Onpa tylsää, kun välillä pelataan melkein joka päivä ja nyt taas hirveän pitkä tauko pelien välissä. No hyvä aika laitella omat ehdokkaat. Ja aikaa antaa ehdotuksia on tosiaan kuun loppuun asti.
Itse lähdin ajattelemaan pelaajia oman kannattajahistorian eri vaiheilta. Sen verran piti kyllä muuttaa yhtä ehdokasta, kun luki muiden perusteluja ja tuli oikein tajuttua, että
Toni Koivistohan on ollut lähes koko ajan jollain tavalla matkassa mukana. Omat, varhaiset muistot ovat -90-luvulta ja enemmän muistaa vuosituhannen taitteen jälkeisistä joukkueista. Koivisto veteli jo Tihonovin aikana, Omat Boja- projektissa, oli legendaarisessa lockout-kauden HIFK-sarjassa mukana (ilmeisesti teki kauden aikana maalin Rolosonin pesäpallosyötöstä?), tuli RD aikana takaisin ja ura huipentui mestaruuteen ja omaan pesäpallolyöntiin ratkaisevassa finaalissa. Eniten pelejä Lukko-paidassa kertonee kaiken.
RD-vuosien aikana Lukon seuraaminen muuttui (vähän turhankin) intohimoiseksi kannattamiseksi ja Jatkoaikakin tuli paremmin tutuksi, vaikka tunnukset teinkin paljon myöhemmin. Tuolloin ehdoton suosikkipelaaja oli
Ville Vahalahti. Vaikka TPS-ikoni onkin niin ”meidän Ville” jätti Rauman vuosinaan lähtemättömän vaikutuksen. Varsinkin kun asiasta pääsi kuittailemaan turkulaisille kavereille. Nummelinin tulo Lukkoon piti olla iso juttu ja Vahalahti tuli vähän niin kuin siinä sivussa. Ikäloppu ja rikkinäinen Ville paineli kuitenkin pistepörssin voittoon ja jatkoi loppu-uransa Raumalla. Pronssi tuli ja seuraavana keväänä olisi varmasti enemmänkin, jos ei olisi loukannut, mutta se jääköön omaksi legendakseen. Uran päätös oli ikävä, mutta onneksi Lukko muisti miestä hienosti ja olihan mies todistamassa lähietäisyydeltä Lukon mestaruutta.
Kolmantena täytyy nostaa JVDT ajan ehdoton ykkönen eli
Justin Danforth. Jo pitsiturnauksessa näki, että kyseessä on lupaava ja hyvä pelaaja, mutta tuskin kukaan odotti ihan niin nopeaa kehitystä Liigan eliittipelaajaksi. Räjähtävä nopeus ja peliasenne olivat varsinkin paikan päällä nähtynä aivan uskomattomia. Erityisesti
tämä Nordiksella livenä nähty maali, jossa HIFK-pelaajat jäävät jo ensimmäisillä polkaisulla metrejä. Änäriä ei juuri tule seurattua, mutta aina pitää tarkistaa miten meidän Justin on pärjännyt. ECHL-hausta Liigan ja KHL:n kärkipelaajaksi aina NHL-miehistöön. Tarinoita tässä seurataan ja Justinin on ollut yksi hienoimmista seurata. Koronakevät 2020 oli yksi suurimmista pettymyksistä, varmasti olisi JD:n kanssa menty jo päätyyn asti. Onneksi sai sentään nähdä viimeisen kotiottelun livenä ja JD sai oman kultamitalinsa MM-kisoissa.