Guus Hiddinkiä arvostin valtavasti jo ennen eilistä peliä, mutta nyt arvostan vieläkin enemmän. On Venäjällä epäilemättä kelpo pelaajiakin, mutta kyllä tämä menestys minun silmissäni menee lähes täysin Hiddinkin piikkiin. Aivan kuten neljä vuotta sitten Rehhagelin kohdalla, mutta Hiddink mahdollistaa menestyksen myös hyökkäämällä eikä vain yhdentoista miehen puolustusmuurilla. Kun saman tekee kahteen kertaan arvokisoissa keskinkertaisella materiaalilla kahden eri joukkueen peräsimessä, on kyse jo taikuudesta.