On turha osoittaa sormella yhtä miestä tästä kokonaisuudesta mitä Ässät on tällä hetkellä tarjoamassa.
Ensi kaudelle pitää jokaisen parantaa, ainut osa mikä on tällä kaudella toiminut hyvin on Rubinin osalta maalivahti peli ja puolustuspelaaminen puolustussuuntaan.
Siinä ovat kuitenkin ne peruskivet, joiden päälle on hyvä rakentaa.
Ässien joukkue, mikä tällä hetkellä joutuu näitä tärkeitä pelejä pelaamaan on paljon nuoria pelaajia, jotka vasta harjoittelevat miehissä näitä paineen alla olevia pelejä ja ovat mielestäni suorituneet hyvin.
9 laiturista eilen 6 pelaajaa, jotka 2000 luvulla syntyneitä ja heistäkin isoin osa -03/-04 syntyneitä.
Tulevaisuutta ajatellen parempi ratkaisu, kuin hakea siirtorajalla joku toivotaan toivotaan haku, vaikka tällä hetkellä sitä on vaikea nähdä.
Nyt kun tämä KooKoo on tapetilla erinomaisella materiaalillaan.
Ässät maksaa Ässien tyylisille äijille Talajalle ja Joensuulle varmaan 200-300ke rahaa, ihan vaan, koska porissa nyt vaan arvostetaan tollasia rouheita pelimiehiä.
Noiden hinnalla olisi varmaan saanut ruotsinmaalta kiekollista osaamista yhden laadukkaan kentällisen verran.
KooKoolla on vahva kokenut kotimainen sentteriosasto missä löytyy puolustavaa sentteriä ja kiekollisempaa sentteriä höystettynä ulkkarilla, KooKoon 12:sta hyökkääjästä on 5 kotimaista.
Ässät on päästänyt KooKoota 27 maalia vähemmän ja tehnyt 42 maalia vähemmän.
Mielestäni KooKoon pakisto on se osa alue, josta he ovat tinkineet.
Ässät taas ovat valinneet hyökkäyksen osalta toisenlaisen tien.
Sportia täällä haukutaan ulkomaalaislegioonaksi, niin olisi kiva kuulla, että mikä on se kohta, jolloin hyvin rakennettu joukkue muuttuu muukalaislegioonaksi?
Mikä on se oikea hyväksytty tapa rakentaa joukkue, millä Ässäosion arvostetut jäsenet oikeasti haluaisivat nähdä Ässien joukkueen kasattavan?
Jonkin asteiseen realismiin tietenkin nojaten.
Eikä nyt tarvii kaivaa mitään nimiä EP:stä, vaan ihan mistä oltaisiin valmiita tinkimään menestyksen eteen.
Sitten tullaankin siihen, että ei se aina ole itsestäänselvyys, että mitä pelaajasta saadaan irti, vanhat meriitit ei välttämättä aina takaa onnistumista, eikä päinvastoin.
Täällä on hehkutettu Kiveä ja haukuttu Härkälää, mutta on pelaajia, jotka ovat olleet selvästi parempia Härkälän valmennuksessa kuin Kiven.
Viime kauden sentteri nelikko runkosarjan päättäneessä ottelussa...Turgeon - Barach - JMJ - Graber
Tälläkaudella on menty pääasiassa JMJ - Graber - ym., joka lähtökohtaisesti vaikuttaa melkoiselta takapakilta?
Nelosessa pelasi Erholtz ja kolmosessa Hämeenaho, kun taas Joensuu pelasi ykkösessä ja Talaja kolmosessa.
Mutta näin se vain on roolit ovat muuttuneet, Jesse ja Talaja eivät ole pystyneet vastaamaan huutoon, kun taas JMJ pelaa kuin uudesti syntynyt ja Erholtz palannut EHT tasolle.
Joka tapauksessa pointtina on se, että kokonaisuus täytyy olla jiirissä, pelitapa ja pelaajat pitää olla yhteensopivia.
Tällä hetkellä ollaan jonkinlaisessa tienhaarassa, mihin suuntaan Ässiä aletaan viemään.
Halutaanko pelata "modernia" kiekkoa vai pelataanko Ässien tyylillä?
Ässille kyllä sopisi vähän sellainen vastavirtaan soutelukin näiden kahden kauden viitoittamalla tiellä, mutta senkin toimivuudella on tiettyjä lainaalaisuuksia ja siihen kuuluu vahvasti se kärkihankintojen hankkiminen ja heidän onnistuminen sekä sopeutuminen pelityyliin.
Virheitä on tehty laajalla rintamalla, on ollut myös epäonnea laajalla rintamalla, mutta on tullut myös onnistumisia ja hyviä asioita.
Projekti on vasta aluillaan, isossa kuvassa on mielestäni menty eteenpäin, vaikka tämän kauden pelillinen tulos jäisikin viime kautta huonommaksi.
Virheistä on opittu tässä viime kausina, toivotaan, että se sama jatkuu ja suunta pysyy oikeana.
Kevät tulee, vaikka Ässien kausi päättyisikin runkkariin.
Kannattaa joskus koittaa kaivaa niitä positiivisia asioita, eikä aina rypeä siinä negatiivisuudessa, on nimittäin melko raskasta luettevaa tällä hetkellä tämä palsta.
edit.
Usein tuodaan esille Ässien tavoite olla sijalla 8 joka vuosi. Ässät on kyllä ilmoittanut tavoitteekseen olla top 8 joukkue joka kausi.
Eikai se tarkoita, että jos joku ilmoittaa tavoitteekseen vaikka maailmanennätyksen, että se on heti seuraava kisa milloin se pitää tehdä, vaan se on se tähtäin mihin pyritään.
Pientä realismia myös odotuksiin.