Täh, miten voi parhaasta parantaa?Paranee kyllä joka vuosi. Mainettaan selvästi parempi.
Juu, matsin puolivälin huitteilla oli laukkaratakohtauksessa, kuten veli @Roger Moore sen ytimekkäästi mainitsikin:Dolph Lundgrenkin näköjään leffassa, kiva että ruotsalaisille on töitä. Tuskinpa teki mitään muuta merkittävää vuonna 85.
Ivan Drago.
Kohti ääretöntä ja sen yli.Täh, miten voi parhaasta parantaa?
Itsehän sanoit useassa haastattelussa, että tämä oli huonoin seitsemästä pelaamastasi matsista: aivan liikaa kaukaloväkivaltaa ja mitä niitä perusteluja oli.Paranee kyllä joka vuosi. Mainettaan selvästi parempi.
Näin taisi/taitaa tapahtua.Octopussyssä kuumailmapallosankari Q taisi saada itsekin
Näin taisi/taitaa tapahtua.
Miten voi nähdä tulevaisuuteen?!Mutta Jaska taisi ottaa.Kaksi yhdellä kertaa siellä Mustalaisleirissä
Miten voi nähdä tulevaisuuteen?!
Tää on ongelmallinen tapaus, josta ei ole aukottomia todisteita. En yhtään epäile, etteikö asia voisi olla niin, mutta ymmärtääkseni viralliset tilastot ei luokittele näitä maaleiksi.Mutta Jaska taisi ottaa.Kaksi yhdellä kertaa siellä Mustalaisleirissä
Tulevaisuuteen? Luulin, että Niilo kertasi viime kauden kohokohtia ja pohti, käykö tällä kaudella samoin.Miten voi nähdä tulevaisuuteen?!
Just tommonen hätäily on koitunut monesti MI6:n ongelmaksi. Olisiko Skyfallissa ykkössena loukkaantunut jos viivapakki olisi malttanut odottaa hetken?Muistan kyllä miksi välttelen elokuvan katsomista neloselta. Alkamisajankohtaan saa lisätä +10min ennenkuin Jameksi alkaa tanssahdella ruudulla. Vittu pre-ch nappi kuluu puhki kaukosäätimestä.
En syyttäisi pakkia tästä tilanteesta. Moneypennyhän olisi halunnut hakea vielä kunnollista laukaisupaikkaa, mutta koutsi huusi vaihtopenkiltä täyttä kurkkua, että lauo jo, s*tana. Ymmärrän kyllä valmentajaakin. Hänhän oli vähällä joutua maksamaan omalla työpaikallaan free agent frenzy -listan katoamisesta. Noh, lopulta maksoi hengellään. Se vain osoittaa siitä, miten käsittämättömän kovat paineet isoissa rahaliigoissa on. Toista se on höntsäsarjoissa.Just tommonen hätäily on koitunut monesti MI6:n ongelmaksi. Olisiko Skyfallissa ykkössena loukkaantunut jos viivapakki olisi malttanut odottaa hetken?
Jos sanonnan mukaan hyvää kannattaa odottaa niin Jameksin tapauksessa parasta pitää odottaa.
Kun ollaan viestin numero 2000 äärellä, niin eiköhän mennä yli niin, että heilahtaa.
Maanantain ottelua Älä kieltäydy kahdesti voidaan pitää todellisena revanssina monella tasolla. Ensinnäkin tuottaja Kevin McClory sai jo pari vuosikymmentä hautomansa koston ja toisaalta Ernst Stavro Blofeld haastaa Jameksin kerättyään kamojaan jään pinnasta 12 vuotta eli edellisestä kohtaamisesta asti.
Usein ihmetellään, mikä järki tässä uusintamatsissa oli, kun vuoden 1964 Pallosalama oli jo erittäin hyvä, paitsi Cary Joji Fukunagan mielestä. Syitä on ennenkin sivuttu ohimennen, mm. Kaksi vuotta sitten tässä @Nosebleed :in viestissä, mutta yritän nyt selostaa tapahtumien kulkua pitkän kaavan kautta. Ne, joita ei kiinnosta menneiden muistelu, voivat hypätä suoraan seuraavaan viestiin eli varsinaiseen otteluennakkoon.
Ottelu juontaa juurensa 60-luvun vaihteeseen, jolloin Ian Fleming, irlantilainen tuottaja Kevin McClory ja käsikirjoittaja Jack Whittingham laativat käsikirjoituksen Bond-elokuvaa varten. Hanke kuitenkin kaatui kustannuksiin. Fleming ei halunnut, että hyvä idea menee hukkaan, vaan kirjoitti käsikirjoituksen pohjalta Pallosalaman yksin omissa nimissään ilman mainintaa McClorystä ja Whittinghamista. Viimeksi mainittu kaksikko yritti estää romaanin julkaisun lakituvassa, mutta Fleming sai kuitenkin luvan julkaista teoksensa vuonna 1961.
Pari vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen McClory jatkoi käräjöintiä, ja tällä kertaa oikeus myönsi hänelle kirjalliset ja kuvausoikeudet käsikirjoitukseen, kun taas Fleming sai oikeudet romaaniinsa, joskin siinä pitäisi jatkossa lukea, että se on pohjautunut kolmikon yhteiseen käsikirjoitukseen. Eon teki McCloryn kanssa sopimuksen, jonka mukaan tämä saa ohjata Pallosalaman mutta ei saa tehdä siitä uutta versiota kymmeneen vuoteen Eonin vuonna 1965 julkaiseman filmin jälkeen.
70-luvun puolivälistä alkaen rikastuivat lähinnä asianajajat, kun milloin McClory, milloin United Artist ja/tai Broccolin ja Saltzmanin aikoinaan perustama holdingyhtiö Danjaq haastoi jonkun vastapuolelta oikeuteen tai muuten vain syytti tekijänoikeusrikkomuksista. McClory sai oikeudet Spectreen ja Blofeldiin, joten sen takia Jameksi tiputti nimettömän vanhuksen tehtaan piippuun ja esim. Rakastettuni-leffassa Jameksin peliä sotki Stromberg eikä Blofeld. Toisaalta McCloryn oikeudet rajoittuivat lähinnä Pallosalama-romaanin filmaamiseen, joten hänenkään yrityksensä saada elokuva valmiiksi eivät ottaneet tuulta siipiensä alle, vaikka yhdessä vaiheessa suunniteltiin, että matsi pelattaisiin samoihin aikoihin Kuuraketin kanssa ja tuolloinkin Sean Conneryn nimi oli esillä. Vielä niinkin myöhään kuin keväällä 1983 Ian Flemingin edunvalvojat yrittivät saada jäähallin ovet lukkoon oikeusteitse, mutta tapausta ei otettu enää käsittelyyn, joten kausikorttimyynti saattoi alkaa.
Tuottaja Jack Schwartzman ei vakuuttanut sen enempää Connerya kuin ohjaaja Irvin Kershneriäkään. Kershner kuvasi tuottajaa hyväksi liikemieheksi, jolta kuitenkin kokemus elokuvan tuottamisesta puuttuu kokonaan. Yhdessä vaiheessa tuotannolta loppui rahat ja Schwartzmanin piti avata oma lompakkonsa, jotta filmaaminen saattoi jatkua. Connery oli selvästi turhautunut amatöörien puuhastelusta ja totesi jossain vaiheessa koko tuotannon olevan “pahuksenmoinen Mikki Hiiri -operaatio”, mikä on suunnilleen sanasta sanaan sama, mitä toinen generational talent, Wayne Gretzky, totesi New Jersey Devilsistä syksyllä 1983. "Great minds think alike", sanoisi amerikkalainen.
Alunperin oli tarkoitus, että tämä olisi ensimmäinen monesta Connery-Bondista, jonka Schwartzman ohjaisi, ja McClory ehti jo ilmoittaa muutama kuukausi ensi-illan jälkeen, että seuraavaksi nähtäisiin S.P.E.C.T.R.E. Jameksi kuitenkin kieltäytyi pelaamasta Schwartzmanin alaisuudessa, jolloin tämä puolestaan totesi, ettei luultavasti tekisi uutta filmiä ilman jonkinlaista sopimusta Metro-Goldwyn-Mayerin/Uniterd Artistin ja Danjaqin kanssa. 90-luvulla McClory ilmoitti aikeistaan filmata uusi versio Pallosalaman tarinasta, mutta tällä kertaa Timothy Daltonin olisi joukkueen ykkössentteri. Lopulta hankkeesta luovuttiin.
Vuonna 1997 Sony osti McCloryn oikeudet salaisella summalla ja ilmoitti tekevänsä sarjan Bond-filmejä, koska yhtiöllä oli oikeudet myös Casino Royaleen. Kuten arvata saattoi, tämän ilmoituksen johdosta MGM aloitti oikeustoimet Sonya vastaan. Juttu sovittiin oikeussalin ulkopuolella, ja Sonyn piti luopua kaikista vaateistaan Bondin suhteen. Sovinnossa MGM:n suuntaan liikkui rahaa viisi miljoonaa dollaria, jottei juttua viedä oikeuteen asti, ja oikeudet Casino Royaleen. Sony puolestaan sai 10 miljoonaa dollaria ”Casinon” oikeuksista ja MGM:n Hämähäkkimies-projektin oikeudet. Bondin oikeudet olivat nyt tukevasti MGM:n hallussa, eli Jameksi oli palannut kotiin.
McClory, joka koki Sonyn pettäneen hänet selkänsä takana, sen sijaan ei antanut vieläkään periksi, vaan julisti tekevänsä uuden Bond-filmin ja jatkoi oikeusjuttuaan MGM:ää ja Danjaqia vastaan. Lopulta elokuussa 2001 oikeus hylkäsi miehen kanteen. McClory kuoli vuonna 2006 vain neljä päivää sen jälkeen, kun Casino Royale julkaistiin Britanniassa. Vuonna 2013 hänen perikuntansa myi oikeudet Spectren ja Blofeldin nimen käyttämiseen, ja vasta sen jälkeen Eon saattoi lopultakin elvyttää Jameksin vanhan verivihollisen.
Sitten varsinaisen otteluennakon pariin.
Kuten edellisessä viestissä todettiin, tämä uusintamatsi juontaa juurensa vuoteen 1971, jolloin Jameksi totesi “Never Again!” saatettuaan oletettavasti Blofeldin Tyynen valtameren pohjaan Baja Californian edustalla öljynporauslautalla pelatussa matsissa ja Spectren asiamiehet, herrat Kidd ja Wint, niin ikään pysyvästi pois lätkäkaukaloista. Vaan kukapa nyt saapuukaan häiritsemään Jameksin hyvin ansaittuja eläkepäiviä, ellei itse Blofeld?
Paljon on puhuttu siitä, kuinka Jameksi vaati tuntuvan palkankorotuksen ennen edellistä, timanttiseksi muodostunutta matsia Blofeldia vastaan ja sai 1,25 miljoonan taalan palkkashekin. Tälläkin kertaa GM:n piti kaivaa kuvetta syvältä, sillä Jaska vaati ja sai peräti kolme miljoonaa dollaria (kahdeksan miljoonaa vuoden 2021 rahassa). Mottipäinen sopimus oli vähällä kostautua, kuten edellisessä viestissä todettiin, mutta toisaalta yleisöä riitti katsomoissa ja lopullinen tuotto oli 160 miljoonaa dollaria.
Jengit kasattiin osittain kunujakojen avulla siten, että Jameksi ja Jameksin vaimo - ei Tracy vaan Micheline Connery - valitsivat vuorotellen pelaajia kumpaankin jengiin. Jameksi valitsi mm. Blofeldin ja Largon, vaimo puolestaan Dominon. Rouva Connery pääsi myös lopputeksteihin, koska leffan nimi oli hänen ideansa – hän keksi, että puolison vanha lausahdus sopisi hyvin otsikoksi.
Largon ja Jameksin tiet ristesivät uudelleen vuonna 1990, kun Jameksi pääsi kipparoimaan Punaista lokakuuta. Alunperin kapteenin C aiottiin ommella Largon rintaan, mutta mies päätti jättää matsin väliiin joten Lokakuun vetovastuu luovutettiin Jameksille. Samana vuonna Largo ja Jameksi kohtasivat elokuvan Sankari vai vakooja merkeissä.
Lippe, jonka kanssa Jameksi lähtee tanssin pyörteisiin ensimmäisessä erässä, otti monta matsia Indiana Jonesin kanssa, mm. natsien tukikohdassa Egyptissä kaljupäisenä viiksekkäänä lentokoneasentajana, kunnes käy niin kuin käy. Lippen näyttelijä Pat Roach tavoitteli Darth Vaderin roolia, mutta sen sai David Prowse, joka puolestaan tavoitteli Jawsin roolia, jonka sai Richard Kiel. Myös osa kuvausryhmästä oli samaa porukkaa, joka oli ollut Indyn taustajoukoissa Kadonneessa arkissa.
Kuten viime viikolla todettiin, Fatima Blushia kosiskeltiin pelaamaan Jameksin rinnalla Octopussyna, mutta UFA kun oli, nainen saattoi vapaasti valita jenginsä ja päätyi naapuriliigaan antijameksien jengiin. Saa nähdä, oliko valinta järkevä vai ei. Roolihahmon nimi on peräisin Pallosalaman varhaisesta käsikirjoituksesta.
Bahamalainen nainen, jonka Jameksi viettelee, on sama respan tyttö, jonka kanssa Jameksilla oli silmäpeliä saavuttuaan Sardiniaan Anya Amasovan kanssa. Moneypennynä nähtävä Pamela Salem puolestaan oli pelannut Conneryn kanssa Kultajunassa vuonna 1978.
Jack Petachin näyttelijä Gavan O’Herhily olisi täyttänyt 71 vuotta 29.7., mutta hän kuoli viime syksynä. Kuten Octopussyn Vijay, myös Gavan oli lahjakas tennispelaaja. Hänet nähtiin Onnen päivien ensimmäisissä jaksoissa.
Bernie Caseykin oli Conneryn ehdotus. Jameksi funtsasi, että yleisö ei yleensä kuitenkaan muista Felixiä jälkeenpäin, joten värillinen pelaaja saattaisi jäädä yleisön mieleen.
Steven Seagal, joka auttoi Jameksia pääsemään kuntoon pitkää kautta varten, mursi yksissä harjoituksissa Jameksin ranteen. Vamma jäi kuitenkin Jameksilta huomioimatta, koska kuka nyt playoffien kynnyksellä sellaisista pikkuvaivoista välittäisi.
Kershnerin ja Schwartzmanin ensimmäinen valinta säveltäjäksi oli amerikkalainen James Homer, jonka käsialaa vuoden 1982 Star Trek kakkosen musiikki oli. Homer kuitenkin oli estynyt. Myös John Barrya pyydettiin säveltämään elokuvan musiikki, mutta tämä halusi olla uskollinen Eonille ja kieltäytyi. Lopulta säveltäjäksi saatiin ranskalainen Michel Legrand, joka sävelsi myös tunnuskappaleen. Bonnie Tyleria pyydettiin esittämään kappale, mutta hän kieltäytyi, koska ei pitänyt siitä. Sen esitti amerikkalainen Lani Hall, jonka puoliso Herb Alpert esitti yhdessä yhtyeensä the Tijuana Brass kanssa vuoden 1967 Casino Royalen tunnuskappaleen. Alpert soitti myös trumpettisoolon Never Say Never Againin lopputekstien aikana kuultavalla tunnuskappaleen versiolla.
Tämä oli myös ensimmäinen Jameksin matsi, joka näytettiin virallisesti Neuvostoliitossa: ensi-ilta oli Moskovassa kesällä 1990.
Kansallislaulun esittää tällä kertaa Kanadan lahja maailmalle, Triumph - Never Say Never
Yleisellä elämänkokemuksella: kyllä.Ja Elviira kyllä suunnitteli et käytäs sen porukoilla. Tiedä sit oisko se Bond parempi.
Juu, kyllä kierimisen/pyörimisen syynä on tuossa tilanteessa usein se liskojen yö.Tänään loppuu kesäloma, joten jää väliin. Tuskimpa kierin tunnontuskissa yöllä, jos en katso.
Kyllä se on Vargas, tai oikeammin Vargaksen puute, joka tekee illan matsista keskiverto-kasari -toimintaleffan.