Krul voitti Tottenhamin. Newcastle ei saanut mitään aikaan, paitsi sen yhden maalin. Krul sitten hoiti loput ja Yanga vielä pelasti aivan älyttömän hienosti sen yhden paikan.
Tässähän oli yhdessä ottelussa koko kuva Pardewin Newcastlesta. Ensimmäinen puoliaika kohtalaista tekemistä. Suht.ylhäältä kiinni ja riistojen jälkeen nopeasti suoraan eteenpäin jos mahdollista, ja jos ei, niin koitetaan hitailla.
Tokalla prässi kokonaan pois. Maataan alhaalla ja riistojen jälkeen armotonta perseroiskintaa tai muutaman hyökkäysorientoituneemman yksilön 50m kuljetuksia, jotka vievät heiltä viimeisetkin mehut pois hyvin nopeasti.
Ainoa mikä Newcastlen pelissä iknä näyttää suunnitelmalliselta on joukkueen puolustuspeli silloin kun aletaan prässäämään jo ylhäällä keskialueella. Kaikki muu on ihan tuurissaan ja sinänsä hyvien yksilöiden varassa. Esim. Santonin ja Gouffranin puolustaminen vasemmalla kaistalla oli ihan karmeaa katsottavaa. Sinänsä asiallista tekemistä mitä työmoraaliin ja jonkinlaisen 1v1 preesenssiin tulee, mutta molemmat sijoittuivat niin monissa tilanteissa kuin pullopersesiat suhteessa muuhun joukkueeseen, että kyse ei tuon tason pelaajien kohdalla ole osaamattomuudesta, vaan siitä, että joukkueen pelaajilla ei tunnu olevan aavistustakaan pelaavatko he miestä vai aluetta.
Newcastlen heikoin kentälle näkyvä lenkki on sen manageri, ja sitä kautta todennäköisesti koko joukkueen valmennusryhmä.