Materazzi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät,Hokki,Edmonton
Jevgeni Belosheikin syntyi urheilijaksi. Hän olisi voinut tehdä loistavan uran missä tahansa urheilulajissa, mutta hänen ainoa intohimonsa oli jääkiekko. Hän omasi voimaa, kestävyyttä, ilmiömäiset refleksit ja lujan itseluottamuksen. Hän oli päättänyt tulla maailman parhaaksi maalivahdiksi.

ENSIMMÄINEN SEURA OLI PIETARIN ZSKA

Jevgeni otettiin kotikaupunkinsa Pietarin ZSKA:n juniorijoukkueeseen, jossa hänen kehityksensä oli silmiä hivelevää. Hän harppasi nopeasti ikäryhmästä toiseen, jättäen ikäisensä pelaajat kauaksi taakseen. Vain kuusitoista vuotiaana hän nousi ZSKA:n edustusjoukkueeseen, jota valmensi muuan Boris Mihailov. Hänen debyyttinsä oli mahtava. Jevgeni pelasi neljä ottelua putoamistaisteluissa ja päästi taaksensa vain viisi maalia. Seuraavalla kaudella hän nousi joukkueensa ykkösmaalivahdiksi, syrjäyttäen kokeneet Sergei Cherkasin ja Dimitri Kuroshinin. Sillä kaudella Jevgeni puki ensimmäistä kertaa myös Neuvostoliiton maajoukkuepaidan päällensä, kun hänet valittiin nuorten MM-kisoihin. Kotiin tuliaisina oli kultamitali ja huhut hänen ilmiömäisistä taidoistaan olivat myös saapuneet Neuvostoliiton jääkiekon kehtoon Moskovaan.

TIHONOV VÄRVÄSI TRETJAKIN KORVAAJAKSI

Legendaarisen Moskovan ZSKA:n päävalmentaja Viktor Tihonov värväsi nuoren Jevgenin armeijan joukkueeseen 1984. Tihonov tarvitsi maalivahdin, joka voisi korvata maalinsuulla Vladislav Tretjakin. Kerran eräissä harjoituksissa Tretjak neuvoi nuorta Jevgeniä ja yritti antaa tälle neuvoja.
- Hei jätkä kuuntele minua, sinä pidät räpylää väärässä asennossa. Katso minua, sen tulisi olla tällä tavalla.
- Anteeksi herra, mutta kukas te olette? Nuori tulokas kysyi.
- Tretjak! Legendaarinen maalivahti sanoi kovalla äänellä.
- Minun nimeni on Jevgeni Belosheikin ja minä pidän räpylääni juuri kuten haluan. Itsevarmasti Jevgeni totesi.
Tämä tapaus oli merkki luonteesta, jolla hän tulisi menestymään urheilijana.

MAALIVAHDIN KULTA-AIKAA

Seuraavat kolme kautta olivat Jevgenin uran parhaimmat. Hänen suuri unelmansa toteutui kevään 1985 MM-kisoissa, joissa hän pääsi edustamaan maataan ensimmäistä kertaa aikuisten tasolla.
- Pelaaminen maajoukkueessa on unelmieni täyttymys. Hän tuolloin totesi.
Moskovan ZSKA voitti kolme peräkkäistä Neuvostoliiton mestaruutta, eikä vähiten maalivahtinsa ansiosta. Nuorten maailmanmestaruus, kaksi aikuisten maailmanmestaruutta ja Kanada-cupin hopea koristivat vasta 21-vuotiaan maalivahdin kaulaa. Seuraava tavoite oli selvä, Calgaryn vuoden 1988 olympialaiset ja siellä kirkkain mitali.

UNELMAT MURSKAKSI, ONGELMAT KASAANTUVAT

Jevgeni odotti innoissaan olympialaisia ja hänet valittiinkin joukkueen ykkösmaalivahdiksi. Kohtalo puuttui kuitenkin peliin ja viimeisissä harjoituksissa
ennen olympialaisia hän katkaisi jalkansa. Jalkaa operoitiin kahdesti ja Jevgeni sai unohtaa jääkiekon pelaamisen pitkäksi aikaa. Masentunut Belosheikin alkoi käyttämään alkoholia ja hän ajautui yhä syvemmälle. Eräänä iltana Jevgeni ja Aleksei Gusarov juhlivat rajusti yökerhossa. Sieltä he menivät kahden naisen kanssa Gusarovin asuntoon. Seuraavana aamuna molemmat löydettiin tajuttomina, ryöstettyinä ja koko talo oli putsattu tavaroista. Naiset olivat laittaneet jotain myrkkyä Belosheikinin ja Gusarovin juomiin. Gusarov toipui täysin, mutta Jevgeni kärsi maksaongelmista ja näköhäiriöistä. Lukuisten tapahtumien jälkeen myös hänen vaimonsa Svetlana jätti Jevgenin. Hän ei halunnut enää elää miehen kanssa, joka ei ollut enää Neuvostoliiton jääkiekon tähti. Pian tuli uusi kova isku, kun Jevgenin isä kuoli tapaturmaisesti. Jevgeni oli täysin rikki, eikä hänellä ollut voimia taistella.

VIIMEINEN MAHDOLLISUUS

Jevgeni palasi kotikaupunkiinsa Pietariin ja kuin salama kirkkaalta taivaalta hän sai vielä tilaisuuden jääkiekon parissa. Vuonna 1990 NHL-joukkue Washington Capitals oli vierailulla Neuvostoliitossa ja pelasi harjoitusottelun Pietarin ZSKA:ta vastaan. Jevgeni kutsuttiin ZSKA:n maalivahdiksi, vaikka tämä ei ollut harjoitellut aikoihin. Hän pelasi loistavan ottelun ja auenneet mahdollisuudet
siirtyä ulkomaille pelaamaan, saivat Edmonton Oilersin varaamaan Jevgenin vuoden 1991 draftissa. Hän kävikin Edmontonin harjoitusleirillä ja puhuttiin, että hän pelasi harjoituspeleissä paremmin kuin Grant Fuhr. Kuitenkaan Edmonton ei tarjonnut hänelle sopimusta, ehkä syy oli hänen jalkavaivansa tai jokin muu. Huhuttiin myös ettei hänen agenttinsa Serge Hunley tehnyt paljoakaan saadakseen Jevgenille NHL-sopimusta.

RAKKAUS LAJIIN KESTI LOPPUUN ASTI

Kotiinsa palattuaan Jevgeni ratkesi taas ryyppäämään ja moni yritti ojentaa hänelle auttavaa kättä. Pietarin ZSKA:n valmentaja Boris Mihailov tarjosi hänelle mahdollisuutta liittyä joukkueeseen. Jevgeni hyväksyi tarjouksen, mutta vain pari viikkoa myöhemmin hän katosi jälleen. Hän pelasi kuitenkin satunnaisesti ZSKA:n farmijoukkueessa HC Izhoretskissa vuodesta 1992 aina vuoteen 1997 asti. Viina oli kuitenkin vienyt hänet ja viimeiset kuukaudet hänen elämästään olivat todella kurjia. Hän menetti kaikki ystävänsä ja suhteet sukulaisiin sekä äitiin olivat pilalla. Hän eli joidenkin tuttavien kanssa ja kulutti kaikki rahansa viinaan. Hän kärsi myös äkillisistä raivokohtauksista.
Eräänä päivänä alkoholin vaikutuksen alaisena Jevgeni viilteli ranteensa ja lopulta hirtti itsensä. Maailman kautta-aikain lahjakkain maalivahti kuoli vain vähän reilu kolmikymppisenä, yksinäisenä ja unohdettuna. Voi vain arvailla minkälaisen uran hän olisi tehnyt ilman tuota loukkaantumista ennen Calgaryn olympialaisia. Tuskin ainakaan huonompaa, kuin vuotta vanhempi Dominik Hasek, joka pelaa edelleen NHL:ssä. Rest In Peace, Jevgeni Belosheikin.

(lähteet: World Cup of Hockey ja HockeyZonePlus)

-Marko Tervo-
 
Meidän lahjakkuus riittää tälle tasolle

-Juhani Tamminen hävityn TuTo pelin jälkeen 11.1.2010-

Franchise

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, Pittsburgh Penguins
Tarina on todella surullinen, mutta tämänkaltaiset pintaa syvemmältä raapaistut jutut ovat sitä mitä allekirjoittanut tykkää lukea.
 

Mane

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves
Kappas, tuossa etusivulla lukee ainoastaan "Jevgeni..." ja jotenkin aavistin silti ketjun koskevan Belosheikiniä. Miehen tarina sinällään on toki tuttu ja surullinen.

80-luvun arvokisojen aikoihin pidin tulevina supervahteina kahta eurooppalaista: Jevgeni Belosheikiniä ja Dominik Hasekia. Ensimmäinen sortui elon tiellä ja jälkimmäinenkin oli hautautumaisillaan farmisarjoihin ennen seurasiirron jälkeistä nousuaan yhdeksi maailman kaikkien aikojen parhaista vahdeista melko kypsällä iällä.


Siltikin tuo "kautta-aikain lahjakkain" on subjektiivinen näkemys eikä sellaista sovi laittaa faktana, joskin faktaksi se usein jostain syystä kirjataan useassa "nuorena nukkuneita" koskevissa artikkeleissa.
 

Materazzi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät,Hokki,Edmonton
Mane sanoi:
Siltikin tuo "kautta-aikain lahjakkain" on subjektiivinen näkemys eikä sellaista sovi laittaa faktana, joskin faktaksi se usein jostain syystä kirjataan useassa "nuorena nukkuneita" koskevissa artikkeleissa.
Jep, se oli kirjoittajan näkemys asiasta, joka jäi valitettavasti mainitsematta tuossa artikkelissa.
 
Meidän lahjakkuus riittää tälle tasolle

-Juhani Tamminen hävityn TuTo pelin jälkeen 11.1.2010-
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy