Taas on pelipäivä, ja täälläonkin keskeustelu jo täydessä vauhdissa. Kiitokset,
@Niilo ja
@ZayWest pelin avaamisesta. Ehkä minäkin työnnän lusikkani soppaan.
Viimevuotisesta ennakostani voi halutessaan lukea scouttausraportin, kuinka Jameksi hankittiin Jameksin tilalle.
Päätös tämän ottelun teemasta tehtiin jo siinä vaiheessa, kun "Timantteja" kuvattiin. Mustat pantterit ja rotujen tasa-arvoa ajavat kansalaisliikkeet olivat ajankohtainen ilmiö, joten Bond-organisaatio ajatteli, että mustat antijameksit olisi oivallinen veto tähän saumaan. Niinpä Ian Flemingin pelikirjoista valittiin Elä ja anna toisten kuolla.
Ohjaajan pallille istahti toista kertaa peräkkäin Guy Hamilton, joka oli suuri jazzin ystävä. Siksi pelipaikaksi valikoitui New Orleans. Mardi Grasin tyyppinen juhla Junkanoo oli jo nähty Pallosalamassa, joten tällä kertaa ottelua isännöivän kaupungin esittelyvideolla näytetään jazz-hautajaisia sekä kaupungin vesistöjä.
Ottelun aikana vastustajan pukukopissa nähdään voodoo-menoja, ja niitä haluttiin tutkia etukäteen. Niinpä tuotantoporukka suuntasi Länsi-Intian saaristoon. Haitilla oli poliittisesti liian epävakaata, joten seuraavaksi skoutattiin Jamaikaa, joka todettiinkin sopivaksi paikaksi. Siellä myös törmättiin krokotiilifarmiin, jota piti miekkonen nimeltä Ross Kananga. Sukulaisuussuhde tohtori Kanangaan on epäselvä, mutta farmi itsessään oli suorastaan hämmästyttävän samanlainen kuin antijameksilla aina "Tunkeilijat syödään" -kylttiä myöten. Ross näytti myös, miten krokotiilien yli voidaan luistella, jos pitää paeta pieneltä saarelta. Pahat kielet väittävät, että Ross Kananga suorittaisi tempun ottelussakin, mutta kaikkihan näkevät, että James Bond siinä viilettää.
Kuvaus alkoi perjantaina 13. Lokakuuta 1972 Irish Bayoulla venetakaa-ajolla. Todellinen epäonnenpäivä varsinkin Adamille, joka lähtee jahtaamaan Jameksia Billy Bobin veneellä, ja lopulta ottelu päättyy valitettavaan loukkaantumiseen. Valmentajien ohjeet pelaajille tätä vaihtoa varten olivat varsin yksinkertaiset: "Kiekko keskelle ja pelatkaa, pojat! Kunhan kaahaatte niin maan perusteellisesti." Jameksin ja antijameksien käyttöön annettiin 26 venettä, joista 17 romuttui. Huima 110 jalan eli 34 metrin ilmalento veneellä oli uusi ennätys, joka hyväksyttiin Guinnessin ennätysten kirjaankin.
Käärmeet aiheuttivat paljon hämminkiä. Kuvaussihteeri ei suostunut olemaan läsnä, kun käärmeet pelasivat omaa vaihtoaan. MI6:n agentti taas pyörtyi, kun käärme tuotiin hänen kasvojensa lähelle. Tätä kuvamateriaalia käytetään pelissä kuvastamaan miehen kuolemaa. Samedi puolestaan suostui kaatumaan käärmeitä kuhisevaan arkkuun vain, koska Englannin prinsessa Alexandra oli katsomossa seuraamassa ottelua. Läheltä piti -tilanne nähtiin, kun käärme puri yhtä tanssijaa, joka pudotti pitelemänsä elikon. Kaikkien huomio suuntautui tanssijaan eikä kukaan huomannut vapaana luikertelevaa käärmettä. Lopulta käärmeiden käsittelijä nappasi matelijan kiinni, kun se oli vain muutaman tuuman päässä paaluihin sidotusta Solitairesta.
Tee Hee oli pelannut Rosie Carverin kanssa Black Caesarissa alkuvuonna, ja siihen päälle tuli ottelu Jameksia vastaan. Vaikka onkin tärkeä pelaaja omassa joukkueessaan, Tee Hee ei tarvinnut poliisia tappelemaan puolestaan, vaan tiputti hanskat ja myllytti itse Jameksia vastaan junassa. Kun huoltajat kysyivät ennen ottelun alkua, millaisen aseen tai erikoisominaisuuden Tee Hee haluaisi, tämä ilmoitti heti, että koukkukäsi olisi kiva.
Avausvaihdossa mailan kylkiluittensa väliin saava pelaaja, agentti Hamilton, kiinnitettiin joukkueeseen, koska hän oli Guy Hamiltonin sukunimikaima. Hän oli Jameksin vanha tuttu ja sattumalta New Orleansissa, kun Jameksin joukkue saapui kaupunkiin. Pelaaja, jonka piti hoitaa kyseinen vaihto, sai ramppikuumeen, joten Jameksi pyysi Hamiltonia apuun. Ymmärrettävästi tämä kohtauksen jälkeen miestä ei nähty kaukalossa yli 40 vuoteen.
Live And Let Die oli ensimmäinen kansallislaulu, joka nousi USA:n Billboard-listalla kärkikymmenikköön. Se huomioitiin myös liigan palkintogaalassa Oscar-ehdokkuudella, mutta voitto meni laululle The Way We Were. Sen sävelsi Marvin Hamlisch, joka oli muutaman vuoden kuluttua mukana tekemässä toista Bond-tunnaria Nobody Does It Better, joka sekin sai Oscar-ehdokkuuden. Paul McCartneyn mukaan ohjaaja Guy Hamilton kysyi kuultuaan kappaleen ensimmäisen kerran: "Ihan hyvä demo, mutta koska äänität lopullisen version?"