Analyysi siitä miten Barcelona on mahdollista haastaa on myös se sama mitä itse jo useita kertoja toitottanut. Jos annat Barcelonan avata pelin rauhassa, niin sitten luotat vain tuuriin ja siihen että omissa ei soi. Jos taas uskallat prässätä ylhäältä, niin silloin se on ns. "omissa käsissä". Toki se vaatii valtavasti, joukkueelta ja yksilöiltä.
Tämä menee juuri näin. Eilen nähtiin harvakseltaan osviittaa tästä, mutta esim Valdesin avattua heikosti, pakki ja toppari joutuivat tiputtamaan ja hakemaan, jolloin Milan selkeästi pyrki kolmella näiden kimppuun. Tästä tuloksena oli pari painostuksen poikasta Barcelonan boksissa.
Miksei täällä oteta kantaa Milanin viheltämättömään rankkariin? Zlatan nurin boksin sisällä täysin selvästi toisen puoliajan alkuun, Puyi (vai oliko Pique) takaapäin jaloille ja pieni saksiliike vielä perään. Tuomari kykkii ~5 metrin päässä ja näkee tilanteen muttei vihellä. Miksi? Samoin tuo toinen rankkarivihellys oli aivan täysi farssi, mutta pelin kääntöpisteenä näkisin tuon Milanin viheltämättömän rankkarin. 2-2 olisi muuttanut paljon.
Xavi veti aika törkeästi sukille ekalla puoliajalla, ja olisi ansainnut jopa punaisen mielestäni (takaapäin nappulat edellä pohkeeseen). Mascherano osui omassa hirmuniitissään palloon, mutta tuli kahdet nappulat edellä - > mielestäni tässäkin punikin paikka.
Mitäs te muut näistä mieltä? Itse matsissahan Barcan ei tarvinnut hirveästi edes esittää, ja oli
selkeästi parempi ansaiten voittonsa (boldasin jo etukäteen tiettyjen nimimerkkien vuoksi) mutta karvaan sivumaun jättää tuollaiset ihmeellisyydet. Kuipersilla ei ihan putkeen nyt mennyt.