J. Karjalainen – Lännen Jukka

[Roku]

Jukka Karjalainen ei suosikkeihini kuulu, mutta tuo "Mennyt mies" on kyllä semmoinen päähän soimaan jäävä biisi. Aika hyvin se on nyt alkuvuodesta saanut Radio Suomessakin soittoaikaa.

On Karjalaisella ainakin neljä hyvää tekelettä: tämä uusin Mennyt mies, Verinen mies, Laura Häkkisen silmät sekä Lallin kumautus.

 

[Eino_Mies]

Jukka Karjalainen ei suosikkeihini kuulu, mutta tuo "Mennyt mies" on kyllä semmoinen päähän soimaan jäävä biisi. Aika hyvin se on nyt alkuvuodesta saanut Radio Suomessakin soittoaikaa.

Hyvä kappale tuo "Mennyt mies" on muuten, mutta risoo kuunnella sitä siksi, kun sävellaji on korkea ja J:n määkivä lauluääni korostuu liikaa. Mutta ehdottomasti radiohittiosastoa verrattuna niihin Lännen Jukka systeemeihin.

Joko muuten "Doriksen" ja "Ankkurinapin" ilmestymisistä on 30 vuotta kulunut? Pitkä ura miehellä on joka tapauksessa jo takana.

 

[Ann Arbor]

Tahdon olla kuin lautasellinen parsaa, jonka ylle valutetaan voisulaa.

J. Karjalainen - Kansallisaarre

Vaikka yhtäältä J. Karjalainen onkin hyvin arvostettu ja laajojen kansankerrosten kuuntelema pitkän linjan rokkitähti, välillä kieltämättä tuntuu, että noteerataanko J. Karjalaisen poikkeuksellista uraa kuitenkaan tarpeeksi.

Yli neljäkymmentä vuotta suomalaisen kevyen musiikin huipulla, hittejä niin paljon, ettei parikaan kokoelma-LP:tä riitä, länsimaalaisen populaarimusiikin monet kasvot tuotuna Suomi-kontekstiin. Tätä on on hyvät naiset ja herrat J. Karjalainen.

Olen ollut J. Karjalaisen fani lapsesta lähtien. Mustat Lasit kasetti ja Doris CD ovat osa soundtrackia, missä kasvoin. Vähän myöhemmin, tuli tuotanto laajemmin tutuksi, mutta allekirjoittaneelle juuri 1980-luvun Karjalainen on The Karjalaista.

Tuotanto on niin laajaa, että vaikea nostaa näin loppuun mitään yksittäistä biisiä musanäytteeksi.

 

[Peltinen]

Olen ollut J. Karjalaisen fani lapsesta lähtien. Mustat Lasit kasetti ja Doris CD ovat osa soundtrackia, missä kasvoin. Vähän myöhemmin, tuli tuotanto laajemmin tutuksi, mutta allekirjoittaneelle juuri 1980-luvun Karjalainen on The Karjalaista.

Itselle puolestaan 80-luvun Karjalainen on se, mikä ei todellakaan uppoa. Joku Doris saa melkein kanavan vaihtumaan radiossa. Vastaavasti 90-luvun kokoonpanot tekivät hienoa musiikkia varsinkin Mikko Lankisen kitaroidessa mutta on ne Electric Saunankin levyt hyviä, varsinkin se ensimmäinen on melkein suosikki koko tuotannosta.

 

[Skruf]

J. Karjalaisen tulevalta "Suomalaista muotoiluluu" -levyltä on julkaistu toinen sinkku nimeltään "Sinéadin laulu",

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=Vqq5CIQHHKw&embeds_referring_euri=https%3A%2F%2Fwww.soundi.fi%2F&source_ve_path=MjM4NTE

Levy julkaistaan 28.3. ja kiertue alkaa heti 1.4.

Spoileri: Kiertueaikataulu

1.4. Helsinki, Tavastia (Loppuunmyyty)
2.4. Helsinki, Tavastia (Loppuunmyyty)
4.4. Laukaa, Peurunka-areena
5.4. Tampere, Tavara-asema (Loppuunmyyty)
11.4. Jämsä, Himos-areena
12.4. Kuopio, Sawohouse
19.4. Hämeenlinna, Painohalli
24.4. Turku, Teatro (Loppuunmyyty)
25.4. Seinäjoki, Rytmikorjaamo
26.4. Kotka, Satama-areena

 

[Roku]

80-luvun J. Karjalaista en jaksanut kuunnella. Mulle nousi niin suuri raivo päälle pelkän orkesterin nimen "J. Karjalainen ja Mustat lasit"-kuulemisesta että siinä oli tekeminen etten ruvennut hajottamaan ympäristöä.

90-luvun kääntyessä loppupuolelleen rupesin hiukan suvaitsemaan Karjalaista, ja nyttemmin täytyy myöntää että kuuntelen aina ihan mielenkiinnolla mitä Karjalainen on aikaansaanut. Paranee vanhetessaan.

Ammattitaitoa ja osaamistaan en ole koskaan epäillyt enkä kiistänyt.

 

[oiler99]

80-luvun levyistä Doris on silkkaa rautaa alusta loppuun. Nimibiisi on klassikko ja löytyyhän siltä myös ikivihreät Mikä mahtaa olla in ja Oi mikä ihana ilta. Sankarit tuo aina mieleen Suomen ekan maailmanmestaruuden. Oulussa näin muutama vuosi sitten livenä ja keikan päättänyt Kolme Cowboyta yhteislaulu ei unohdu ikinä. Jokaiselta vuosikymmeneltä löytyy helmiä. Tosin Lännen Jukka-aikakausi ei kuulu omiin suosikeihin. Pari päivää sitten yritin Lännen Jukka-levyä kuunnella mutta viidennen biisin jälkeen totesin että liian hapokasta. Jiin lauluääni tuossa musiikissa kuulostaa vähän siltä, kuin hammaslääkäri poraisi maailman isoimmalla poralla suoraan hampaaseen.