Tällaiset olivat tunnelmat vähän ennen HPK:n sopimuksen julkistamista.
Tyylistä ja identiteetistä en ole ajan tasalla, mutta Pikkaraisen Kerho on päästänyt vähiten maaleja koko Liigassa. Uskomaton suoritus siihen nähden, että joukkue oli viimeisenä valmentajan vaihtuessa. Nyt on kuusi jengiä jäänyt taakse sarjataulukossa.
Juttelin yhden Kerholaisen kanssa silloin, kun tämän viestin kirjoitin ja kyllä siellä oltiin hämmästyneitä samasta asiasta, mutta hyvinhän mies on sielläkin vetänyt.
Silti jotenkin kun HIFK:n touhua nyt katsoo, niin uskon HIFK:n olevan nyt lähempänä mestaruutta Peltosen valmennusryhmän kanssa, kuin mitä Pikkaraisen kanssa olisi. Perustan väitteeni siihen, että miten HIFK:n pelaaminen on kehittynyt tässä kauden mittaan hyvin nopeasti. Pikkaraisen kanssa HIFK:n kiekollinen pelaaminen ei ollut näin kovalla tasolla missään vaiheessa. Toki siinä ei edes nyt nähdynlaiseen jääkiekkoon pyritty. Vaikka HIFK olisi Pikkaraisen kanssa pelannut kuinka hyvin, niin silti esim. Rony Ahonen tai Miro Karjalainen olivat kaukana esim. eilen nähdystä tasosta. Pikkaraisen kiekossa puolustajilta vaadittiin enemmän kykyä ratkoa ongelmat itse ja sillon esim. kyseiset herrat olivat aika kusessa. Olen sitä mieltä, että kun pelitapaa katsotaan, niin älä katso miten parhaat pelaajat pelaavat, vaan miten huonoimmat. Se kertoo enemmän pelin tasosta.
Myös hyökkäyspelaaminen on mielikuvituksellisempaa. Pikkaraisen kanssa pelaaminen meni välillä siihen, että pitkät hallintajaksot eivät tuottaneet edes laadukkaita maalipaikkoja, vaan laukaukset olivat usein heittoja maalille. Samaa oli nähtävissä myös nyt alkukaudella, mutta suurta kehitystä tapahtunut siinä, että miten hallinta käännetään konkreettisesti maalipaikoiksi. Hyvä esimerkki tästä oli eilinen voittomaali. Se ei oikein voinut enää olla tulematta.