Urheilija:
1. Kaisa Mäkäräinen
2. Robert Helenius
3. Mikko Koivu
Mäkäräinen on ihan ylivoimainen ykkönen, niin laaja-alainen menestys hänellä on ollut. Robert Helenius on lehtikirjoittelusta huolimatta kuitenkin virallisesti Euroopan mestari, ja taisteli sinnikkäästi yksikätisenäkin. Mikko Koivu ei ole vuoden paras jääkiekkoilija, mutta hän on vuoden parhaita urheilijoita asenteensa, johtajuutensa ja esimerkkinsä vuoksi.
Jääkiekkoilija:
1. Jarkko Immonen
2. Teemu Selänne
3. Petri Vehanen
Jäätävät tehot MM-kisoissa tehnyt Immonen oli Suomen tärkein sentteri ja kenttäpelaaja kultajuhliin päättyneissä MM-kisoissa.
Teukka taas on esimerkki siitä, kuinka voi ns. ikämiehenäkin piestä pelaajatähtiä, jotka voisivat olla Selänteen poikia. Viime kausi oli tehokas, ja nytkin syntyi vielä vuoden loppuun pisin pisteputki, mitä 41-vuotias pelaaja on koskaan tehnyt NHL:ssä. Selänne on myös joukkueensa paras pistemies.
Petri Vehanen kolmanneksi, ykkösvahti MM-kultajoukkueessa.
HUOM! Alun perin kolmantena oli Pekka Rinne, sillä orastavan dementian tuloksena sekoitin mallikkaasti Rinteen Antti Niemeen ja muistin vielä väärin koska Niemi Stanley Cupin voitti... ei saisi tämmöistä sattua, mutta sen siitä saa kun ei välitä NHL:stä juuri muuten kuin maajoukkuepelaajien kasvualustana ja Teemu Selänteen legendan kasvattajana. Siltikin paha virhe, syytän siitä joulukinkun yliannostusta.
Joukkue:
1. Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue
2. Suomen miesten koripallomaajoukkue
3. HJK
MM-kulta 2011 jättänee vihdoin ja viimein "MM'95 - nevä foget"-hokeman hieman sivummalle, ja tämä 16 vuotta kestänyt kansallinen piina on nyt ohitse. Suomi ei ollutkaan yhden kerran ihme jääkiekon MM-tasolla, vaan vihdoin uusi sukupolvi voitti, joten ykköspaikka vuoden joukkuevalinnoissa oli selviö. Lisäksi voitto avasi taas uusia potentiaalisia mahdollisuuksia siihen, että joku suomalainen joskus vielä pääsisi jääkiekon Triple Gold Clubiin. Ei siihen enää tarvita kuin olympiakulta ja sitten jollekulle tuplamestarille vielä Stanley Cup -voitto...
Koripallojoukkueen uroteot olivat myös hienoja - sääli, että kiitos urheilun ulkoistamisen ja maksukanavatouhun tästäkään lajista ei juuri kukaan päässyt nauttimaan suorina lähetyksinä.
Kolmannelle sijalle yltää HJK, joka oli Suomen Veikkausliigassa täysin suvereeni ja joka pärjäsi alkuun hienosti Schalkea vastaan. Vituiksihan se toinen osaottelu meni, mikä lähes pudotti HJK:n listaltani, mutta säilytin seuran kolmosena sen takia, että HJK tuo kotimaiseen potkupalloiluun edes hitusen kiinnostavuutta ja toiveita siitä, että joku suomalaisseura voisi kerrankin menestyä kansainvälisesti.