Viimeinen sana on tässä:
Vuoden albumi 1: Harmaja - Harmaja
Vuoden albumi 2: Viikate - Kuu kaakon yllä
Vuoden albumi 3: Ycare - Au Bord du Monde
Vuoden albumi 4: Klamydia - Rujoa taidetta
Vuoden albumi 5: Prince of Assyria - Missing Note
Harmaja julkaisi alkuvuodesta sellaisen debyyttialbumin, ettei paremmasta väliä. Vaikea tässä on sen paremmin levyä kuvailla, mutta Sydäntalvella, Palavana ja Piiloistaan laulaa ovat esimerkiksi sen verran tasokasta materiaalia, ettei Suomessa ole tällaista vähään aikaan julkaistu. Todella koskettavaa. Jopa ikuisen suosikkini, Viikatteen albumi jäi Harmajan taakse. Ehkä siitä syystä, että vaikka levy jälleen kerran on laadukasta tavaraa, kaipaisin itse Viikatteelta vielä enemmän sitä hitaampaa ja laahaavampaa tunnelmointia, jota aiemmilla levyillä näkyi enemmän.
Ranskalaisen Ycaren levy tuli sitten ihan puskista. Ensinnäkään en voinut koskaan kuvitella kuuntelevani ranskankielistä musiikkia saati sitten vapaaehtoisesti ostavani ranskankielisen levyn.
Esimerkki.
Tämä levy on kuitenkin ollut ahkerassa kuuntelussa. Loistavaa taustamusiikkia rauhallisiin illanistujaisiin, vaikkei sanoista mitään ymmärräkään. Pakkohan tämä on nostaa vuoden albumien listauksessa kärkipäähän, kun levyn jokainen kipale on toinen toistaan parempi, levyn nimibiisi ehkä parhaimpana.
Nelossija albumilistalla menee sitten tutulle ja turvalliselle Klamydialle. Bändi julkaisi parhaan albuminsa aikoihin ja levy on laadukas kokonaisuus.
Listan neljä ensimmäistä oli oikeastaan helppo nimetä. Vaikeampaa oli miettiä viides listalle nouseva albumi, kun vaihtoehtoja olisi ollut paljon: Celesty, Epica, Kings of Modesty, Korpiklaani, Kotiteollisuus, Leaves' Eyes, Leverage, Maj Karma, Andre Matos, Paradise Lost, Revolution Renaissance, Saint Deamon, Sonata Arctica, Stratovarius jne.
Ehdin jo nostaa Korpiklaanin Karkelon tähän, mutta Prince of Assyrian debyyttialbumi on sen verran tanakkaa laatua oleva teos, että nousee viidenneksi.
Vuoden biisi 1: Samuli Putro - Elämä on juhla
Vuoden biisi 2: Harmaja - Sydäntalvella
Vuoden biisi 3: Viikate - Kuu kaakon yllä
Vuoden biisi 4: Raaka-aine - Miehen työ
Vuoden biisi 5: Saint Deamon - Fear in a Fragile Mind
Samuli Putron Elämä on juhla kiteyttää suomalaisen elämän sellaisella koskettavuudella ja tunnelatauksella, että oksat pois. Kaunista, niin kaunista. Ja samalla surullista, niin surullista. Putron levyllä olisi ollut toinenkin ihan vuoden parhaista biiseistä, Helismaa, mutta se häviää kuitenkin Elämä on juhlalle. Huomionarvoista on, että näiden kahden biisin jälkeen Putron muu albumi onkin sitten aika selkeästi heikompaa tavaraa, ja tästä syystä albumi ei mahtunut viiden parhaan levyn listalle kahdesta huippubiisistä huolimatta.
Harmajan levyltä olisi voinut valita useammankin kappaleen vuoden biisi -listalle. Sydäntalvella on ehkä kuitenkin se, joka levyltä nousee hieman muita ylemmäksi. Todella kaunis kappale, ja vaikea oli miettiä, onko Elämä on juhla nyt sitten todella parempi kuin Sydäntalvella, mutta kyllä tässä on kaksi vuoden parasta kappaletta Viikatteen Kuu kaakon yllä -kappaleen peesatessa hyvin perässä: "jos meillä vain olisi airot, voisimme soutaa...".
Vuoden ulkomainen tulokas: Prince of Assyria
Aika vähän tulee ylipäätään mieleen ulkomaisia tulokkaita tältä vuodelta. Prince of Assyria on siten helppo valinta. Hieno debyytti!
Vuoden kotimainen tulokas: Harmaja
Ei kahta sanaa, Harmaja on selkeästi vuoden kotimainen tulokas. Onhan J-P Leppäluoto ollut mukana musiikkiskenessä pitkään, mutta Harmaja on uusi orkesteri, joten ehdottomasti tulokaskelpoinen. Samuli Putro olisi ollut sitten toinen mahdollinen ehdokas tähän. Anna Puu ehkä kolmas.
Vuoden moka: -
Vuoden keikka: Michael Schenker Group @ Nosturi 14.12.2009