Tuon joukkueen taaperrus tulee todennäköisesti jatkumaan vielä melko pitkään. Valitettavasti bändiä on alettu rakentamaan Nick Suzukin ympärille, jota säestää Cole Caufield ja nyt loukkaantuneena oleva Kirby Dach. Juraj Slafkovskyn tietty uskotaan olevan osa tätä orkesteria, mutta Montrealmaiseen tapaan soittaa kakkosviulua vajailla välineillä, kun kehittyminen esim AHL:ssa voisi tuottaa tulevaisuudessa enemmän. Tuota Montrealin kärkeä, kun alkaa vertaamaan muihin tiimeihin, niin fanina itkisin ja toisen joukkueen fanina melkein tulisi huutanaurua.
Harvey-Pinardin, Pezzetan ja ehkä parin muunkaan ei kuuluisi olla Armian edellä hierarkiassa ja jopa Jesse Ylönenkin on parempi pitää poppareita syömässä ennen Joppea.
Parhaimmillaankin Montrealin pelit ovat melkoista säheltämistä ilman kunnon ajatusta miten haluttaisiin pelata. Huonomillaan joukkue on vain haluton ryhmä ilman minkäänlaista ajatusta millaista peliä pelattaisiin. Jepu voitti lotossa ja Armia nosti mustan pekan, ujuttaako vielä pekan pois jää nähtäväksi, toivottavasti.
Joukkueen rakentamista rasittaa tietty Bergevinin mielenkiintoiset pelaajasiirrot ja jatkosopimukset, eikä suunta ihan hevillä muutu, kun en usko, että joukkueseen on kovin suurta intoa kenelläkään siirtyä.