Tämä viestin avaus on Teille pienille ihmisille, yhtä pieneltä ihmiseltä.
Sananvapaus on hieno arvo, mutta voiko kaikessa mennä sen taakse? Minkä arvoista tämä keskustelu on mielestänne? Voisiko olla niin, että ihmiset puhuvat mielellään vailla sen suurempaa tietoisuutta. Soittavat suutaan, länkyttävät tai puhelevat turhuuksia? Kaikki ovat olevaan jotain. Joku tuntee jonkun, joka on joskus tehnyt jotain -mantra on täällä yleinen.
Provosoin tarkoituksella, mutta toivottavasti älykkäimmät teistä ymmärtävät pointin. Leikitellään ajatuksella, että pelistä ymmärtävät eniten ne, jotka sitä tekevät. Teen teoreettisen kategorisoinnin: (mainittakoon, että jo ryhmän 1 ja 2 kuilu on suurempi kuin yleisesti täällä luullaan):
1. Valmentajat
2. Pelaajat
3. Jääkiekkojohtajat
4. Media
5. Fanit
6. Satunnaiset urheilun seuraajat ja/tai sponsorit.
Ajatelkaapa kun vielä jokainen ryhmä voidaan jakaa alaryhmiin. Ryhmästä yksi Erkka Westerlund omaa ehkäpä pelistä enemmän tietoa kuin vaikkapa valmennusuraansa aloitteleva Harri Laurila. Täällä hauskoja fanijuttuja puolestaan tekevät toimittajat ovat jo valovuoden takana pelin juniorivalmentajista. Ja vaikkapa, SINÄ, lukijana ammennat tietämyksesi juuri tuttavantutun liigapelaajan kautta tai vaikkapa Jatkoajan toimittajien ajatusten perusteella. Saattaapa olla niinkin, että kollegan (aina ensimmäisenä jonkun "oikean" tiedon julkaiseva) nimimerkki voi olla The Authority.
Provosoin toisen kerran, tai oikeastaan tämä on yritys aktiivisen kommentoinnin suuntaan. Jos täällä kaikki ovat rakastavinaan peliä nimeltä jääkiekko, miksi aina joku ylilyönti on luetuin ja eniten kommentoitu viestiketju? Pelaajina keskinkertaista huonommat Jarkko Ruutu, Pasi Nielikäinen ja kumppanit saavat tavisten "palstatilaa" enemmän kuin pelin todelliset taiturit. Pelistä itsestään kenelläkään ei ole mitään älyllistä sanottavaa tai analyysiä.
Provosointiyritys kolme heittää ilmoille kysymyksen - eikö ole paradoksi julkaista mitäänsanomatonta viestiä kun tietää varsin hyvin kuuluvansa ryhmään 5 tai 6 yhtä aikaa sen toivomuksen kanssa, että juuri sen jutun lukisi alansa ekpertiisit? Vai onka vaan tarve kinata toisen taviksen kanssa mielipiteen oikeasta sävystä?
Suomalaisten onneksi on sanottava se, että keskustelun taso ei nouse mitenkään esimerkiksi P-A:n vastaavista.
Sananvapaus on hieno arvo, mutta voiko kaikessa mennä sen taakse? Minkä arvoista tämä keskustelu on mielestänne? Voisiko olla niin, että ihmiset puhuvat mielellään vailla sen suurempaa tietoisuutta. Soittavat suutaan, länkyttävät tai puhelevat turhuuksia? Kaikki ovat olevaan jotain. Joku tuntee jonkun, joka on joskus tehnyt jotain -mantra on täällä yleinen.
Provosoin tarkoituksella, mutta toivottavasti älykkäimmät teistä ymmärtävät pointin. Leikitellään ajatuksella, että pelistä ymmärtävät eniten ne, jotka sitä tekevät. Teen teoreettisen kategorisoinnin: (mainittakoon, että jo ryhmän 1 ja 2 kuilu on suurempi kuin yleisesti täällä luullaan):
1. Valmentajat
2. Pelaajat
3. Jääkiekkojohtajat
4. Media
5. Fanit
6. Satunnaiset urheilun seuraajat ja/tai sponsorit.
Ajatelkaapa kun vielä jokainen ryhmä voidaan jakaa alaryhmiin. Ryhmästä yksi Erkka Westerlund omaa ehkäpä pelistä enemmän tietoa kuin vaikkapa valmennusuraansa aloitteleva Harri Laurila. Täällä hauskoja fanijuttuja puolestaan tekevät toimittajat ovat jo valovuoden takana pelin juniorivalmentajista. Ja vaikkapa, SINÄ, lukijana ammennat tietämyksesi juuri tuttavantutun liigapelaajan kautta tai vaikkapa Jatkoajan toimittajien ajatusten perusteella. Saattaapa olla niinkin, että kollegan (aina ensimmäisenä jonkun "oikean" tiedon julkaiseva) nimimerkki voi olla The Authority.
Provosoin toisen kerran, tai oikeastaan tämä on yritys aktiivisen kommentoinnin suuntaan. Jos täällä kaikki ovat rakastavinaan peliä nimeltä jääkiekko, miksi aina joku ylilyönti on luetuin ja eniten kommentoitu viestiketju? Pelaajina keskinkertaista huonommat Jarkko Ruutu, Pasi Nielikäinen ja kumppanit saavat tavisten "palstatilaa" enemmän kuin pelin todelliset taiturit. Pelistä itsestään kenelläkään ei ole mitään älyllistä sanottavaa tai analyysiä.
Provosointiyritys kolme heittää ilmoille kysymyksen - eikö ole paradoksi julkaista mitäänsanomatonta viestiä kun tietää varsin hyvin kuuluvansa ryhmään 5 tai 6 yhtä aikaa sen toivomuksen kanssa, että juuri sen jutun lukisi alansa ekpertiisit? Vai onka vaan tarve kinata toisen taviksen kanssa mielipiteen oikeasta sävystä?
Suomalaisten onneksi on sanottava se, että keskustelun taso ei nouse mitenkään esimerkiksi P-A:n vastaavista.