Pitääpä käydä pitkästä aikaa kirjoittamassa Jatkoaikaan. Ehkä monelle muullekin kävi sama, kuin itselleni. Kymmenen vuotta (noin) jaksoin valittaa Wengerin tekemisistä ja muutama vuosi sitten lopetin jalkapalloilun seuraamisen ja keskityin vain lukemaan Arsenalin tekemisiä brittimedian ja blogien välityksellä. Elämä muuttui paljon helpommaksi, kun ei tarvinnut katsoa enää pelejä. Ei ole yllätys, että Emery saa hitaasti joukkueen jälleen pelaamaan, mutta aika monelle on varmasti vaikeaa palata takaisin aktiiviseksi seuraajaksi, kun on ehtinyt hankkia tilalle muita harrastuksia. Hyvä esimerkki myös siitä, miten jokin urheiluseura tuhoaa kannatuspohjaansa heikolla toiminnallaan. Ei kaikkoaminen siis tapahtunut Emeryn myötä, vaan hiljalleen ennen sitä.
Muutamat maalit olen jaksanut katsoa netin kautta ja tuo mieleen Arsenalin silloin parhaimmillaan. Toivottavasti Emery saa mahdollisuuden rakentaa joukkuetta haluamallaan tavalla, jolloin 2-3 vuoden päästä voi Arsenal jälleen menestyä, mutta seuran omistuspohja on sille menestykselle suuri riski. tämä menee ohi ketjun aiheen, mutta menköön.