Otetaan tähän vähän Ruotsinkin bandya mukaan kun Venäjää jo käsitellään.
Ruotsin pääsarjassa yleisökeskiarvo kaudella 04/05 oli 1569. Tämä koski ainoastaan runkosarjan otteluja. Haarukka oli melkoinen sillä eniten yleisöä veti tutusti Hammarby (3491) ja vähiten Motala (784).
Tuo Motalan lukukin olisi jo todellista juhlaa Suomen Bandyliigassa.
Kuluvalla kaudella Ruotsissa yleisöka. on tosin hieman laskenut viime vuodesta, -9% kertoi Aftonbladet reilu viikko sitten. Venäjän lukuihin Ruotsissa ei päästä kuin kauden huipentumassa eli SM-finaalissa Uppsalassa. Silloin Studenternas IP-kenttä varustetaan isoilla väliaikaisilla katsomoilla ympäriinsä ja yleisöä saadaan sisään noin 18 000-20 000. Tunnelma on kerrassaan maaginen ja paikoin erittäin kosteakin..sillä Ruotsissa bandykulttuuriin kuuluu erittäin tärkeänä osana yleisön erilaiset lämmikejuomat. Alkoholipitoisia juomia ei tietysti nautita kovinkaan reippaasti näin yleisesti mutta kuitenkin niin että tunnelma katsomossa kohoaa ja lämpöä tulee jäseniin. Paatuneimmat bandyitit kiikuttavat eväänsä otteluihin sellaisessa vanhassa papansalkussa joka on aikanaan saanut nimen "bandyportfölj" eli bandysalkku. Tämä kaikki on urheilukulttuuria joka ei ainakaan vielä tämän lajin osalta ole kuihtunut pois.
Silti Ruotsin bandyn ehkä miellyttävin ilmiö on perinteikäs yleisömagneetti-kierros "Annandagsbandyn" eli Tapaninpäivänä pelattava kierros. Tämän kierroksen otteluihin yleisö todellakin tekee pyhiinvaelluksen ja siksi kaikki joukkueet haluaisivat pelata tämän kierroksen kotona. Hammarby on yleensä pelannut tällä kierroksella kotonaan ja yleisöä on tullut aina todella paljon yli keskiarvon. Kuluvalla kaudella kaikki ei mennyt ihan odotusten mukaisesti kun huonommilla joukkueilla oli kotiotteluita ja sääolosuhteetkaan eivät kaikkialla olleet ne suotuisammat.
Ruotsin bandyn yleisiä ongelmakohtia ovat jatkossakin joukkueiden väliset tasoerot, oikean, kiinnostavan sarjasysteemin löytäminen sekä muiden, samaan vuodenaikaan sijoittuvien urheilulajien luoma kilpailutilanne katsojista. Tämä vm. ei kuitenkaan ole mitenkään vakava asia sillä bandya pelataan suureksi osaksi sellaisilla paikkakunnilla missä suurta kilpailua yleisöstä ei tähän vuodenaikaan ole. Ja tässä se isoin pointti onkin:
Mielestäni Ruotsin bandylla on oma melko vankka asemansa yhteiskunnassaan, mutta siinä missä sen suurin voima on, piilee myös sen kehittymisen ja kasvun jarru; pienet paikkakunnat. Uutta yleisöä ei saada, paikoin on ollut vaikeaa pitää vanhaa yleisöä tyytyväisinä, junioritoimintaan ei voi tulla merkittävää kasvua ja tämän ajan paikalliset pelaajasuuruudet eivät jatka uraansa loputtomiin, eivätkä myöskään ne yksittäiset tulisielut joukkueiden taustaryhmissä joiden avulla toiminta on jatkunut ja jatkunut ja jatkunut. Mutta uusiahan tulee, mutta minkälaisia.
Alta linkin kautta voi kieliset lukea lisää Ruotsin bandysta:
http://www.bandysm.se/