No niin, nostalgiakyyneleet kuivattu ja kokovartalokylmikset ravisteltu iholta. Olipa hieno aikamatka mm-finaaliin -86! Massiivinen Azteca-stadion ja ihme häkkyrä kentän päällä. joka loi varjon keskiympyrään, tv-ruudun läpi hehkuva Meksikon kuumuus, Antero Karapalon ääni, Bertholdin käsikipsi, Karl-Heinz Rummenigge, Diego Armandon peliälykkyys 2-0 ja 3-2 maaleissa...
Länsi-Saksa tuli normaaliin tapaansa 2-0 tappioasemasta tasoihin, mutta sitten tapahtui jotain heille todella epätyypillistä: pakka hajosi hetkeksi ja Diego käytti sen hyväksi. Toki Burruchagan juoksu pallon kanssa ja viimeistely raskailla jaloilla on myös jäätävän hieno suoritus.
Sellainen muisto on vielä näistä Meksikon kisoista, että useat pelit tulivat keskellä yötä. Yön ensimmäinen peli tuli klo 24-02 ja toinen peli klo 04-06. Tuon tauon aikana piti yrittää pysyä hereillä esim. tv:n testikuvaa tuijottaen.