Jatkosodan päättymisestä 60 vuotta tänään 4.9.2004

[Stonecold]

Tänään tulee tasan 60 vuotta täyteen Jatkosodan päättymisestä ja aselevon solmimisesta 4.9.1944

Venäläiset tosin jatkoivat tulitusta vielä vuorokauden ajan. Torjuntavoitto oli tärkeä ja takasi sen, että maamme säilyi itsenäisenä. Helsinki oli Lontoon ja Moskovan lisäksi Euroopassa ainoa sotaa käyneen valtion pääkaupunki, johon eivät vihulaiset päässeet.

Karjala menetettiin uudelleen, samoin jouduttiin luovuttamaan Petsamo. Porkkala vuokrattiin Neuvostoliitolle viideksikymmeneksi vuodeksi. Suomelle määrättiin myös suuret sotakorvaukset. Silti suomalaiset ponnistelivat ja kaikki velvoitteet hoidettiin.


Kunniotus on suuri sotaveteraaneja ja kaikkia kotijoukkoja kohtaan. Nykyinen eurooppalainen yhteiskunta hyvine ja huonoine puolineen ei olisi tässä ja nyt ilman heidän ponnistelujaan.

 

[dana77]

Torjuntavoitto oli talvisota, Jatkosota oli hyökkäyssota.

 

[mixu]

Millä tavalla se oli hyökkäysssota jos omalle alueelle Karjalaan mentiin?
Suomi ei olisi koskaan lähtenyt sotimaan neukkuja vastaan 1941 jos Neuvostoliitto ei olisi törkeästi hyökännyt Suomeen 39.

 

[Osmo Rapeli]

Jatkosotaa muistetaan seminaarissa

Jatkosodan päättymistä muistetaan tänään 60-vuotisjuhlaseminaarilla Helsingin Säätytalossa.
Seminaarin avaa tasavallan presidentti Tarja Halonen. Esitelmöitsijöinä seminaarissa ovat professori Ohto Manninen Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä kirjailija Antti Tuuri. Yleisö voi esittää esitelmöitsijöille kysymyksiä.
Seminaarin päättää pääministeri Matti Vanhanen.

Pääministeri Vanhanen on kutsunut juhlaseminaariin maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen edustajia sekä ylimmän valtiojohdon, keskeisten yhteiskunnallisten tahojen, puolustusvoimien, ulkovaltojen ja tiedotusvälineiden edustajia.

(HS)

Hesarissa on myös kattava kuvilla varustettu juttu Jatkosodan ratkaisevista taisteluista: http://www.helsinginsanomat.fi/extrat/erikoissivu/1076153136020

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti mixu
Millä tavalla se oli hyökkäysssota jos omalle alueelle Karjalaan mentiin?

Toisaalta vanhan rajan ylittämisen jälkeen Suomi muuttui hyökkääjäksi, toinen pitää tätkin vielä puolustussodan jatkeena mutta yhtälailla sitä voidaan pitää hyökkäyssotana koska tunkeuduttiin selkeällä tavalla vieraan valtakunnan alueelle.

Minä katson Suomen turvautuneen hyökkäykseen siinä vaiheessa kun vanha raja ylitettiin, huomioitavaa tässä on kuitenkin se etten ota kantaa siihen oliko teko oikeutettu vai ei.

vlad.

 

[Sistis]

Viestin lähetti vlad
Minä katson Suomen turvautuneen hyökkäykseen siinä vaiheessa kun vanha raja ylitettiin, huomioitavaa tässä on kuitenkin se etten ota kantaa siihen oliko teko oikeutettu vai ei.

Jep. Ainakin nyky-ihmisen mielessä tuo sota muuttui tuossa vaiheessa hyökkäyssodaksi.

Toisaalta on otettava huomioon, että tuohon aikaan tuo alue, jonne mentiin oli monen suomalaisen mielestä osa Suomelle kuuluvaa Itä-Karjalaa, joka oli vaan jäänyt saamatta itsenäistyttäessä. Kulttuurilli-historiallisessa mielessähän tuota aluetta voitaisiinkin kai pitää ainakin hyvin läheisesti suomalaiseen kulttuuriin kuuluvaksi. Tässä mielessä joku tulkinta saattoi olla meille kuuluvan alueen vapauttaminen.

Minun mielestä tuossa vaiheessa kyse oli hyökkäyssodasta, mutta tuo esittämäni teoria lienee melko yleinen tuohon aikaan.

 

[Teacup]

Minä pidän koko Jatkosotaa hyökkäyssotana. Alusta alkaen. Edellinen sota oli jo päättynyt ja alue kuului jo muille, ei Suomelle.

Siihen en ota jyrkkää kantaa oliko oikein hyökätä, mutta ymmärrän kyllä täysin miksi näin tehtiin.

 

[Juhaht]

Talvisodassa Karjalasta evakkoon pikkutyttönä lähtenyt mummoni kertoi jo tuona aikana kyseenalaistetun vahvasti tuota vanhojen rajojen ylittämistä, joten voisi luulla sen jo silloin joillakin tahoilla nähdyn hyökkäyssodaksi. Mitä se siinä vaiheessa olikin.

Oliko oikein vai väärin vai jotain siltä väliltä, ei ole minun määriteltävissäni.

 

[Teacup]

Viestin lähetti Juhaht
Talvisodassa Karjalasta evakkoon pikkutyttönä lähtenyt mummoni kertoi jo tuona aikana kyseenalaistetun vahvasti tuota vanhojen rajojen ylittämistä, joten voisi luulla sen jo silloin joillakin tahoilla nähdyn hyökkäyssodaksi. Mitä se siinä vaiheessa olikin.

Olihan tuo Tuntemattomassa sotilaassakin. Rajaa ylittäessä astuttiin vieraan puolelle ja se tiedostettiin.

 

[Sistis]

Viestin lähetti Teacup
Olihan tuo Tuntemattomassa sotilaassakin. Rajaa ylittäessä astuttiin vieraan puolelle ja se tiedostettiin.

Tosin tiedostamistapa riippui tiedostajasta. Oikeastaan Lahtinen oli kommentillaan: "Niin juuri, ja tähän loppuivatkin sitten meitin oikeutemme!" ainoa, joka selkeästi oli sitä mieltä, että tuossa vaiheessa ollaan vieraalla maalla. Toki muutkin sen tiedostivat, mutta heille se oli lähinnä valtiollinen kysymys. Vanha raja ylitettiin ja oltiin ulkomailla.

 

[SergeiK]

Väinö Linna:
Viidennen marssipäivän iltapuolella he huomasivat, miten tie alkoi muuttua vähänkäytetyn näköiseksi. Ennen pitkää se muutui pelkäksi korpitieksi, ja samassa avautui heidän näkyviinsä metsään hakattu linja.
- Pojat, vanha raja.
Tapaus virkisti jonkin verran mieliä. Niinpä Hietanen linjan keksikohdalla otti pitkän harppauksen ja sanoi:
- Nyt juur. Täl hetkel Hietasen poika astus ulkomail.
- Venäjällä ollahan pojat, sanoi Salo.
Lahtinen ontui äreänä, mulkoillen kulmiensa alta toisia ja murisi:
- Niin ollaan. Ja tähän loppui sitten meitin oikeutemme. Meinaan tästä lähtien ollaan rosvoretkellä. Että sen tiedätte.
- Rosvoretkellä, rosvoretkellä, ärähti Sihvonen viaisesti.
- Myöhän sitä ollaan rosvoja, kun rajoja ylitetään. Toiset sitä vaan turvallisuuttaan varjelee, kun rajoja siirtelevät... Rosvoja, rosvoja...khy...khy.

Ihan vaan keskustelun pohjaksi.

 

[Stonecold]

Itse näen tämän vahvasti torjuntataisteluna, vaikkakin Jatkosodassa oli eri vaiheita.

Suoristellen:

Neuvostoliitto hyökkäsi ilmavoimillaan Suomeen eri kohteisiin kesällä -41, vähää aiemmin Saksa julisti että Suomi on samassa rintamassa heidän kanssaan.

Näiden pommitusten myötä muotoutui sodanjohdon päätavoitteeksi kaikkien Talvisodassa menetettyjen alueiden takaisinvaltaus. Joulukuun -41 loppussa tämä vaihe saavutettiinkin. Tältä osin hyökättiin ja hyökättiinkin tehokkaasti.

Seurasi asemasodan vaihe ja panostettiin linnoitustöihin. Väijyssä kökittiin ja puhdetöitä tehtiin.

Neuvostoliitto teki Helsinkiin kolme suurta ilmahyökkäystä helmikuussa -44, kiitos ilmatorjunnan kaupunki säilyi.

Saksalaisten eteneminen pysähtyi tahollaan ja Neuvostoliitto sai käännettyä saksalaisten etenemisen keväällä -44; tämän jälkeen alkoi suurhyökkäyksen valmistelu.

Kesällä -44 Neuvostoliitto keskitti Karjalan kannakselle seitsemän kertaa enemmän miehiä kuin mitä meikäläisiä oli + kaikki muu kalusto maalla ja ilmassa.

Kesän lopulla -44 Tali-Ihantalan taisteluissa suomalainen tykistö, saksalaisilla vahvistettu lentotoiminta ja maavoimien tulivoima sai keskittämällä kaiken mahdollisen voiman torjuttua Neuvostoliiton hyökkäykset ja pysäytettyä eteneminen.

Jos sielä ja Vuosalmessa sekä muissakin paikoissa, jossa käytiin lähes vastaavan mittaluokan taisteluja, ei olisi linjat pitäneet niin kaikki olisi toisin.

Eri vaiheissa Jatkosota eteni, mutta se päättyi sellaisiin torjuntataisteluihin, joiden mittaluokkaa ei oikein taida edes tajuta.

 

[Kidd]

Viestin lähetti dana77
Torjuntavoitto oli talvisota, Jatkosota oli hyökkäyssota.

Neuvostoliitto pommitti suomalaisia kaupunkeja ja siviilikohteita 25.6.1941, jonka jälkeen Suomi katsoi olevansa sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Suomalaisten ensimmäiset hyökkäykset alkoivat 29.6.1941. Kumpi oli hyökkääjä?

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti Kidd
Neuvostoliitto pommitti suomalaisia kaupunkeja ja siviilikohteita 25.6.1941, jonka jälkeen Suomi katsoi olevansa sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Suomalaisten ensimmäiset hyökkäykset alkoivat 29.6.1941. Kumpi oli hyökkääjä?

Toisaalta, ei voida tietää mikä vaikutus pommituksiin oli saksalaisten mänöövereillä Suomen ilmatilassa ja maaperällä. Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon oli jo alkanut ja Suomen salliessa hyökkääjän operoida alueellaan on lienee varsin oikeutettua hyökkäyksen kohteeksi joutuneen valtion laskea Suomen kuuluvan hyökkääjiin vaikkei se varsinaisesti vielä itse osallistukaan sotatoimiin konkreettisella tasolla. Jos Suomi ei olisi sallinut saksalaisten toimia, olisi Neuvostoliitto yksiselitteinen hyökkääjä pommituksillaan, mutta salliessaan saksalaisten toimet onkin jo vaikeampi määritellä kuka on hyökkääjä ja kuka puolustaja.

vlad.

 

[dana77]

Viestin lähetti mixu
Millä tavalla se oli hyökkäysssota jos omalle alueelle Karjalaan mentiin?
Suomi ei olisi koskaan lähtenyt sotimaan neukkuja vastaan 1941 jos Neuvostoliitto ei olisi törkeästi hyökännyt Suomeen 39.

Joo, näin on. Sinne voitaisiin edelleenkin hyökätä eikä kyseessä olisi nytkään hyökkäyssota.

Niin enkä minä olisi lyönyt naapurin pasia, ellei hän olisi ensin kiusannut minua, joten syy ei ollut minun.

Jottei tulisi kommunistin mainetta, niin sanottakoon, että se hyökkäys oli sitäpaitsi niille ryssille ihan oikein.

 

[dana77]

Viestin lähetti Sistis
Toisaalta on otettava huomioon, että tuohon aikaan tuo alue, jonne mentiin oli monen suomalaisen mielestä osa Suomelle kuuluvaa Itä-Karjalaa, joka oli vaan jäänyt saamatta itsenäistyttäessä. Kulttuurilli-historiallisessa mielessähän tuota aluetta voitaisiinkin kai pitää ainakin hyvin läheisesti suomalaiseen kulttuuriin kuuluvaksi. Tässä mielessä joku tulkinta saattoi olla meille kuuluvan alueen vapauttaminen.

Näinhän se nimenomaan on, Suur-Suomeenhan nuo monien mielestä kuuluivat. Ja valitettavasti jokainen kokee niin kuin itselle sopivaksi näkee (tämä ei koske siis Sististä, vaan näitä "monia").

Harmi kun jotkut toisella puolen rajaa kokivat / ovat kokeneet että koko Suomi kuului / kuuluu historiallisista syistä Neuvostoliittoon.

 

[dana77]

Viestin lähetti Sistis
Tosin tiedostamistapa riippui tiedostajasta. Oikeastaan Lahtinen oli kommentillaan: "Niin juuri, ja tähän loppuivatkin sitten meitin oikeutemme!" ainoa, joka selkeästi oli sitä mieltä, että tuossa vaiheessa ollaan vieraalla maalla.

Lahtinen nyt olikin kommunisti eli siten epäisänmaallinen henkilöhahmo kirjassa kaikenkaikkiaankin (sitäpaitsi Linnakin oli kirjan hengen huomioonottaen selvästi kommunisti eli siten luonnollisesti myös epäisänmaallinen hahmo).




(en uskalla sitä kommarit saunan taakse-fraasia tässä yhteydessä edes vitsinä sanoa, mutta sanottakoon että eiköhän Väinö meidän mummolan saunan takana ole käynyt, kun jonkun kirjansakin siellä saunakammarissa loppuun kirjoitti).

 

[lautamies]

Pojat, Pojat

En tiedä minkä verran olette sotahistoriaan tutustuneet, mutta varmaa on että jo toukokuun lopulla v.-41 oli Suomen sodanjohdolla tieto Saksan hyökkäyksestä Neuvostoliittoon, vain tarkka päivämäärä puuttui. Kesäkuun alkupuolella Saksan sodanjohdon kanssa olleessa tapaamisessa tuli tieto hyökkäyksen alkamispäivästä. Hyökkäystähän oli jo jouduttu siirtämään parilla kuukaudella Saksan Balkkanin operaation takia.

Jo pari päivää ennen operaatio Barbarossan alkamista oli Saksalaisia miinalaivoja Suomen saaristossa naamioituneena odottamassa hyökkäyksen alkua miinoittaakseen suomenlahtea sen kapeimmilta kohdilta. Tämän lisäksi Saksalaiset pommikoneet tekivät välilaskuja tankkausta varten jo sodan ensi päivänä. Suomi vain odotti NL.n vastatoimia voidakseen julistaa olevansa sotatilassa.

Karjalaisen sotainvaliidievakon poikana en kylläkään kauheasti kritisoi senaikaisia toimenpiteitä, koko maan parasta silloin kai valtio- ja sodanjohto ajatteli.

Sotaveteraaneille ja -invaliideille kaikki kunnia joka heille kuuluu. Mitä olisi tämä maa ilman heitä!