Niimpä. Kukapa meistä ei olisi, kai nyt jokainen on myssytellut/kokeillut joskus?. Tuosta leffasta sen verran niin hienosti Jere sanoo siinä, että ei toivoisi kenenkään ikinä käyttävän mitään päihteitä ja lopussa sanoo myös jotain tyylikästä. Eniten diggasin siitä, että IFK leffassa mukana todella vahvasti ja Frank ja Pena myös kuultavina. Itselleni loppujen lopuksi aivan vitun sama, miten kuka elämänsä elää, mutta onhan esim Jere ja Jarna ihan omassa luokassaan siitä, kuinka vedät päihteitä niiden kaikissa muodoissa ja pärjäät silti kaukalossa ja elämä jatkuu helvetin hyvällä tolalla, vaikka ura loppuukin, kun toisaalta löppönen ja töppönen skulaa sen 238 matsia ja 4+3, mutta he ovatkin hyviä ja kilttejä nössönöö poitsuja, joita kukaan ei muista vaikka hokkarit menisi naulaan kesken kauden.
Niimpä. Kukapa meistä ei olisi, kai nyt jokainen on myssytellut/kokeillut joskus?. Tuosta leffasta sen verran niin hienosti Jere sanoo siinä, että ei toivoisi kenenkään ikinä käyttävän mitään päihteitä ja lopussa sanoo myös jotain tyylikästä. Eniten diggasin siitä, että IFK leffassa mukana todella vahvasti ja Frank ja Pena myös kuultavina. Itselleni loppujen lopuksi aivan vitun sama, miten kuka elämänsä elää, mutta onhan esim Jere ja Jarna ihan omassa luokassaan siitä, kuinka vedät päihteitä niiden kaikissa muodoissa ja pärjäät silti kaukalossa ja elämä jatkuu helvetin hyvällä tolalla, vaikka ura loppuukin, kun toisaalta löppönen ja töppönen skulaa sen 238 matsia ja 4+3, mutta he ovatkin hyviä ja kilttejä nössönöö poitsuja, joita kukaan ei muista vaikka hokkarit menisi naulaan kesken kauden.
Jeren ja Jarnan eron näkee jo vertailemalla kavereiden elämäkertoja. Jarna katuu hölmöilyjään ja osaa myös analysoida, miten ja miksi kaikki alkoi mennä väärille raiteille. Hän ei syytä muita ja osaa nähdä päihdeongelman kehittymisen ihan alusta asti. Jarna myös ymmärtää, mitä kaikkea hän on päihdeongelmien takia menettänyt ja mitä on niiden takia jäänyt ehkä saavuttamatta.Jos tunnustusta täytyy antaa, niin Jarna on ainakin myöntänyt virheensä, katunut ja oppinut läksynsä. Väheksyä ei voi myöskään ongelmista avoimesti puhuamista ja niiden myöntämistä. Jerestä ei valitettavasti voi puhua tässäkään yhteydessä myönteistä, mikä ei toisaalta yllätä.
löppönen ja töppönen saattavat esim opiskella itselleen kiekkouran jälkeen uuden ammatin, perustaa perheen ja hankkia lapsia, joille ovat läsnäolevia vakaita aikuisia ja elää elämäänsä kaikin tavoin onnellisesti, rauhallisesti ja vakaasti. Jos tämä on jonkun mielestä huonompi vaihtoehto kuin loputon sekoilu, niin vähän täytyy kyllä ihmetellä.
Meidän elämään Karalahti ei tosiaan vaikuta, mutta hänellä on vastuuta perheelleen. Ronjan kanssa asiat on kunnossa, onneksi, sen sijaan Stellalla ei ole isää. Ainakaan Jeren muodossa.Nyt ollaan asian ytimessä vihdoin ja viimein, eikä mennyt kuin 50 sivua, eli jokainen eläköön elämänsä juuri niin kuin parhaaksi näkee, ei siinä kylähullujen kirjoitukset ja ohjeet paljon paina.
Mahtaa olla vittumainen 6 vuotiaaksi tämä Stella, kun ei Jere suostu häntä tapaamaan. No, on saanut ainakin ”isänsä” loistavat geenit.Meidän elämään Karalahti ei tosiaan vaikuta, mutta hänellä on vastuuta perheelleen. Ronjan kanssa asiat on kunnossa, onneksi, sen sijaan Stellalla ei ole isää. Ainakaan Jeren muodossa.
Toivottavasti ei ole perinyt sitä TapuliÄijjjä-geeniä, joka ohjaa suunnilleen koko elämää. Jos Jereltä voisi jotain hyvää periytyä, niin se olisi jääkiekkoilijan taidot.No, on saanut ainakin ”isänsä” loistavat geenit.
Nämä on näitä. Toisaalta moni alkoholisti raitistuu silloin, kun ovat tarpeeksi selkä seinää vasten ja vedenjakajalla. Yksi tämmöinen vedenjakaja voi esimerkiksi olla se, että saa töistä kenkää.
Meidän elämään Karalahti ei tosiaan vaikuta, mutta hänellä on vastuuta perheelleen. Ronjan kanssa asiat on kunnossa, onneksi,
En haluaisi puolustaa Jere Karalahtea, mutta hyvissä väleissä hän ja Ronja ovat nykyisin. Huono isähän Karalahti on hänelle(kin) ollut, silti Ronja hänen kanssaan tahtoo olla tekemisissä, eikä Jerekään sitä tunnu vastustavan, joten asioiden voidaan sanoa olevan jokseenkin kunnossa.Niin siis siinä määrin kunnossa, että Jere pitää vanhemmuutensa urotekona sitä, että joka vuosi vääntäytyi Ronjan synttäreille, vaikka kuinka olisi hillunut edellisenä päivänä ja kerran olisi missannut, mutta onneksi kaverit piti huolen, että tämä hyvän isän mitta silloinkin tuli täytetyksi.
En tiedä mitä Kekäläisen johdolla oikein tehtiin. Itse kuvittelisin, että suurin syy Karalahden vahvoihin kausiin 97-98 ja 98-99 oli apuvalmentaja Raimo Summasella. Summanen on jälkikäteen toki leimattu jonkin sortin hulluksi, mutta tuolloin hän oli ihan edelläkävijä siinä, miten jääkiekossa vaaditaan pelaajailta urheilijana elämistä. Summasen rääkki pakotti Jeren hieman hillitsemään juhlimista ja tämä näkyi positiivisesti kaukalossa.Mä en oikein osaa sanoa. Ekan huumekäryn jälkeen 96-97 kaudella Keklun johdolla tehtiin hyviä asioita. Tuettiin ja annettiin mahdollisuus, mutta myös vaadittiin paljon. Karalahti oli pelaajana parhaimmillaan juuri kaksi seuraavaa kautta.
Kekäläinen oli totta kai päättävä henkilö siinä, miten Jeren kanssa toimitaan. No, hallitus olisi voinut toki kävellä yli, mutta aika pitkälti Kekäläinen sai tuolloin operatiivisesta puolesta päättää. Ja Kekäläinen ei halunnut Jereä heittää bussin alle, toisin kuin mm. Kummolat ja Helkovaarat, jotka olivat paljon tiukemmankin linjan kannalla. Vastineeksi Keku vaati Jereltä sitoutumista, ja W&S varmaan olivat hyvät muehet tätä sitoutumista vaatimaan ja osaltaan vahtimaan.En tiedä mitä Kekäläisen johdolla oikein tehtiin. Itse kuvittelisin, että suurin syy Karalahden vahvoihin kausiin 97-98 ja 98-99 oli apuvalmentaja Raimo Summasella. Summanen on jälkikäteen toki leimattu jonkin sortin hulluksi, mutta tuolloin hän oli ihan edelläkävijä siinä, miten jääkiekossa vaaditaan pelaajailta urheilijana elämistä. Summasen rääkki pakotti Jeren hieman hillitsemään juhlimista ja tämä näkyi positiivisesti kaukalossa.
Summasen metodit ovat varmaan joiltakin osin liian kovat nykypelaajille, mutta tuon ajan HIFK:n edarin nuorisolle Summasen vaatimustaso ja toimintatapa sopivat kuin nyrkki silmään.
Jere linkkaa ig stoorien usein ihmisten viestejä hänelle. Aamulla tuli seurattua ja muutama "Jere oot sä kyl ÄIJÄ" ja "olen oivaltanut elämässä paljon ja se on sun ansiota".. Mitäköhän nämä oivaltamiset on olisi kiva tietää? Koska ihan fiksujakin ihmisiä noita kirjoittelee.
Joo enemmän kuin todennäköistä että Tapulin meininki ottaa herrasta vielä yliotteen.En ole lukenut tästä aikuislapsesta kertovaa kirjaa enkä aio myöskään katsoa tätä leffaa.
Mies oli helvetin hyvä lätkänpelaaja, mutta korvien välistä täysi retarderi. Kun katsoo ketä kuuluu edelleen kaveripiiriin ja kenen kanssa aikansa viettää, niin en ainakaan päätäni pantiksi laittaisi, että tämä vanha elämä olisi ns. taakse jäänyttä elämää. Löytyy kontaktia niin Helsingin kuin Tampereen pintaliitopiireihin... Jori Lehterä, Martina Aitolehti, Nacci Tranberg, Ruisrock, Dubai, Aurinkorannikko... kling kling kling ja vetäkää itse tulkintanne.
"Annettu lahjakkuus ja taito pelata jääkiekkoa." :DTasan ei ole jaettu elämän nallekarkit kun tuollaiselle miehelle annettu tuollainen lahjakkuus ja taito pelata kiekkoa mutta tämä sankari heitti sen romukoppaan koska Tapuli.
"Annettu lahjakkuus ja taito pelata jääkiekkoa." :D
Joo, mä oon elämässäni hyvin pitkälti aina ollut suht vastakarvaan niitä näkemyksiä, jossa puhutaan jonkun lahjoista ja lahjakkuudesta. Aliarvioi tehtyä ja vaadittua duunia ja treeniä todella pahasti.@Iker hyvä pointti. Myös yleisesti ottaen. Ihmisillä on monesti käsitys, että lahjakkuus on annettua ei hankittua, vaikka kyllähän se on pitkälti päinvastoin. On totta, että jos synnyt räpylät jalassa niin kuin Michael Phelps, antaa se sinulle enemmän mahdollisuuksia kilpauintiin keskiverto ruumiinrakenteeseen nähden. Kaikkien aikojen uimaria Phelpsistäkään ei kuitenkaan tullut by nature vaan by nurture.
@Iker hyvä pointti. Myös yleisesti ottaen. Ihmisillä on monesti käsitys, että lahjakkuus on annettua ei hankittua, vaikka kyllähän se on pitkälti päinvastoin.
Lahjakkaat ihmiset tykkäävät puhua ahkeruudesta. Minä en esimerkiksi koskaan ole tehnyt yhtä ainutta ponnistusharjoitusta, mutta kolme metriä heilahti intissä vauhdittomassa kevyesti. Yksikön paras tulos, ei ahkeruuden, vaan lahjakkuuden ansiota.
Samaten olin aina aivan paska luonnontieteissä, samalla kaverini (nykyään matematiikan tutkija) puhui siitä, kuinka näkee luvut päässään. Jep jep, oli vain minua ahkerampi kaveri.
Nämä asiat ei tietenkään poissulje ahkeruuden merkitystä.
Ehkä se on henkinen ominaisuus sekin, että ei ollut lajin vaatimaa itsekuria ja määrätietoisuutta.Ei ole hyvä pointti. Jos "annetulla lahjakkuudella" tarkoitetaan syntymässä saatuja geneettisiä ja henkisiä ominaisuuksia, johonkin tiettyyn urheilulajiin, niin niitä joko on tai ei ole. Toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Tämä on se Karalahden 7. oikein rivi, jonka herra päätti jättää noutamatta.