On se kumma mies se Jere. Hylkäsi NHL-uransa ja kasvattajaseuransa päihdetestausohjelmien vuoksi, mutta Kärppiin päästäkseen oli valmis siihenkin. Nyt puuttuu enää kommentit, joissa Jere toteaa aina olleensa sydämessään Kärppä ja halunnut jo vuosia pelata vain Kärpissä. Hävisi kyllä meikäläisen viimeisetkin arvostuksen rippeet tätä kaveria kohtaan. Melkein tekisi mieli sanoa, että haista Jere paska.
Toinen asia on sitten tämä kärppäfanien yltiöoptimistinen suhtautuminen. Jere on on ollut viimeiset kaksi vuotta, jossei nyt ihan sysipaska, niin korkeintaan fyysinen peruspakki. Jere on myös IFK:ssa ollessaan todennut jo useampana kesänä, että ensi kaudella meinaa olla elämänsä kunnossa ja palata huipulle. Tuloksia ei koskaan näkynyt. Nyt herra Karalahti on ollut treenamatta lähes koko kesän, joten kuntopohja on todennäköisesti huonompi kuin koskaan ennen. Treenaamisen ja ruokavalion huomioimien tässä vaiheessa vuotta on liian myöhäistä, sorry vaan. Tässä mielessä huvittaa nuo Kärppien sivuilla esiintyvät kommentit maailmanluokan pulustajasta. Jere on ollut sitä joskus ja voisi ehkä olla vieläkin jos kunto ja motivaatio ovat kohdallaan. Jälkimmäinen saattaa ollakin, ainakin hetkellisesti, mutta jo pelkkä fysiikka asettaa omat rajoitteensa. Ja uskooko joku todella, että Jere joka on koko ikänsä kärsinyt vakavista päihdeongelmista pystyy todella nyt tekemään täyskäännöksen elämässään? Hohhoijaa. En usko, että tällaiset totaaliset elämänmuutokset ovat edes pitkällä tähtäimellä Jeren motivaatiolle hyvä asia, kun on hyvin epätodennäköistä, että hän pystyy niitä kuitenkaan noudattamaan.
Mutta onneksi olkoon vaan oululaisille, jos koette että onnitteluun on aihetta.