Kolmosta nyt yhdeksän peliä takana Milwaukee Admiralsin puikoissa ja viimeisimmästä matsista sain avausvoitonkin kairattua. Muutaman kerran ollut aiemminkin... jos ei ihan lähellä, niin kohtuullisen välimatkan päässä, mutta lopun sulamiset ja yleinen paketin hajoaminen ovat pitäneet huolen siitä, että turhan montaa tuuripistettäkään ei ole mukaan tarttunut.
Vaan josko tämä tästä..!
Suurin kehittymisen paikka itselläni on ehdottomasti sellainen intensiteetin ja fokuksen pitäminen kasassa edes erän kerrallaan. Oma paketti hajoaa toisinaan aivan liian helposti. Parhaimmillaan peli kulkee koviakin vastustajia vastaan kohtuullisesti ja joskus on hyvä flow päällä, eikä sellaisia "nyt kun munaan niin omissa soi..." -ajatuksia pääse liikaa hiipimään takaraivoon , mutta vastustajan pidempien myllytysten ja vastahyökkäysten kanssa pelaan itseni edelleen aivan liian nopeasti tilanteesta ulos. Toki sehän on selvää, että altavastaajana olen joka tapauksessa liikenteessä suurimpaan osaan verrattaessa, eli kyllähän kanssapelaajien taso on kova, mutta joka tapauksessa toisaalta kyllä tykkään tästä asetelmasta.
Viimeisimmästä pelistä tosiaan komein, tosin kusipaskahelvettiänäripoikittaisten kaunistelemin lukemin voitto ja Milwaukeen Amiraaleilla riittää naiivia uskoa siihen, että ns. viivan yläpuolelle voidaan päästä.
Iso-Eeli on myös löytänyt virettään nihkeän alun jälkeen. Jeejee.
Mukava näitä pelejä on ollut orastava takatukkani hulmuten tahkota, tällaista sopivan totista hauskanpitoa.
Ja kuten aina, aiheellinen hatunnosto organisointi- ja tilastointiportaalle.
Tänään Carolina pääsi jatkamaan kauttaan kotiuduttuaan viikonlopun kestäneeltä korkeanpaikanleiriltään. Avauspelissä vastaan asettui Winnipeg Jets Cupissa. Fyysinen Jets ei antanut tiloja Carolinan pelaajille ja sai momentumin haltuunsa agressiivisella taklauspelillään. Loppuun saatiin vielä pientä kiriä viriteltyä, mutta tällä kertaa Cup taival päättyi aikaisessa vaiheessa.
Liigassa pelit ennakkosuosikkeja vastaan jatkuivat hallitsevaa mestaria PataDevilsiä vastaan. Otteluun lähdettiin puolustpeli edellä vastaiskuja kärkkyen. Taktiikka toimikin erinomaisesti ja peli eteni suunnitelmien mukaan kun alkuun saatiin iskettyä johto-osuma. Buffalo onnistui tasoittamaan toisessa erässä, mutta uhrautuvalla pelillä ottelu saatiin venytettyä jatkoajalle 1-1 tilanteessa. Jatkoajan loppua kohden Carolina alkoi saada otetta enemmän ja lopulta Sebastian Aho ratkaisi illan toisellaan ottelun Carolinalle. Tämä voitto oli tähän mennessä kauden ehdoton kohokohta ja tuuletukset sen mukaiset. Myös toiseen kohtaamiseen saatiin hyvä lähtö, mutta toisessa erässä Buffalo sai vihdoin maalihanat auki. Viimeiseen erään lähdettiin Buffalon 3-4 johdosta. Carolina sai vielä riittävät paikat tasoitukseen, mutta PataDevils onnistui ottamaan maalivahdin haltuun useamman kerran pelastaen miltei varman maalin. Lopulta Buffalolle voitto toisesta kohtaamisesta maalein 3-6.
Seuraavaksi vastaan asettui aina vaikea Outzala. Ensimmäisessä ottelussa Toronto onnistui alkuun kovalla prosentilla, eikä päästänyt Carolinaa tekopaikoille. Lopussa tultiin vielä pari kertaa maalin päähän, mutta molemmilla kerroilla Toronto iski heti seuraavasta vaihdosta kuitin. Toiseen otteluun vaihdettu James Reimer piti Carolinaa pelissä mukana pari erää, mutta hyvä maalivahtipelikään ei riittänyt pisteisiin tällä kertaa. Näissä otteluissa omaa kiekollista peliä ei saatu oikein missään vaiheessa käyntiin, kun vastustaja oli jatkuvasti iholla hiillostamassa. Omasta mielestäni yksi vaikeimmista vastustajista mitä ollaan kohdattu tällä kaudella.
Illan viimeisissä otteluissa lähdettiin hakemaan revanssia viime kauden niukoista tappiosta San Josea vastaan. Vastustaja karkasi heti ottelun alkuun 0-2 johtoon, mutta toisessa erässä Carolina sai momentumin itselleen ja ykköskenttä alkoi takomaan kiekkoa reppuun. Lopussa San Jose kavensi pelin tilanteeseen 5-4, mutta tällä kertaa homma saatiin pidettyä kasassa eikä turhia huitomisia lopussa nähty. Toinen ottelu noudatti pitkälti samaa kuvaa: San Jose piti kiekkoa hieman enemmän ja Carolina yritti iskeä vastaan nopeilla syötöillä. Jälleen vastustaja karkasi 0-2 johtoon ja näytti pitkään siltä, että jälleen toinen kohtaaminen hävitään, kuten on ollut tällä kaudella tapana. Kolmannen erän alkuun Dougie Hamilton kampitti itsensä boksiin, mutta Carolina onnistui tuon alivoiman aikan kahdesti tasoittaen pelin. Noista maaleista joukkue sai hurjan itseluottamuksen ja momentumin, eikä sen jälkeen voittajasta ollut epäselvyyttä. Näiden voittojen myötä toivo liigapaikan säilyttämisestä elää yhä, mutta pisteitä vielä tarvitaan.
Tehdään pientä kausipäivitystä kun Arizonalla on pelattuna 16/26 peliä. Päivitys on sikälikin paikallaan kun 16 pistettä 16 pelistä tarkoittaa sitä että kausikohtainen piste-ennätys on jo rikottu aiemman ennätyksen ollessa 15 pistettä.
Kausi oli tarkoitus alkaa divarissa kun viime kaudella tiputtiin liigakarsinnoissa divariin, mihin olinkin ihan tyytyväinen kun molemmat kaudet liigassa tuli pyörittyä häntäpäässä. Pari päivää ennen runkosarjan alkua tarjoutui kuitenkin villi kortti kun adetin St. Louis luopui paikastaan ja liigaan tarvittiin yksi paikka lisää. Arizonalle tarjoutui viimeisenä tippujana mahdollisuus lunastaa liigapaikka takaisin. Näin tehtiin ja kabinettipäätöksellä takaportin kautta kestohäviäjä Arizona takaisin liigaan.
Jotakin muutoksia oli pakko tehdä, joukkue ajatteli että ei saatana pysty enää ottamaan joka pelissä turpaan. Pelaajat miettivät yhdessä joukkueen suurimpia ongelmakohtia ja löysivät huonoihin otteisiin kaksi ratkaisua: Phil Kessel laitettiin kuntokuurille ja valmentajalle ostettiin fläppitaulu. Näinpä ensimmäistä kertaa koskin taktiikoihin ja yritin säätää ne omaan pelityyliin sopiviksi. Muutoksen kyllä huomaa siitä että maalipaikoille on helpompi päästä ja maalejakin on nyt tehty enemmän kuin koko ensimmäisellä kaudella. Puolustuspeliinkin on tullut tietty järki eikä maaleja uppoa omiin samaan tahtiin kuin viime kaudella. Myös Kesselin kuntokuurista oli hyötyä hänen ollessaan tällä hetkellä koko joukkueen paras pistemies tehoin 6+12=18 aiempien kausien surffailun jälkeen.
Vielä on paljon kovia pelejä jäljellä ja edelleen se liigapaikan säilyttäminen on ultimaattinen tavoite mutta myös se runkosarjan 8. sija siintää silmissä niin kauan kuin siihen on teoreettinen mahdollisuus, olisihan se hienoa nousta takaportin kautta pleijareihin.
Carolina jatkoi toisella viikolla pelejään Tampa Baytä vastaan. Aikaisempien kausien kohtaamiset 5holen kanssa olivat menneet muistikuvien mukaan melko tasan ja sarjataulukkoa vilkaistaessa erittäin tärkeistä pisteistä oli kyse. Ottelupariin saatiin katastrofaalinen alku Tampan iskettyä ensimmäisestä hyökkäyksestään irtokiekon sisään. Sekoilu jatkui heti seuraavassa vaihdossa, kun Slavin ja Reimer alustivat vastustajalle paikan lyödä kiekko tyhjään maaliin. Loppua kohden pelistä saatiin otetta kokoajan enemmän, mutta alun hölmöilyt tulivat kalliiksi Tampan korjattua voiton lukemin 2-3. Toiseen kohtaamiseen tuli sisuuntunut Carolina ja 1-0 maalin jälkeen peli pysyi hyvin hallussa kunnes kiekko taas käytiin tökkimässä omaan maaliin puolustajan toimesta. Kolmannessa erässä voitonavaimet saatiin omiin käsiin, kun peli käännettin kahdella salamamaalilla jälleen johtoasemaksi. Sinnikäs Tampa tuli vielä väkisin rinnalle ja jatkoajalla ohi. Erittäin tiukat ja kuumottavat väännöt, mutta valitettavasti tyytyminen oli vain yhteen pisteeseen näissä kohtaamisissa.
Nashvilleä vastaan joukkueenjohto arpoi laitetaanko tällä kertaa maaliin ilman voittoja koko kauden pelannut Reimer vai riittäisikö Mrazekin torjuntaprosentti 69,91 aloittavan maalivahdin paikkaan. Kolikon heiton voitti Reimer, mutta tilastoja katsellessa todettiin että puolustuspeliin on panostettava enemmän. Paketti pysyikin tiiviinä koko ottelun ja vastaiskuista onnistuttiin iskemään tarvittavat maalit. Yksi kauden parhaista peleistä Carolinalta ja erityisesti nollapeli maistui näin kovaa vastustajaa vastaan.
Näiden tulosten myötä on edelleen paljon auki kauden viimeisissä otteluissa Arizonaa, Winnipegiä ja Nashvilleä vastaan. Kuten kauden alla ennakoitiinkin tulee Liigan molempien viivojen tuntumassa olemaan erot todella pieniä. Tämän kauden Liiga on ollut mielenkiintoisin tähän astisista kausista, kun myös runkosarjan voitosta käydään armotonta kamppailua useamman pelaajan kesken.
Pientä kausiraporttia: Hershey Bearsilla aiemmin viikolla tuli 16 ottelua täyteen eli yli puolet. Ensi viikolla homma jatkuu. Puoliväli sarjan peleistä on ylitetty ja yksi jatkoaikapiste ja muutama melko hyvä esitys. Tasoero on kyllä selkeä jokaiseen tähän saakka pelanneeseen nähden. Osan pystyn haastamaan jotenkuten ja osaa vastaan ei mitään jakoa. Mutta nämä pelit kehittävät tuloksista huolimatta kuten myös pelit lähempänä omaa tasoani joita on enemmän online versuksessa (siellä on menossa hyvien tulosten sarja).
Tiedän kyllä osan ongelmakohdistani muun muassa että one-timereita en saa tarpeeksi usein vaikka niitä kyllä haen nykyään aiempaa enemmän mutta tarpeeksi pitäisi hakea. Lisäksi jos haen en välttämättä pääse niihin paikkoihin. Toinen juttu on niiden tilanteiden joissa vastustaja saa syötön maalin kulmalle ja jatkaa siitä eliminointi. Välillä se toimii mutta ei tarpeeksi hyvin. Hyvääkin paljon on mm. aloitukset useimmiten sekä pääosin puolustuspeli etenkin hieman heikompia vastaan (ei tosin heikkoja olekaan näissä peleissä vastustajistani). Vaikka yli 100 maalia olen päästänyt ja muutama murskatappio on tullutkin niin heikommalla puolustuspelillä päästettyjä maaleja olisi merkittävästi enemmän ja myös murskatappioita eikä välttämättä sitä yhtä jatkoaikapistettäkään.
12 ottelua jäljellä ja niistä vielä joku jatkoaika tai jopa voitto niin olisi hyvä. Mutta realistisesti ajateltuna tämä jo tullut yksi jatkoaikakin on itselleni aika venymistä. Ekalla kaudella meni yläkanttiin mutta toisella vaan yksi voitto. Eli voitot ovat tiukassa mutta hyviä pelejä silti voi olla ja pikkuhiljaa kokemuksen kautta ne hyvät asiat mm. mainitsemani sekä ongelmakohtien kehittäminen voi täälläkin tuoda tulosta. Online versuksessa näkyy jo tämän liigan vaikutus ja jatkossa jos jatkan täällä (kuten kyllä tarkoitus on mutta aivan lopullista päätöstä en NHL21:n hankinnasta vielä ole tehnyt mutta kyllä erittäin mahdollista siihen siirtyminen on) tulevilla kausilla voi tulla parempaa tulosta. Vastustajatkin kehittyvät kokoajan joten vaikka itse kehittyy ei se aina riitä.
Kiva on kuitenkin ollut pelata tappioista huolimatta ja niitä voittoja tosiaan tulee online versuksessa enemmän jossa taso riittää paremmin. Näitä pelejä merkittävästi parempiakin vastaan kuitenkin tarvitaan siinä missä omantasoisiakin vastaan. Kiitokset omasta puolestani tässä vaiheessa jo liigan johtoportaalle eli @miskosafd ille ja @Lucky Thirteen ille. Hieno työtä teette homman organisoinnissa. Ilman pelaajia ei kuitenkaan tämä olisi mahdollista joten kiitos kaikille kanssa pelaajille vaikka kausi ei ole ohi mutta ilman osanottajia ei ole pelejäkään. Johdon panos näkyy siinä että ilman toimivia puitteita ja uskottavaa toteutusta ei homma toimisi ja pelaajiakaan ei varmaankaan osallistuisi merkittävästi jos mistään ei tulisi mitään. Kaikkien panos on tärkeää mutta joidenkin pitää homma järjestää ja iso hatunnosto johdolle tästä työstä.
Kauden pelien osalta juuri menetettiin mahdollisuus runkosarjan voittoon, kun pelattuna 14/26. :) Joten laitetaan pientä katsausta menneistä otteluista.
Varaamaan päädyttiin numerolla 20, joka nousi muutaman pykälän jo edellä mainituista syistä. Edestä vietiin juuri St. Louis, Carolina ja Dallas, jotka olisivat saattaneet "joutua" tämän managerin sekametelisoppaan. Tarjolla oli jo tuttu Jets ja Vegasin Kultaiset Ritarit. Säälittiin sen verran Vegasin rightin pakkeja, joten valittiin, joka kausi alas vajonnut Jets.
Kausi alotettiin viimen kauden Cupissa finaalin hävinnyttä Patadelvilsiä (@Sapadetot) vastaan. Toki onhan Pata voittanut molemmat pelatut Liiga-kaudet, joten tuskin pahempaa vastusta oltaisiin tähän hätään löydetty. Ottelut kulkivat odotetusti lukuun ottamatta ensimmäisen pelin 1. erää, jossa Buffalo pystyi tekemään ainoastaan yhden maalin. Lopputuloksena 0 pistettä Winnipegiin ja maalieron ollessa 5-15, mietittiin ollaanko tässä oikeassa sarjassakaan. Puhtaat paperit: Connor Hellebuyck 17 torjuntaa ja vain 15 selän taakse.
Seuraavaksi siirryttin pelaamaan ns. päävastustajien seuraan, kun vastaan asettui Vegas (@Surtr). Näistä kamppailuista tavoite oli kaapia täydet sarjapisteet kotiin viemisiksi. Ensimmäisessä ottelussa mentiin koust-ty-koust kiekkoa ja maaleja mätettiin molempiin päihin ja lopputulos 7-5 voitto Winnipegin Jetseille. Toiseen otteluun tiivistettiinkin joukot puolustamaan ja tarkan puolustustyön tuloksena kauden ensimmäinen nollapeli Hellebuyckille ja maalit kolmikolle Scheifele, Kulikov, Byfuglien. Lopputulos 3-0.
Jälleen sarjakärjen kimppuun. Tällä kertaa vastaan Punaiset siivet - kivikova @Lucky Thirteen pelaajana. Henrik Zetterberg (0+4) oli jälleen kaivettu kurittamaan Jetsiä, ja kun Bertuzzi-Perlini kaksikko tekivät 2 maalia mieheen, Jetsin 3 maalia olivat laiha lohtu lopputuloksen ollessa 7-3 Red Wingsille. Toisesta ottelusta syntyikin tämän kauden, yksi ehkä puhutuimmista otteluista, kun Detroit vyöryi Jetsin päätyyn kerta toisella jälkeen, Jetsin tyytyessä heittämään kiekkoa vain kohti Jonathan Bernieriä heti siniviivan tuntumasta. Red Wings johti ensimmäisen erän jälkeen jo selvin lukemin 3-1. Niin vain Jets kavensi erän alkuun pitkän kiekon avustamana, sekä Eakinin loihtimasta aloituskuviosta kiekon Nathan Beaulieulle, joka tinttasi taululle 3-2 lukemat. Scheifelen tasoittaessa pelin puolen välin tienoilla ja heti tämän jälkeen kapteeni Wheeler lisäsi taululle lukemat 4-3 Bernierin sylkiessä heppoinen rystylaukaus takatolpalle. Lopussa vielä Laine lisäsi ylivoimalla läpiajosta tilanteeksi 5-3 ja viimeisteli loppulukemat 6-3. Ottelun tilastot: Laukaukset 27-18 Jetsin hyväksi, kun hyökkäysalueajan "voitti" Detroit 11:51-2:35. Isot kaksi pistettä kotiin.
Vastukset eivät ainakaan helpottuneet, kun viime kauden Liiga-finalisti @strapat piiskasi Montreal Canadiensinsa ensimmäisessä ottelussa 9-1 voittoon aseettomasta Winnipegistä. Armia (3+0) ja Drouin (2+1) sekä Price (23/24) voiton takuumiehinä. Jetsin ainokaisesta vastasi kauden avausmaalillaan isoja minutteja pelaava Kyle Connor. Toiseen otteluun otettiinkin FIFA-pelisarjasta tuttu "Park the Bus"-taktiikka käyttöön ja Hellebyuckin torjuessa pahimmat paikat ja Pricen ohipeli antoivat mahdollisuudet jo toiseen isoon voittoon. Laine, Scheifele ja Byfuglien maalasivat kerran mieheen, ja kun Montrealin ainokaisesta vastasi Max "Tie:n poika" Domi pisteet päätyivät tästä ottelusta Winnipegiin.
@JiffJaff10 oli seuraavien pelien vastustaja. Ennakkoon kaavailuissa samoista sijoista taisteleva herra, joten pisteitä lähdettiin hakemaan tarkalla puolustus pelaamisella. Kun Dallas pidettiin pois parhaalta maalitekosektorilta ja tehtiin omista paikoistamme maalit, loppusummerin soidessa Hellebuyckin kauden toinen nollapeli oli tosiasia - 4-0, kapteeni Wheeler 2 maalia. Toiseen otteluun lähdettiin odottavista tunnelmista miettien tekeekö vastustaja muutosta pelisuunnitelmaan. Bryan Little avasi ottelun maalihanat ylivoimalla 1. erän puolen välin jälkeen ylivoimalla, josta seuranneesta keskialoituksesta Jets nousi hyökkäysalueelle DeMelon johdolla 2vs2-hyökkäykseen toisella puolellaan Connor. EA päätti hyökkäyksen lagaukseen ja päädyttiin aloittamaan keskiympyrästä uudelleen. Aloituksesta kiekko Winnipeg-veska Hellebuyckin patjan kautta maalille nousseelle Oleksiakille, joka maalaa taululle 1-1. Ottelun puolivälissä Janmark naulaa Comeaun puolittaisen läpiajon päätteeksi taululle 2-1. Hellebuyck tarjosi lopullisen niitin lahjoittaessaan kiekon muutamaa minuuttia ennen loppua Radoluville, jolla oli helppo työ maalata 3-1. Seguin tarjosi lopussa 2-0-hyökkäyksestä Raduloville illan toisen kaapin. Näin ollen jaoimme pisteet 2-2.
Edelliskaudelle liigaan noussut, divarin voittanut @Nemonieminen San Joseineen kaadettin 2. kaudella molemmissa otteluissa agressiivisella pelitavalla, joka oli myrkkyä muuten hyvin pärjänneelle Hailaumalle. Jostain syystä Apex lähti otteluun passiivisesti ja lopputuloksena oli 4-3 tappio. Vaikeuksia peluutuksella toivat kaiken kukkuraksi Mark Scheifelen ulosajo heti ottelun ensimmäisessä vaihdossa. Tosin vielä n. 90s ennen loppua taululla komeilivat Jetsin 3-1 johtolukemat, jotka sulivat San Josen paineen alla. Voittomaali 0,9s ennen ottelun päätöstä. Hyvää yötä Winnipeg. Toiseen otteluun lähdettiin antaamaan painetta ihan erimalliin Sharksin päätyyn. Paine toi kaivatun tuloksen, kun Jets paineli jo välillä 5 maalin johtoon. Lopputuloksena 7-4 voitto. Ykkösketju löi 12 pistettä (Laine 3+1, Scheifele 1+3, Ehlers 1+3), sekä Pionk (0+3) ja Little (0+2) useamman pisteenmiehiä. Pistejako oli kenttätapahtumiin nähden oikeudenmukainen.
Tänään pelattiin sitten Liigaan noussutta, sekä runkosarjan voittokamppailuun osallistuvaa Penguinsia vastaan, managerinaan @Frykke. Bussi parkkiin ja nollat tauluun, eiks jea?! No se nolla ei kestänyt montaa minuuttia, tarkalleen 6.43. Pens vyöryi ja vyöryi ennennäkemättömällä tavalla Heritage-paitaisten Jetsiläisten päähän. 1. erä selvittiin 0-1 lukemissa tauolle ja 2. saatiin jo yksi maalikin (Connor) aikaan tilanteen ollessa 1-3. 3. erässä repesi. Lopputuloksen ollessa 1-8 mietittiin pelin jälkeen kopissa, viikon leporeissua Leville. Crosby ja Zucker hurjastelivat hattutemput mieheen. Jets rukkasi vähän ketjuja toiseen koitokseen, siirtäessään mm. Letestu, Beauliein pakkipariksi. Kova paine, mutta sumputus oli ajatuksena. No sekin murrettiin välittömästi ottelun alkumetreillä. Ajassa 3.59 taulussa 0-2 ja TIMEOUT. HERÄTYS!! Vielä ensimmäisessä erässä Perreault otti yhden ison niitin vastaan joukkueen puolesta, joka aukaisi 2-1-hyökkäyksen Little-Byfuglien kaksikolla, josta ensin mainittu maalasi. Tauolle näissä lukemissa, vaikka Pens pyöritti peliä jopa alivoimaisena. Läski-Buff yllätti Murrayn ajassa 24.32 syöttämällä kiekon verkkoon vasemmasta kulmasta maalin takaa. Sheary vei Penguinsin 3-2 johtoon puolessa välin ottelua. 2. erän jälkeen hyökkäysaika Pensille 11:41-1.24. Aikaa jäljellä 6.22 ja vaarattoman näköisestä 3-3 hyökkäyksestä, jostain kiekko Byfuglienille, joka kanttaa ja laittaa kiekon takahyllylle. Jetsin penkillä ruettiin odottamaan jo summerin sointia ja 1 pistettä. Kapteeni Crosby kampittaa vain puolitoista minuuttia ennen loppua itsensä jäähyboxiin. (Jetsin vaihtopenkillä: "Nyt hoidetaan tää peli jatkoajalle, turha höntyily pois hyökkäyspäässä ja annetaan vihun pitää vaikka kiekkoa oman maalin takana, kunhan ei omissa soi.") Tuomari keksii jostain tyhjästä penaltya lisää Pensille, aivan tyhjästä. Laine ja Morrissey kokeilevat kertaalleen paikoistaan, jonka jälkeen Jets vetäytyy 5-3 ylivoimalla keskialueelle varmistaen 1 pisteen. Jatkoaika, yv. All-in. Sekava tilanne hyökkäyssinisellä ja yht'äkkiä 2-0 hyökkäys. Buff ja kapteeni Wheeler, joka varmistaa voiton rystylaukauksellaan. Byfuglien illan tähti 2+2 tehoillaan. Pens vei hyökkäysajan ruhtinaallisesti 17:22-2:50. Pisteet Winnipegiin 2-1.
Tilastollisestihan Jets pelaa puuduttavaa kiekkoa, jossa pyöritään vastustajan pillin mukaan, eikä juurikaan päästä muodostamaan omia hyökkäypäänmyllyjä. Keskiarvo taitaa huidella hiukan alta 5 minuutin hyökkäysajan puolesta, mutta laukaisumäärissä taidamme johtaa koko liigaa keskiarvolla 20,36/ottelu. Kiekkoa maalia. Joku fiksu on sanonutkin, että jos haluat maalin, mene maalille. Jos haluat pizzaa, mene pizzeriaan. Mutta ei se kiekko mene sinne edes virtuaalipelissä ilman, että kiekko on maalilla. Erikoistilanteet on sakannut prosenttien ollessa ylivoimalla 26,7% ja alivoimalla vain ja ainoastaan 57,9%, joka riittänee jumbosijalle. Näihin parannusta niin uskotaan siihen jatkopaikkaan.
Scheifele 7+5
Laine 8+3
Byfuglien 6+5
Ehlers 2+9
Wheeler 6+4
Connor 2+8
Little 4+5
Beaulieu 1+6
Pionk 1+6
Hellebyuck 14, 7-7-0, 74,3%, 2 nollapeliä
Jäljellä Liiga-kaudesta varmuudella runkosarjaottelut @Outzala, @Jere00, @5hole, @miskosafd, @LostHorizon ja @Lösönen vastaan. Tähän mennessä pistekeskiarvolla 1,00 mennään (14 peliä, 7-7-0), jolla kamppaillaan viimeisistä play-off paikoista. Pakko kiittää erikseen tilastomiehiä: Lucky, Nemo ja @SouthernBoogieCat. Sekä Miskoa pääjehuna. Ilman teitä oltais pulassa.
Columbus on viimekauden playoffeihin pääsystä vieläkin hurmiossa ja kausi menee ihan reisille. Pelejä pelattuna n. 14 joista raavittu ehkä 3 voittoa. Samalla taktiikalla pyrittiin lähtemään kauteen kuin edelliseenkin, mutta alun perseraiskausten jälkeen joukkueen johto päätti käskyttää pelaajia keskittymään lähinnä taklaamiseen kun kiekollisiakaan taitoja ei kerran ole. "Taklatkaa saatana vaikka toisianne!" oli pukukopissa kuultu huudettavan. Vähintään puolet joukkueen tehdyistä maaleista on syntynyt kiekkojumalien(EA:n) armosta siniviivaripuleista ja muista sutasuista kun pidemmälle vastustajan alueelle ei ole mitään asiaa. Lähes järjestäen kaikki avautuneet läpiajotilanteet on päätetty kaverin veskarin lämpöiseen syliin, mahtaa olla pojilla halipulaa.
Omassa päässä kolisee tiuhaan tahtiin kun kärsivällinen maalialueen puolustaminen on vaihtunut yliagressiiviseen painostamiseen ja taklausten hakemiseen. Oma pää oli kuitenkin suurin vahvuus joukkueelle menneellä kaudella. Tällä kaudella suurin syypää tappioihin ei ole Korpisal0, vaikka vois sitä jonkun marjan ottaa kiinnikkin. Jossain aikoo kuitenkin CBJ olla korkealla tälläkin kaudella, harmi vain että se on nähtävästi jäähypörssi. Tilastoja ei taida jäähyistä olla saatavilla kun ei pysy edes tehokkaimmat supertietokoneet laskuissa mukana, mutta CBJ:n poikien uskon kuitenkin hallitsevan koko TOP10 tällä saralla.
Kuritonta ja halutonta, tippuminen näyttää enemmän kuin todennäköiseltä.
Koko joukkue kärsii ja huutaa viimeisillä voimillaan jotain herätystä, 2-tahdin käryä ja moottorisahaa!
Carolinan pelit jatkuivat Apexin Winnipegiä vastaan. Cupissa Jets jyräsi Canesin jäänrakoon kovilla taklauksilla ja suoraviivaisella hyökkäyspelillä. Nyt molemmat joukkueet lähtivät ensimmäiseen otteluun passiivisemmalla taktiikalla liikenteeseen ja avausmaalia saatiin odotella toiseen erän alkuun saakka kunnes Sebastian Aho räväytti kiekon ranteella ylämummoon. Kolmas erä lähti samoissa merkeissä liikkeelle, kun Carolinan ykköskenttä onnistui jälleen. Jets iski pian kavennuksen 1-2, mutta Reimer piti pelin noissa lukemissa pitkään. Voitto alkoi olla jo näpeissä, kun Jets pelaaja passitettiin boxiin vajaa pari minuuttia ennen loppua. Carolina ei kuitenkaan jo perinteeksi tulleesta viimeisen minuutin kampitusjäähystä suostu luopumaan... Jetsin otettua maalivahdin vielä pois, oli ylivoimamylly yhtäkkiä Carolinan päädyssä. Ja niinhän Apex sen tasoituksen sieltä naulasi noin 20 sekuntia ennen loppua. Jatkoajalla hermot pysyivät kasassa ja lopulta ratkaisu saatiin kun Trocheck riisti kiekon hyökkäyssinisellä ja löysi takatolpille ehtineen Svechnikovin.
Toisen ottelun alkuun paine saatiin Jetsin päätyyn ja Hellebuyckin avustuksella ottelu oli 12 minuutin kohdalla Carolinalle 2-0. Apex heitti kaikki kikat kehiin tässä vaiheessa: veska vaihtoon ja aikalisä. Tämä käänsikin ottelun suunnan täysin ja Jets tuli vielä ensimmäisessä erässä tasoihin. Kolmannessa erässä Jetsin karattua jo 2-4 johtoon, oli Carolinan valmennusjohdon aika tehdä samat temput. Jälleen momentum pyörähti päälaelleen ja Canes iski heti aikalisän jälkeen kavennuksen. Loppukiri kuitenkin tyrehtyi kun kiekko hukattiin omissa viimeisellä minuutilla ja Jets iski ratkaisun tyhjään maaliin.
Jets pelien jälkeen otettiin parin päivän huili JHL:stä ja joukkue pistettiin lukkojen taakse karanteeniin. Tänään sovittiin rästipeli Nashvilleä vastaan ja pelaajat päästettiin eristyksistä. Lepo teki tehtävänsä, sillä ottelun alkuun nähtiin ennennäkemätön hurrikaani Pekka Rinteen ympärillä. Hirmumyrsky kesti 28 minuuttia, jonka jälkeen taululla komeilivat lukemat 6-0 Carolinalle. Pientä kiriä sai Nashville vielä viriteltyä, mutta pisteet tästä kotiin lopulta lukemin 7-3.
Runkosarjassa kohdataan vielä Arizona ja Los Angeles. Molemmissa kohtaamisissa ennakkoasetelmat ovat tasaiset ja panokset suuret, sillä ainakin teoriassa on Carolinalla mahdollisuus päätyä lopullisessa taulukossa sijoille 6-14. Tässä vaiheessa onkin ehkä parempi tarkkailla joukkueiden pistekeskiarvoja, sillä ottelumäärät eroavat melko paljon.
Ei ollut Milwaukeen Amiraaleilla paljoa sanomista, kun kylään tulivat Senaattorit Bellevillestä. Kairaus oli sitä luokkaa, että Amiraalien tekee vieläkin kipeää istua.
Tyylipuhtaat 12-4 ja 9-2 selkäsaunat ja näitä edeltäneet tiukat, mutta niin ikään tappiolliset kohtaamiset mm. Grand-Rapidsia ja Rocket Lavalia vastaan näyttivät Milwaukeen teoreettisillekin menestyshaaveille tällä kertaa stop-merkkiä. Belleville-selkäsaunoja tosiaan edelsi ihan ok-vaihe, jossa tosin tutut sulamiset ja ns. mustat hetket pitivät huolen siitä, että Milwaukee oli lähes aina takaa-ajossa ja potkun tai parhaimmillaan kaksikin perässä. Parhaimmillaan peli kulki hienosti ja potentiaalia kovienkin pelaajien haastamiseen luullakseni on, mutta vielä ei riittänyt!
Kauden mollivoittoinen aloitus ja mainittujen kaltaisten monien tiukempien vääntöjen kääntyminen pitivät siis huolen, että Amiraalit ankkuroivat laivansa tämän kauden osalta varmuudella viivan alapuolelle, mutta jäljellä oleviin peleihin lähdetään joka tapauksessa hyvällä latauksella - mitään ei anneta ilmaiseksi ja mahdollisimman lähelle the viivaa tämä laiva täytyy ainakin hilata, vaikka tällä kertaa sen yli ei päästäkään.
Kyllä täältä vielä tullaan - ensi kaudella sitten viimeistään..!
Kauteni JHL:n Kolmosessa päättyi eilen. Yksi ainoa jatkoaikatappio jäi saldoksi. Välillä pelasin osassa tappio-otteluissakin ihan hyvin mutta ei riittänyt tällä kertaa. Ehkä ensi kaudella sitten jos siihen osallistun (vielä ei 100 % varma mutta todennäköistä jatkaminen on).
Kiitos kaikille kaudesta omasta puolestani ja erityisesti @Lucky Thirteen ja @miskosafd ille liigan johtamisesta. Kauteni jatkuu sikäli että pidän tilastoja Kolmosesta. Kirjasin vahingossa itseni palvelimelta pois joten saisiko kutsun tuonne Discord-ryhmään. Tarkoituksena oli nimimerkin vaihdoksen seurauksena päivittämiseksi kirjautua Discordiin uudestaan - ei JHL:n palvelimelta ulos.
Kauteni JHL:n Kolmosessa päättyi eilen. Yksi ainoa jatkoaikatappio jäi saldoksi. Välillä pelasin osassa tappio-otteluissakin ihan hyvin mutta ei riittänyt tällä kertaa. Ehkä ensi kaudella sitten jos siihen osallistun (vielä ei 100 % varma mutta todennäköistä jatkaminen on).
Kiitos kaikille kaudesta omasta puolestani ja erityisesti @Lucky Thirteen ja @miskosafd ille liigan johtamisesta. Kauteni jatkuu sikäli että pidän tilastoja Kolmosesta. Kirjasin vahingossa itseni palvelimelta pois joten saisiko kutsun tuonne Discord-ryhmään. Tarkoituksena oli nimimerkin vaihdoksen seurauksena päivittämiseksi kirjautua Discordiin uudestaan - ei JHL:n palvelimelta ulos.
Avaanpa vähän ajatuksia kaudesta, johon starttasin hiukan myöhemmin kuin muut. Ehdin jo vetäytyä pois JHL3 aikataulu kiireiden vuoksi, mutta kiireet helpottivat ja hyppäsin muiden hyväksynnällä leikkiin mukaan, pari viikkoa kauden aloituksesta. Joukkueeksi valikoitui ainoa vapaana ollut joukkue, Los Angeles Kings.
Ensimmäiseen iltaan lähdin täynnä intoa, yli 1kk tauko online peleistä ja ennakkoon kovat pelurit vastassa (@Lösönen@Outzala@Jere00@Frykke). 8 peliä jaksoin pelata ja saldoksi tuli hyvinkin nihkeä 1-7. Kokoonpanot ja taktiikat olivat aivan sekaisin ja kausi pilalla heti alkuun. Näiden pelien jälkeen tajusin, että Blake Lizotte ja Martin Frk tarvitsevat lisää peliaikaa ja Trevor Lewis ei kuulu kahteen ensimmäiseen kenttään. Ketjut ja taktiikat elivät kyllä koko kauden ajan ja vasta lopussa löytyi minulle ja minun pelityylille sopiva yhdistelmä. Karmaisevan alun jälkeen vastaan tuli seuraavaksi @Lucky Thirteen, @Surtr, @LostHorizon ja @Nemonieminen. Luckylle olen ollut aikamoinen piikki perseessä JHL aikana ja nytkin sain toisesta pelistä haettua voiton. Ensimmäisen kohtaamisen hävisin ihan pystyyn 2-7. Surtrin Vegasin onnistuin voittamaan kahdesti ja pelit olivat maalirikkaita, enkä meinannut saada vikkeliä ritareita kiinni takatolpalta. LostHorizonin Devilsiä ja Nemon Sharksia vastaan pelit menivät 1-1, mitkä olivat aika oikeutetut tulokset.
Runkosarjan lopussa kohtasin vielä @JiffJaff10, @Sapadetot, @strapat, @5hole ja @Apex. JiffJaff paukutti ekassa kohtaamisessa jokaisen vedon sisään ja itse lauoin muistaakseni peräti 6 tolppaa, lopputulos Starsin hyväksi 8-1. Jälkimmäisessä aloin itsekin osumaan ja voitot menivät 1-1. Sapadetotin Sabresia vastaan pisteet jaettiin Buffalon eduksi 3-1 ja voin olla itse ihan tyytyväinen siihen, miten pelasin hallitsevaa mestaria vastaan. Strapatin Canadiensia vastaan pelasin kaksi ohipeliä ja kummassakaan ei ollut mitään jakoja. Avitin samalla myös Montrealin Danaultin pistepörssin voittoon, kun pisteitä kertyi hänelle yhteensä 7 kahteen peliin. 5holen Tampaa vastaan pelasin ehjimmät pelit tällä kaudella, 3-0 ja 4-1 voitot. Tosin kaveri oli ilmeisesti hiukan darrainen, mutta silti tärkeät 4p taulukkoon. Eilen tuli kohdattua Apexin Jetsit ja voitot menivät 1-1. Ensimmäisen kohtaamisen voitin 4-3 ja voittomaalin teki Anze Kopitar ajassa 59.59. Kyseinen maali ja voitto varmisti samalla minun liigassa säilymisen, mistä en ensimmäisien pelien jälkeen voinut edes haaveilla. Jälkimmäisessä pelissä Jonathan Quick ei päättänyt torjua mitään, mutta osittain ansaittu voitto Winnipegille lukemin 6-3.
Vielä olisi jäljellä kohtaaminen @miskosafd vastaan, jolla on kyseiseen otteluun panoksena play-off paikka. Varsinaisen peliajan voitolla Carolina nousee sijalle 8. Meidän ensimmäinen kohtaaminen päättyi 4-3 rl voittoon Hurricanesin hyväksi, joten itse ainakin odotan tarkkaa ja puolustusvoittoista peliä, heh. Los Angeles Kingsin kauden tilastot tähän mennessä: 10-15-2 ja pisteitä 22, mikä oikeuttaa sijaan 11.
Pistepörssi
Blake Lizotte 12+22= 34p
Adrian Kempe 10+18= 28p
Anze Kopitar 12+14= 26p
Martin Frk 12+12= 24p
Dustin Brown 8+12= 20p
Jeff Carter 10+9= 19p
Austin Wagner 6+10= 16p
Drew Doughty 3+13= 16p
Alex Iafallo 7+8= 15p
Sean Walker 1+11= 12p
Ben Hutton 1+10= 11p
Trevor Lewis 5+5= 10p
Nikolai Prokhorkin 3+6= 9p
Matt Roy 1+8= 9p
Gabriel Vilardi 5+2= 7p
Joakim Ryan 1+6= 7p
Michael Amadio 3+3= 6p
Kurtis MacDermid 3+1= 4p
Jonathan Quick 73,77% 1NP
Cal Petersen 66,67%
Ketjut
Frk - Kopitar - Lizotte
Brown - Carter - Kempe
Vilardi - Lewis - Iaffalo
Amadio - Prokhorkin - Wagner
Ryan - Doughty
Hutton - Walker
MacDermid - Roy
Muutama vinkki seuraavalle LAK valmentajalle:
- 1.ketju muodostui viimeisien pelien aikana ja on nopea sekä vaarallinen
- Lewis toimii keskellä paremmin kuin laidassa
- Peluuta Doughtya 25-30min/peli
- MacDermidiä kannattaa peluuttaa 5-10min ja pelkästään keskialueen aloituksiin ns turvallista laittaa
- Quick tai Petersen. Ihan sama kumpi maalissa, kaikki menee
Loppuun vielä erityisesti kiitos @Lucky Thirteen ja @miskosafd! Kausi loppuun ja seuraavaa suunnittelemaan.
Carolinan pelit jatkuivat alkukauden sensaatiota Arizonaa vastaan. @Lösönen fläppitaululle piirtämät taktiikat olivat menneet pelaajien selkärankaan ja joukkue oli vahvasti kiinni pudotuspelipaikassa ensimmäistä kertaa. Ekan erän laukaukset meille 9-3, mutta erätauolle Arizonan 1-2 johdossa. Toisessa erässä sama meno jatkui ja Reimer sai väistyä, kun kolmannen kerran rannari ohitti hänet. Ennen vaihtoa Reimer sai kiinni yhden neljästä vedosta ja kisan parhaan maalivahdin tittelistä saanee hänen osaltaan unohtaa. Maalivahdin vaihdosta herännyt Carolina väänsi vielä toisessa erässä itsensä 4-3 johtoon. Helpottava 5-3 maali saatiin kolmannen erän alkuun, mutta Arizona nousi vielä kahdesti maalin päähän Taylor Hallin viimeisteltyä kypärätempun. Viimeiset sekunnit Arizona pääsi hakemaan tasoitusta vielä 6vs4 pelissä, mutta tällä kertaa Carolina kesti. Lopputulos 6-5. Ottelun leijonat: Taylor Hall 3+0 ja Warren Foegele 2+1. Iso lampaanperse: James Reimer 25%.
Toiseen peliin annettiin Reimerille mahdollisuus korjata tilastojaan ja joukkueelle painotettiin, että vastustajaa ei voi päästää paikoille tällaisen maalivahdin ollessa askissa. Teuvo Teräväinen pääsi noin 10 minuutin kohdalla selvään läpiajoon. Maalivahti veivattiin jo kahville, mutta kiekko lirui jotenkin ohi maalista. Heti seuraavasta hyökkäyksestä Arizona iskee 0-1. Peli pysyi takaiskusta huolimatta hyvin hallussa ja erätauolle peli käännettiin 2-1 johtoasemaan. Kolmannen maalin jälkeen Arizonan usko alkoi pikkuhiljaa hiipumaan, kun Carolina sai ohjattua vastustajan hyökkäykset kulmiin ja blokattua laukaisuyritykset. Carolinan suomalaiset vastasivat joukkueen maaleista Teräväisen iskettyä hatullisen ja Ahon onnistuttua kertaalleen. Voitto kotiin lukemin 4-1 ja neljä pistettä mukaan Kojooteilta.
Seuraavaksi vastaan @samwise ja Los Angeles. Otteluun saatiin hirvittävä alku, kun kiekko hukattiin pariin kertaan omissa ja aggressiivisesti karvannut Kings korjasi hedelmät avausmaalin muodossa. Tämän jälkeen maaleja iskettiin vuorotahtiin ja ensimmäiselle tauolle tasatilanteessa 2-2. Tokan erän loppuun MacDermind onnistui toistamiseen lämärillään ja Kings 2-3 johtoon. Kolmannessa Brady Skjei iski pelin tasoihin kauden avausmaalillaan pitkän kuljetuksen päätteeksi. Tuon jälkeen maaleja ei enää nähty ja peli jatkoajan kautta rankkareille. Rankkareita ammuttiinkin sitten sen verta pitkään, että täällä päässä oli jo ohjaimesta akku loppua. Lopulta ratkaisevan osuman iski ennenkin tiukoissa paikoissa loistanut Justin Williams yhdeksännessä parissa.
Toinen ottelu Kingsiä vastaan jäi odottamaan viikonlopulle. Samalla tuo ottelu on viimeinen Liigan osalta, joten panokset ovat selvät. Se on tulos tai ulos, sillä voitolla Carolina kiilaa pudotuspeleihin ohi Arizonan. Kausi on joka tapauksessa mennyt yläkanttiin, sillä sarjapaikan säilyttäminen oli ainut tavoite. Tuo tavoite täyttyi, mutta nälkä kasvaa syödessä.
Näin on saatu selville Liigan pudotuspelijoukkueet. Nämä kahdeksan tiimiä jatkavat taistelua kaikkien änärin pelaajien himoitsemasta JHL:n virtuaalisesta mestaruuspystistä.
1. Pittsburgh – 8.Arizona (4-1, 4-0)
Tällä kaudella nähtiin tiukka taistelu runkosarjan voitosta. Sarjanousija @Frykke onnistui kiilaamaan pisteen erolla PataDevilsin edelle ja runkosarjan voittopokaali matkasi ensimmäistä kertaa Porin ulkopuolelle. Alkukaudessa Pittsburghilta nähtiin muutamia hieman yllättäviäkin pistemenetyksiä, mutta joukkueen tähdet tuikkivat kirkkaina, kun runkosarjan voitosta alettiin tosissaan pelata. Loppukaudesta Pensille ei löytynyt pysäyttäjää ja murskavoittoja nähtiin useita. Kuten viime kaudella Divarissa myös Liigassa joukkueen puolustuspeli oli sarjan parasta. Eikä hyökkäyspelissäkään moitittavaa ole joukkueen luotua eniten hyökkäysalueaikaa koko sarjassa keskiarvolla 13:19min/ottelu. Erikoistilannepelaaminen on myös sarjan eliittiä, sillä ylivoima 35,21 % oli runkosarjan neljänneksi parasta ja alivoima 78,33 % toiseksi parasta.
Paras pistemies: Sidney Crosby 15+22=37
Arizonan kanssa jo kolmatta kautta jatkanut @Lösönen tippui toisen kauden päätteeksi Divariin. Liigaan avautui kuitenkin kauden alla vapaa paikka, joten Arizona nousi kabinetin kautta takaisin JHL korkeimmalle tasolle. Joukkue istui kauden alla alas miettimään kehityskohtia pelistään ja taktiikat hiottiin kauden alla uusiksi. Alkukaudesta nähtiinkin Coyotes ennennäkemättömässä lennossa, kun sarjan kärkijoukkueita kaatui ja pistetili karttui hyvää tahtia. Lopulta lento riitti pudotuspelipaikkaan pisteen erolla. Yksi kovimmista tasonnostoista JHL historiassa, sillä Liiga oli tällä kaudella kovatasoisin tähän mennessä. Menestyksen taustalla oli maltin löytäminen puolustuspeliin. Joukkue otti vähiten jäähyminuutteja (65min) koko Liigassa ja omiin meni neljänneksi vähiten maaleja. Hyökkäyspäässä meno oli melko suoraviivaista, sillä joukkue ei hyökkäysalueaikakilpailussa juhlinut, mutta laukauksia se sai riittävästi ja maalinteon tehokkuus oli kohdillaan.
Paras pistemies: Taylor Hall 18+9=27
2. Buffalo – 7. Montreal (6-1, 8-3)
Viime kauden finalistit @Sapadetot ja @strapat kohtaavat tällä kaudella jo pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella. New Jerseyn ja Floridan JHL mestareiksi luotsannut @Sapadetot otti Buffalon täksi kaudeksi ohjaksiinsa. Runkosarjassa hallitseva mestari joutui taipumaan toiseksi, mutta pudotuspeleihin voitaneen Buffalo laskea ennakkosuosikiksi, sillä tiukoissa paikossa PataDevils on ollut aina parhaimmillaan. Aikaisemmilta kausilta tuttu pelikirja on tuotu mukana Buffaloon. Kiekonhallinta pysyy PataDevilsillä käytännössä jokaisessa ottelussa. Hyökkäyksessä maalipaikkaa haetaan pitkien syöttömyllyjen kautta, eikä helppoja koppeja vastustajan maalivahdille anneta. Tämän myötä hyökkäysalueaika oli Liigan toiseksi suurin 12:21min/ottelu. Laukauksia Buffalolla oli runkosarjassa toiseksi vähiten 11,93 / ottelu, mutta laukaisutehokkuus Liigan parasta 35,46 %. Price saa siis venyä parhaimpaansa tässä sarjassa, jos mielii pitää torjuntaprosenttinsa siedettävän. Paras pistemies: Jack Eichel 8+30=38
@strapat sai huonon arvan draftissa ja päätyi valitsemaan jämistä Montrealin. Canadiensin kausi olikin melkoista hurlumhei kiekkoa. Matkalle mahtui niin isomaalisia voittoja kuin tappiotakin. Keskimäärin punalamppu syttyi lähes 10 kertaa ottelua kohden joukkueen peleissä. Maali-iloittelun myötä Phillip Danault nappasi pistepörssin voiton 51 tehomerkinnällään. Jonathan Drouin oli Liigan maalikuningas 26 osumallaan ja myös Liigan tehokkain puolustaja löytyi joukkueesta Shea Weberin nakutettua hurjat 39 pistettä. Hyökkäysalueaikaa joukkue keräsi kolmanneksi eniten runkosarjassa 10:28min/ottelu ja ylivoima oli sarjan toiseksi paras 36,92 %. Varmasti vauhdikas ja viihdyttävä sarja nähdään. Molemmat pelaajat osaavat laittaa kiekkoa reppuun hurjalla tehokkuudella ja jos Montrealin kasetti kestää on sillä mahdollisuus laittaa hallitseva mestari ahtaalle.
Paras pistemies: Phillip Danault 20+31=51
3. Detroit – 6. Nashville (5-3, 5-4) @Lucky Thirteen sai jälleen jännittää draftissa viekö joku rakkaan Detroitin nenän edestä. Jälleen kerran Red Wings jäi vapaaksi Palokan Paroni pääsi johtamaan tutun joukkueensa kohti menestystä. Runkosarjan voitto oli pitkään omissa hyppysissä, mutta kauden viimeisissä peleissä ratkaisevat pisteet jäivät ottamatta, joten Pittsburgh ja Buffalo kiilasivat edelle. Parhaillaan joukkueen pelitempo on hurjaa ja ainakin omissa otteluissani olin eniten helisemässä nimenomaan Detroitia vastaan. Kolmas vahva suosikki mestariksi Buffalon ja Pittsburghin ohella, vaikka nämä kaikki kolme joukkuetta pelaavatkin hyvin erilaista peliä. Detroit luistelee, laukoo ja taklaa paljon. Suoraviivaista, vauhdikasta ja tehokasta peliä. Ylivoima 44,44% selvästi Liigan parasta.
Paras pistemies: Robby Fabbri 22+22=44
Nashvillen @Jere00 suoritti tasaisen varmasti läpi kauden. Voitot päävastustajista takasivat runkosarjan kuudennen sijan, joten viime kauden runkosarjasijoitus parani kahdella pykälällä. Menestyksen salaisuus löytyi kurinalaisesta pelaamisesta (2,35 jäähyminuuttia/ottelu), 59,14 % aloitustaidosta ja hyvästä erikoistilannepelaamisesta. Vaikka harvoin joukkue alivoimaa joutui pelaamaan, suoriutui se alivoimistaan parhaiten koko Liigassa 81,25 prosentin varmuudella. Ylivoima oli Liigan toiseksi parasta 36,51 %. Tosin vahvasta ylivoimasta hieman miinusta joudutaan antamaan siitä, että myös alivoimamaaleja omiin helisi eniten eli kahdeksan kappaletta. Parhaillaan pystyy haastamaan kenet tahansa.
Paras pistemies: Filip Forsberg 15+16=31
4. Toronto – 5. New Jersey (3-7, 4-5) @Outzala nähdään jälleen pudotuspeleissä tällä kertaa Toronton peräsimessä. Aikaisemmilla kausilla matka on tyssännyt puolivälieriin, mutta nyt se pääse hyvistä asetelmista tähän vaiheeseen kotiedun myötä. Toronton pelikirjassa vastustajan kiekolliselle pelille ei tiloja juuri anneta ja taklauksia jaetaan hurjat 15,36 kappaletta ottelua kohden. Hyökkäyspeli on suoraviivaista ja joukkue laukoikin runkosarjassa neljänneksi eniten kohti maalia. Auston Matthews yltyi loppukaudesta hurjaan pistetehoiluun ja pääsi jo lähelle haastamaan Danaultia pistepörssin voitosta. Mielenkiintoista nähdä saako @Outzala mitattua Toronton nuorista tähdistä kaiken irti myös pudotuspeleissä.
Paras pistemies: Auston Matthews 18+29=47
Debyyttikaudellaan miltei voittamattoman pidetty @LostHorizon keräsi palkintokaappinsa Divarin runkosarjan voiton, Cup mestaruuden ja Maailmanmestaruuden. Liigaan joukkueeksi valikoitui New Jersey ja ennakkosuosikin viittaa aseteltiin jälleen Devilsille monien papereissa ennen kauden alkua. Alkukaudesta Arizona onnistui Cupissa katkaisemaan Larssonin ennätyspitkän voittoputken, jonka jälkeen Devilsin hurmos hieman laantui. Joka tapauksessa joukkue oli koko kauden Liigan kärkikahinoissa päätyen lopulta viidennelle sijalle. Erittäin vaarallinen vastahyökkäyksissä eikä suurempia heikkouksia joukkueen pelistä löydy. Devils on JHL historiassa menestynyt aina hyvin pudotuspeleissä, vaikka valmentaja on joka kaudelle vaihtunut.
Paras pistemies: Kyle Palmieri 16+19=35
Nivotaan hieman Minnesotan kautta yhteen. Kausi ei alkanut lupaavasti, kun GM oli draftin aikaan hävinnyt kuin pieru saharaan ja ilmestyi vasta seuraavana aamuna pelipaikoille. Syyksi paljastui pitkäksi venynyt ilta ja kuuleman mukaan valtaisa krapula. Joukkueeksi valikoitui siis Minnesota ja kauteen lähdettiin luottavaisin mielin, vaikka divariin oli tullut rutkasti uusia kasvoja.
Kausi sitten ei alkanutkaan siten miten GM oli kaavaillut vaan peräpää vuosi rankalla kädellä ja 9 ensimmäisestä ottelusta jokainen päätyi Minnesotan rökäletappioon. GM oli itse tässä kohtaa varma, että vauhtia lähdetään hakemaan ensi kaudella kolmosesta ja eikä se luovuttaminenkaan kaukana käynyt.
Sitten GM otti itselleen myös valmentajan natsat ja vanha valmentaja hienoineen fläppitauluineen heitettiin tunkiolle ja palattiin vanhaan. Jäätävä sumppu keskialueelle ja ainoastaan yhdellä pelaajalla ujoa karvausta hyökkäyspäässä. Taktiikan muutos alkoikin tekemään tulosta ja loput pelit menivät tilastoilla 10-4-1.
Vielä viikko sitten pleijaripaikka näytti liki mahdottomalta, mutta yllättävien pois jääntien vuoksi paikka jatkopeleissä olikin täysin omissa käsissä. Lopulta kauden viimeisessä pelissä Minnesota ratkaisi itselleen pudotuspelipaikan, kun muut joukkueet pelasivat sopivasti ristiin.
Kausi oli lopulta todellista vuoristorataa ja oikeastaan ainoana valopilkkuna oli Dubnykin Divarin paras torjuntaprosentti. Pleijareissa kohtaan Naapin Edmonttonin, joka suorastaan leikitteli runkosarjassa Minnesotalla. Lähdetään pelaamaan tiukkaa puolustuspeliä ja toivottavasti rankaistaan omista paikoista kovalla teholla.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt!Kirjaudu / Rekisteröidy
