Kuuntelin juuri, hieman jälkijunassa petopodista Pessin pitkän haastattelun. Haikea ja kunnioittava fiilis tuli tätä kuunnellessa, oli kuitenkin itselle teinivuosien idoli ja eräänlainen liideri. Vuosina 2006-2008 tuli erityisen paljon Kärppien pelejä seurattua, ja samoihin aikoihin myös J.Pesonen loisti, iskien älyttömät statsit pöytään. Toki koko joukkue oli aivan jäätävä, siis naurettavan kova näin jälkikäteen ajateltuna.
Muistan kuinka etäkärppien kanssa tuli monta monituista kertaa huudettua pitkin Etelä-Suomen latoja "vielä me noustaan.." ja "kohta jo kiire..". Todellisuudessa ei ollut koskaan kiire, ei epäilystäkään etteikö lopulta noustaisi ohi. Tunsin vilpittömästi sääliä kotijoukkueen faneja kohtaan hoilatessa "miksi manse mököttää, eikö teillä ole mukavaa?" Tilanteessa kun Kärpät on latonut viimeiseen kymppiin kolme maalia. Kunpa silloin olisi ollut rahaa pelata uhkapelejä.
Toinen kirkas muisto pessistä on luultavasti kauden 07-08 finaalit Jokereita vastaan ja hyppytuuletus pleksiin. Sillä hetkellä täyteen ahdettu ja hikoileva Levin ihku pub räjähtää liitoksistaan kun puoli Suomea tuulettaa. Olihan siellä reilusti myös Jokereiden kannattajia, onneksi!
Nyt harmittaa entistä enemmän viime kauden päätös, ettei päästy sen joukkueen playoff-kevättä kokemaan. Oli Lassea, oli Jannea ja muita "vielä kerran pojat"-sarjan legendoja. Liekö Tenkrattikin hengessä mukana.
Mahtavaa, että mies saapui päättämään uran Ouluun, nimenomaan pelaamaan eikä jäähdyttelemään. Mielelläni näkisin myös tämän hetkisessa joukkueessa, sillä vaikuttaa kaverilta joka pelaa satalasissa ja ihan varmasti tykätty myös pukukopin puolella. Kiitos Jannelle kärppävuosista ja neljän eri liigan (mukaanlukien maajoukkue) mestaruutta kertoo jo jotain kaverista - joko on käynyt todella hyvä flaksi tai sitten omalla persoonalla on jotakin tekemistä asian kanssa.