Vajaa vartti ja taas mennään. Kesän viimeinen Jaska. Kaikki hyvä päättyy aina joskus.
Kuten eilenkin oli mainintaa, niin onhan tämä seurantaketju ollut ihan eeppinen tarina....
Vedetään vielä kerran kunnolla.
Viimeistä viedään. Tämä on todellinen The Last Dance. Ei ole Michael Jordan mitään tähän verrattuna. Uskomaton matka kaikkinensa ja huikeaa seurantaa on kyllä ollut.
Eilistä huippupeliä on vaikea toistaa, mutta se on myös ymmärrettävää.
Ruumishuoneessa on siis yksi vahva pitkälinjalainen, mutta sairastupa on muuten tyhjä eli
Monica Bellucci pelaa tänäänkin filmillä! Viime näkemisestä onkin jo aikaa.
Vielä kerran jaksaa. Eilinen oli ehkä se moraalinen finaali, vähän niinkuin välierä kahden suosikin välillä, tänään sitten finaslissa ennakkosuosikki ja lohkokaavion takia onnekkaasti mukan roikkuva Sveitsi. Eli viihdyttävää, mutta ei ehkä ikimuistoista. Nyt voi nauttia paineetta!
Sopivan ikäinen hän mutta liian kaukana minulle.
Tulkoon tekemään lähempää tuttavallisuutta milloin vain, varsinkin marraskuussa minulla on aikaa. Nainen saa nykyään olla aloitteen tekijä, ei aina tarvii olla objekti sellaisen.
Minäkin haluaisin olla seksiobjekti valitussa seurassa.