Kaikesta näki, että kentällä oli keskenään todella tasaiset joukkueet. Barca pelasi hyvin, ManU pelasi hyvin. Molemmat tekivät myös helppoja virheitä ja toisaalta molemmat myös pakottivat toisen virheisiin. Tokalla puoliskolla vieraat veivät peliä ehkä vähän pidempään, mutta loppu oli Barcelonan. Vähän jäi paha maku siitä, että tuo loppuu asti kestänyt paine alkoi siitä tilanteesta, jossa Kounden rike Rashfordiin jäi viheltämättä ja jossa Barcelona sai heti perään vaparin aivan lahjana. Mutta ei pahasti, sillä niin hieno tuo peli oli. Vierailta paras oli tietysti Rashford, kotijoukkueelta ehkä eniten jäi omaan mieleeni joko Araujo tai de Jong.