Ylipäätään koko aamuradiokonsepti alkaa jäädä pahasti nykyelämän jalkoihin. Aamuradiolle oli omat kulta-aikakautensa, mutta maailman muuttuessa aamuiset radio-ohjelmat eivät ole onnistuneet pysymään mukana.
Keksin tältä istumalta kaksi isoa muutosta, jotka molemmat ovat varmasti vähentäneet radio-ohjelmien suosiota. Ensinnäkin podcastit ovat kuin radio-ohjelmia, mutta monta napsua "ammattimaisempaan" suuntaan. Podcasteja on helppo kuunnella kokonaisuudessaan jälkikäteen, tai muuten vain itselle sopivana ajankohtana. Lisäksi podcastit ovat ainakin lähes kokonaan täyttä asiaa, eli siellä ei tule biisejä, uutisia, säätiedotuksia tai mainoksia välissä, joka katkaisee ohjelman 3-10 minuutiksi. Eikä ole myöskään niitä ärsyttävyyksiä, että koukutetaan kuulija kertomalla mistä keskustellaan seuraavaksi, mutta sitä ennen uutiset ja kaksi biisiä (joita tuleekin lopulta kolme).
Toinen juttu on se, että etätyöaikakautena yhä useammat ovat skipanneet kokonaan niin sanotun työmatkavaiheen, jonka aikana autossa on tullut kuunneltua "vahingossa" radiota. Minäkin teen kotoa käsin töitä, ja radiota tulee kuunneltua ani harvoin. Pidemmillä automatkoilla taas kuuntelen mieluummin äänikirjaa, tai vaihtoehtoisesti niitä jo kertaalleen mainittuja podcasteja.
Aamulypsy ei ole osunut allekirjoittaneeseen koskaan. En tykkää Jaajon pieruhuumorista tai keksityistä tarinoista. Omaan makuuni istuvat paremmin pykälää asiallisemmat aiheet. Radio Rockin Heikelä-Korporaatio oli aikoinaan viisi vuotta päivittäinen seuralaiseni ja kuuntelin joka päivä lähetystä livenä 1-2h + iltapäivällä päivän koosteen (joka oli harmillisesti vain 12 minuuttia, eli varsin tiukka tiivistys). Kun Heikelä lähti, noin vuoden verran jaksoin antaa mahdollisuutta Moisio-Sainiolle, mutta Sainio vei ohjelmaa minun maultani väärään suuntaan.
Nykyään käytän aikani mieluummin podcastien parissa. Jussi Heikelän tähdittämä 23 minuuttia tulee kuunneltua lähes päivittäin, samoin kuin Harri Moision Miehet jotka muistavat. Molemmat podcastit pitävät sisällään täyttä asiaa ensimmäisestä sekunnista loppuun asti ilman niitä kerran tunnissa tulevia biisejä, noloja seksilelumainoksia tai säätiedotuksia.
Aamuohjelmissa ihmettelen myös sitä, että viestikapula on vähän jumiutunut 20 vuodeksi samoille naamoille. Sieltä puuttuu niin sanotut nuorisotähdet. Viki ja Köpi edustavat nuorisopäätyä, vaikka herrat ovatkin jo kovaa vauhtia keski-ikäistymässä. Paitsi että kaksikko taisi myös juuri lopettaa aamuradion tekemisen.