totuttelemaan kapeaan kaukaloon". En mitenkään usko että Joel kykenisi vuodessa kuromaan kiinni sen eron joka hänellä esimerkiksi fysiikassa on oman ikäluokkansa ehdottomiin huippuihin.

Oma lukunsa ovat nämä henkiset kysymykset joihin ei päde mikään matematiikka. Teemu Selänne olisi voinut lähteä jo vuonna 1991 ja olisi todennäköisesti pelannut hyvän tulokaskauden jo silloin. Mikael Granlund olisi täysin valmis Nhl:aan jo nyt. Silti molemmat halusivat jäädä vielä vuodeksi, kumpikin omista syistään, mutta kummallakin uskoakseni yhtenä syynä juuri halu olla ehdottoman varma itsestään silloin kun hetki lyö. Samantyyppistä kypsyttelyä odotan myös Joel Armialta.
 

Bigmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata & LAK
Ja tähän jatkeeksi Olli Jokinen ja Aki Berg jotka molemmat lähtivät 18-vuotiaina ja palasivat sitten Suomeen hakemaan vauhtia.

Sellaisen tarkennuksen tarjoaisin, että Berg pelasi kolme kautta NHL:ssä ennen tuota Tepsin kautta. Ottelumäärät ylhäällä 51, 41 ja 72. Tuo Suomen kausi (1998-1999) johtui sopimuserimielisyyksistä (=raha) eikä ollut "vauhdin hakemista" sillä tavoin kuin asia yleensä mielletään.

OJ:n kohdalla tuo toki pitää paikkansa, kun Olli saapui kesken ensimmäisen NHL-kautensa IFK:hon mestaruutta voittamaan.
 

vero

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Joel Armian oikeasta lähtöhetkestä näyttää varsinkin toisten joukkueiden faneilla olevan varma mielipide, mutta minusta hänen kohdallaan ei voi tarpeeksi painottaa sitä että kyseessä on myöhäisherännäinen pelaaja, jonka lahjakkuus huomattiin Porissakin kunnolla vasta pari vuotta sitten. Pidän aivan hulluina puheita siitä että hänen pitäisi muka lähteä vuoden päästä 19-vuotiaana "totuttelemaan kapeaan kaukaloon". En mitenkään usko että Joel kykenisi vuodessa kuromaan kiinni sen eron joka hänellä esimerkiksi fysiikassa on oman ikäluokkansa ehdottomiin huippuihin.

Puutun tuohon sanaan myöhäisherännäinen, joka ei mielestäni missään tapauksessa pidä paikkaansa Armian tapauksessa. Kyllä hän on kilpakiekossa erottunut aivan omalle tasolleen verrattuna muuhun porukkaan. Armia vain eroaa muista teinitähdistä siinä, että hän on pystynyt vuosittain ja näkemäni mukaan myös tänä kesänä, pystynyt ottamaan kehitysloikan. Muiden "ässäjunnutähtien", kuten vaikkapa Salmisen tai Jyrkkiön kehitys on vain yhtäkkiä pysähtynyt, eli heidän kohdallaan se oma taso saavutettiin vain aikaisemmin kuin muut ikäisensä, mutta Joppe kehittyy edelleen, eli sitä omaa tasoa ei ole vielä saavutettu.

Oma veikkaukseni on, että terveenä pysyessään Armia dominoi SM-liigassa ensi vuonna ja jos vastaava kehitys tapahtuu myös ensi kesänä Joppe hyppää suoraan Buffalon ykkösketjuun. On kyseessä niin poikkeava pelaaja, että en ole vastaavaa Porissa nähnyt sitten Ketolan tai Rautakallion päivien ja tuskin tulen enää näkemäänkään.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Puutun tuohon sanaan myöhäisherännäinen, joka ei mielestäni missään tapauksessa pidä paikkaansa Armian tapauksessa.

Niin, tarkoitin myöhäisherännäistä lähinnä suhteessa niihin kavereihin jotka varattiin ennen häntä tai hänen jälkeensä ensimmäisellä kierroksella. Ainahan Joel erottunut on, ei siinä mitään, mutta hän on kuitenkin edelleen se poika jota ei valittu Pohjola-leiriltä maajoukkueryhmiin. "Myöhäisherännäisyyttä" voi nähdä myös siinä että esimerkiksi voimaharjoittelu on aloitettu Joelin kanssa myöhemmin kuin se yleensä aloitetetaan.

Joka tapauksessa ensi kausi on hyvin kiinnostava Joelin uran kannalta. Jos hän vetää liigassa oikeasti hyvän, täysipainoisen kauden, saattavat Buffalon valot kutsua nopeastikin, sillä Sabresilla ovat samat naamat pyörineet hyökkäyksessä jo pitkään joten Joelin kaltaiselle pelaajalle saattaa olla tilausta.
 

vero

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Voitko täsmentää? Mikä on näkemäsi tänäkesäinen kehitysloikka?

Ihan ensinnä se, että kusi ei valu ylöspäin. Halu tehdä työtä on edelleen se suurin lahjakkuuden muoto. Sitten vaan lihaksen kertyessä luontainen nopeus ja koordinaatio säilyvät, jne. Viime kesänä Joppe oli vielä taitava poika, tällä hetkellä hän on taitavampi nuori mies. Ensi kesänä on mahdollista olla taitavampi raskassarjalainen. Nyt kaikki adjektiivit ovat Joppe asteikolla, taidon näkevät kaikki, mutta esimerkiksi ei tule löytymään ensi vuonna kovin montaa pakkia liigasta, jotka voivat edes haaveilla Jopen pysäyttämisestä voimalla, on se Jopen yleinen kehon hallinta ja koordinaatio yhdessä kasvavien voimatasojen kanssa vaan absoluuttisesti sellainen yhdistelmä.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Sellaisen tarkennuksen tarjoaisin, että Berg pelasi kolme kautta NHL:ssä ennen tuota Tepsin kautta.

Tarkennus otettu vastaan. Jatkoaika on ankara kuin Mustanaamio :)

Silti, yllättävän vähän on suomalaispelaajia jotka olisivat a) pelanneet nhl:ssa menestyksekkäästi alle 20-vuotiaina ja b) luoneet menestyksekkään uran liigassa ns. pitkän tien kautta eli nuorina sisään ja siitä pikku hiljaa ylöspäin. Lähes kaikki nhl-menestyjämme ovat tosiaan ensin olleet tähtiä sm-liigassa ja saavuttaneet jotakin statusta myös maajoukkueessa ennen nhl-uraa.
 

vero

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Niin, tarkoitin myöhäisherännäistä lähinnä suhteessa niihin kavereihin jotka varattiin ennen häntä tai hänen jälkeensä ensimmäisellä kierroksella. Ainahan Joel erottunut on, ei siinä mitään, mutta hän on kuitenkin edelleen se poika jota ei valittu Pohjola-leiriltä maajoukkueryhmiin. "Myöhäisherännäisyyttä" voi nähdä myös siinä että esimerkiksi voimaharjoittelu on aloitettu Joelin kanssa myöhemmin kuin se yleensä aloitetetaan.

Tämä Pohjolaleiri juttu kuvaa vain Suomen Jääkiekkoliiton yleistä osaamista. Ja nyt samat miehet haluavat yhä aikaisemmin pienentää massoja (paljon ennen Pohjola ikää) ja keskittyä kehittämään vain todellisia lahjakkuuksia.
 

PJx

Jäsen
Kun näitä lähtöikäasioita on täällä pohdittu, niin 90-luvun aikoihin SM-liigan taso oli siinä määrin kova, että SM-liiga starat olivat isolla todennäköisyydellä valmiita isoon rooliin NHL:ssä (niin kotimaiset kuin ulkomaiset). Sikäli ajat ovat muuttuneet, ettei ennuste ole enää sama. Myöskin NHL:n ovet ovat aivan toisella tapaa auki joukkuemäärän takia.

Toisaalta moni suomalaispelaaja ei ole NHL:ssä yltänyt todelliseen tähtistatukseen (hyökkääjistä yhden käden sormet riittänee). Kirkkaimmista tähdistä Kurri lähti mielestäni heti kun pääsi ja Selänne oli vasta juuri päässyt vauhtiin loukkaantumisensa jälkeen (+sopimustarjous vasta kauden kynnyksellä). Totta on, että Mikko Koivun uraa rakennettiin huolella.

Lähtöä pitää peilata talenttia ja fyysistä(/henkistä) valmiutta vastaan. Todelliset talentit nostavat varsin nopeasti pelinsä tason vastaamaan vaatimuksia. Jos fysiikka tai henkinen kantti ei riitä, niin silloin lähtöä on toki syytä lykätä.

Talentti on sitä mitä on, mutta fyysisinen ja henkistä kantti kehittyy. Kuitenkin, jos talentti on kohdallaa, niin vähemmälläkin fysiikalla pärjää...

Ei huippu-urheilussa jaeta säälipisteitä tai anneta tasoitusta late bloomereille. Jos lähtee nuorena, saa aluksi anteeksi tiettyjä puutteita, kunhan potentiaali näkyy. Kun ikää on mittarissa selkeästi yli 20, niin homman on toimittava heti.

Aika moni vanhemmalla iällä kokeilemaan pääsyt on joutunut toteamaan, ettei reilua näyttöpaikkaa sitten tullutkaan (= ei annettu "aikaa"). Menee se näinkin päin.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Tämä Pohjolaleiri juttu kuvaa vain Suomen Jääkiekkoliiton yleistä osaamista.

Aivan takuuvarmasti näin. Tuo on vain sellainen pikku knoppi josta "täytyy" silloin tällöin muistuttaa, varsinkin yhteyksissä joissa vaaditaan Armialle mahdollisimman pikaista lähtöä P-Amerikkaan kehittymään. Ylipäätään Armian "sensaatiomaisuus" viime kaudella perustui paljon siihen että hän tuli aika lailla tyhjästä ja odottamatta, lahjakkuus tiedettiin mutta kohinaa ei ollut samalla tapaa kuin vaikka Jesse Joensuulla oli. Varsinkaan Porin ulkopuolella moni ei ehkä tajua sitä että Armian läpimurto jo viime kaudella oli täällä Porissakin monelle yllätys. Todella paljon asioita on tapahtunut Joelin elämässä todella nopeasti ja siksi olen ainakin itse sillä kannalla ettei P-Amerikan suhteen kannattaisi niin mahdottomasti kiirehtiä.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Kuitenkin, jos talentti on kohdallaa, niin vähemmälläkin fysiikalla pärjää...

Sitten pitää kyllä olla todella uskomaton talentti, koska juuri fysiikan puolella kilpailu kiristyy koko ajan. Nhl on nykyään huippu-urheilua kun se 20 vuotta sitten oli jotain muuta. Vastaavasti taas henkisellä puolella rima on madaltanut eli kulttuurishokki siellä toisella puolella ei ehkä enää ole ihan niin suuri.

Joel Armia on nykyisen sopimuksensa päättyessä 20-vuotias ja pidän todennäköisimpänä hänen lähtöään Buffaloon silloin.
 

PJx

Jäsen
Sitten pitää kyllä olla todella uskomaton talentti, koska juuri fysiikan puolella kilpailu kiristyy koko ajan. Nhl on nykyään huippu-urheilua kun se 20 vuotta sitten oli jotain muuta.
Juuri väin. Kovan luokan talentit pystyvät kuitenkin pelaamaan pelin sisällä "omaa" peliään. Esimerkiksi Jori Lehterä pystyi siihen liigassa (samoin toki Armiakin).

Väittäisin, että Grezkyn talentti+Armian fysiikka riittäisi todella pitkälle yhä edelleen. En toki odota Armiasta uutta Grezkyä, mutta toivon, että kaverista kuoriutuisi kakkoskategorian stara, jolloin fysiikkavaatimukset tuskin ovat aivan täysimääräisiä.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Kovan luokan talentit pystyvät kuitenkin pelaamaan pelin sisällä "omaa" peliään. Esimerkiksi Jori Lehterä pystyi siihen liigassa (samoin toki Armiakin).

Kyllä, näin on. Yksi Armian viime kauden hämmästyttävyyksistä oli juuri siinä miten nopeasti oppi toimimaan Sm-liigassa ja miten ennakkoluulottomasti hän koko ajan pelasi. Kovan luokan talentti on siinä mielessä kyseessä, mutta ihan Gretzkyyn en lähtisi edes teoreettisella tasolla vertaamaan koska Gretzkyn pelitapa oli niin epäkonventionaalinen ja jääkiekkoa uudistava ettei siihen voi verrata oikeastaan ketään.

En silti muutenkaan tai vieläkään vähättelisi noiden fyysisten tekijöiden merkitystä. Montako puutteellisella fysiikalla varustettua tähtiluokan läpimurtopelaajaa nhl:ssa on viime vuosina nähty? No, Drew Doughty ja Pat Kane ainakin, mutta pääsääntöisesti nimenomaan nuoret pelaajat edustavat tämän päivän nhl:ssa tätä huippu-urheilun koulukuntaa. Armian ei tarvitse olla koskaan mikään testien ykkönen, mutta hänellä pitää olla edes joitain työkaluja vastatakseen haasteeseen.
 

korkki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porilainen urheilu (ja yks raumalainenkin joukkue)
Tämä Pohjolaleiri juttu kuvaa vain Suomen Jääkiekkoliiton yleistä osaamista. Ja nyt samat miehet haluavat yhä aikaisemmin pienentää massoja (paljon ennen Pohjola ikää) ja keskittyä kehittämään vain todellisia lahjakkuuksia.
Ei kuulu ketjun aiheeseen, mutta tästä täysin samaa mieltä. Tällä hetkellä lahjakkuudeksi katsotaan pienikokoiset nopeat ja vikkelät pojat. Sitten kun pojat kasvavat murrosiässä nämä isompikokoiset eivät ole saaneet tarpeeksi kovia pelejä ja motivaationkin kanssa saattaa olla tekemistä. Siihen vielä vähän kömpelyyttä mukaan kun kasvu on pahimmillaan niin saatetaan pudottaa kovakin kaveri jääkiekon ulkopuolelle.

Ja Armia oli vielä muutama vuosi sitten kuin vieteriukko luistimilla. Laukoa osasi jo silloin ja taitoa piisasi, mutta jalat ja kädet eivät pelanneet yhteen. Kuitenkin jo silloin näki että kunhan tuo puoli saadaan kuntoon on tulevaisuus aika kova. Kuitenkin silloin pidin poikaa vasta ikäluokkansa toiseksi kovimpana pelaajana, mutta loukkaantumiset ovat jarruttaneet (pysättäneet jopa) Arousvan kehityksen.
 
Ei ne maajoukkuepelit ja -statukset loppupelissä paljoakaan paina jos NHL:ssa ei tule tulosta ehti alusta alkaen. USA etenkin on äärimmäisen kilpailu-orientoitunut yhteiskunta eikä NHL muodosta siihen mitään poikkeusta. Training Campilla on varmasti aika monta jantteria kisaamassa niistä pelipaikoista ja se, jolla parhaiten syntyy harjoitusotteluissa tulosta, on paalupaikka rosteriin kauden alkaessa.

Et tainnut käsittää yhtään mistä tässä puhutaan? Ei tässä nyt mikään maajoukkuestatus ole pointtina. Eikä se mikä painaa minkä verran NHL-seuran silmissä. Kyse on siitä, että jos olet niin hyvä, että nouset Suomen aikuisten maajoukkueessa vastuulliseen rooliin, niin olet riittävän hyvä lähtemään NHL:ään. Tätä kaavaa ovat molemmat Koivun veljekset hyvällä menestyksellä toteuttaneet. Sakun taustan nyt muistaa kaikki, mutta veljeksistä se hitaammin kehittynyt eli Mikko ehti hänkin olla mukana "parhaat vs parhaat" -turnauksessa World Cupissa 2004 ennen lähtöään Pohjois-Amerikkaan.
 

Major Julli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Puttosen, Järvelän ja Ranniston potkut
kyseessä niin poikkeava pelaaja, että en ole vastaavaa Porissa nähnyt sitten Ketolan tai Rautakallion päivien ja tuskin tulen enää näkemäänkään.

Täytyy kompata veroa. Aika monta kaveria on Ässissä tullut nähtyä, eikä omalla 80-luvulta alkaneella ässätaipaleella ole tullut vastaan yhteen edes hiukan siellä päinkään ollutta kaveria mitä tulee Armian lahjakkuuteen. Ainoa pelaaja johon edes voi verrata on Raitanen, Raulin luonne ei ollut kuitenkaan lähellekään samaa tasoa eikä laukauskaan.

Veikkaan että Armiasta tulee Jagrin manttelinperijä kv. kiekkoon. Kova veikkaus, mutta kova on Joppekin. On se kova, on ...
 
Suosikkijoukkue
Broadstreet Bullies, Scott Stevens, Wendel Clark
En silti muutenkaan tai vieläkään vähättelisi noiden fyysisten tekijöiden merkitystä. Montako puutteellisella fysiikalla varustettua tähtiluokan läpimurtopelaajaa nhl:ssa on viime vuosina nähty? No, Drew Doughty ja Pat Kane ainakin, mutta pääsääntöisesti nimenomaan nuoret pelaajat edustavat tämän päivän nhl:ssa tätä huippu-urheilun koulukuntaa. Armian ei tarvitse olla koskaan mikään testien ykkönen, mutta hänellä pitää olla edes joitain työkaluja vastatakseen haasteeseen.

Eiköhän NHL-ympyröissä ole sellaiset kaurapuurot joilla se fysiikka saadaan vuodessa tai kahdessa kuntoon kun ei tarvitse pelätä WADA:n iskuryhmää ovelle yllättävään aikaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös