Sorry.
Raporttia ei ole julkaistu vaikka se oli tehty jo lauantai-iltana.
Varmaan jotain "ylitsepääsemättömia esteitä".
No, tässä leikkaamaton versio:
Jääkotkat-Jukurit 0-4 (0-2,0-2,0-0)
Pikainen pisteittenhaku
Ei pitäisi jäädä epäselväksi kumpi joukkue on parempi, jos toinen tekee neljä maalia ja toinen ei tee sitä ensimmäistäkään. Tänään kävi juuri edellämainitulla tavalla Uudenkaupungin jäähallissa kun Mikkelin Jukurit teki pikavisiitin ja haki täydet kaksi pistettä plakkariinsa.
Jukurit siis voitti 4-0. Tavanomaisen pistelaskutavan mukaan. Mutta lopputulos olisi voitu laskea jollain muullakin tavalla. Esimerkiksi seuraavasti:
Toiselle onnistuu ja toiselle ei
Ensimmäisessä erässä Jukurit karkasi kahdella helpolla maalilla 0-2 johtoon. Ensimmäinen vanhanaikaisella ja toinen Antti Jokelan luistimien välistä. Tämä jälkimmäinen maali riitti valmentaja Kimmo Koivistolle ja Jokelan tilalle luisteli maalin suulle Matias Valavuo. Jääkotkat pysyi erässä hyvin mukana ja vain Jussi Reiskanen haamupalastukset pitivät maalin tyhjänä. Ainakin neljä selvää tekopaikkaa joko ammuttin ohi, tai Reiskasen jokin vartalonosa oli kiekon edessä. Näistä hyvistä paikoista olisi voinut hyvittää Jääkotkia yhdellä maalilla. Jukureilla ei ollut yhtään läheskään vastaavaa maalintekopaikkaa, mutta mikkeliläiset hyödynsivät ne huonommatkin tarjotut mahdollisuudet hyvin. Kumpikin joukkue luisteli kiitettävästi ja peliä oli ilo seurata. Ainoa seikka joka tahri Jukureitten kilpeä, oli ikävä kiekottoman pelaajan estäminen. Päätuomari Rauli Levonen ei mitenkään puuttunut asiaan ja pienikokoisempien Kotkien pelinrakentelu kärsi selvästi tästä.
Pilli ei ole tasapuolinen kaikille
Toinen erä alkoi vastaavalla vauhdinpidolla kuin ensimmäinen. Levonenkin sai jo ääntä pilliinsä ja Jääkotkien jäähyn aikana Jukurit meni 0-3 johtoon. Valavuo ei voinut mitään Petri Lehtosen tekemälle maalille puolustuksen jätettyä hänet vartoimatta ja Lehtonen sai purjehtia vapaasti Valavuon eteen tekemään ratkaisunsa. Lehtosella oli hyvä iltapuhde, kaksi maalia ja yksi syöttö. Tämä maali syntyi Hannu Pajusen jäähyn aikana. Pajunen oli vartalokontaktissa puolustusalueellaan Jukuripelaajaan. Levonen seurasi tilanetta aivan vierestä. Pilli ei soinut, mutta kun savolaiskiekkoilija kyykertyi tovin kuluttua jäähän, niin johan alkoi Levonenkin reagoida. Tämä kyseinen sormensa loukannut hyökkääjä oli Mikko Liukkonen. Vastaavanlainen tapahtuma oli Jukureitten ylivoimamaalin jälkeen muutaman minuutin kuluttua toisessa päässä kenttää. Kohteena oli tällä kertaa kotijoukkueen Tuomas Montonen. Nyt oli päätuomarin pilli jäässä. Tämän tilanteen jatkoksi Jukurit sai hyökkäyksen Jääkotkien maalille ja syntyneestä hässäkästä ja ruuhkasta kiekko sohittiin Valavuon taakse. Maalin tekijä oli Miikka Männikkö. Taisi siellä olla joku maalinvahdinkin alueella, maalivahdin estämisestä puhumattakaan. Osuma kuitenkin hyväksyttiin. Neljäs takaisku katkaisi Jääkotkien selkärangan. Yritys ja luistelu loppui selvästi. Oikeuden ja kohtuuden mukaan Jääkotkia olisi tuomaripelin taki pitänyt hyvittää yhdellä maalilla tässäkin erässä. Valotaululla olivat kuitenkin tylyt 0-4 lukemat.
Ajankulutusta
Kolmas erä oli pelailua. Mikkeliläisviisikot pitivät savolaismaista lupsakkaa vauhtia koko ajan päällä ja Jääkotkien oli vaikea saada peliään avautumaan. Jukurit ei tyytynyt räkäkiekon pelaamiseen, vaan hyökkäykset rullasivat vääjämättä kohti ukilaismaalia. Turhia riskejä ei kuitenkaan otettu. Jääkotkat taas puski koko ajan vastustajan viisikkopuolustukseen ja ainoastaan hetkittäiset harppuunat pääsivät Reiskasen maalin ulottuville. Pääasiassa laukaukset olivat kaukovetoja. Kotijoukkue kuitenkin yriti kiitettävästi eikä sortunut sikailuihin. Tästä olisi voinut hyvittää yhdellä maalilla joukkuetta. Ainakin Jussi Elorannalla riitti virtaa pelin loppuun asti. Myös uusi kasvo Mikko Purontakanen (Lukko) puolustuksessa esiintyi edukseen.
Isot ja nopeat söivät pienet ja vikkelät
Ottelu loppui hieman ennen kello kuutta. Uusi aloitussääntö on poistanut kokonaan turhan vehkoilun viisikkojen vaihdoista. Hyvä sääntöuudistus kerrankin. Jäähyt eivät myöskään rasittaneet ottelua. Valitettavaa ainakin Jääkotkien kohdalta, joita kohdeltiin kentällä hieman kaltoin. No, kukas käskee olla pieni ja vikkelä, kun suuri ja nopea tulee ja vie kiekon pois. Tästä kokoerosta olisi Kotkia voinut hyvittää vielä yhdellä maalilla.
Tällä tavoin laskettuna ottelu olisi voinut päättyä 4-4. Pisteen kotijoukkue olisi todella ansainnut Jukureilta. Vaikka kysessä oli sarjajohtaja, ei se ollut missään vaiheessa ylivertainen - toisin kuin mennävuosien Oulun Kärpät. Voisi jopa tässä vaiheessa sarjaa veikata, että seuraavalla Jukureitten vierailulla numerot saattavat olla tavanomaisenkin pistelaskutavan mukaan Jääkotkiakin mairittelevat.
Tähdet:
Jääkotkat:
3 Matias Valavuo
2 Mikko Purontakanen
1 Lari Virtanen
Jukurit:
3 Petri Lehtonen
2 Jussi Reiskanen
1 Tuomo Jormakka
Raporttia ei ole julkaistu vaikka se oli tehty jo lauantai-iltana.
Varmaan jotain "ylitsepääsemättömia esteitä".
No, tässä leikkaamaton versio:
Jääkotkat-Jukurit 0-4 (0-2,0-2,0-0)
Pikainen pisteittenhaku
Ei pitäisi jäädä epäselväksi kumpi joukkue on parempi, jos toinen tekee neljä maalia ja toinen ei tee sitä ensimmäistäkään. Tänään kävi juuri edellämainitulla tavalla Uudenkaupungin jäähallissa kun Mikkelin Jukurit teki pikavisiitin ja haki täydet kaksi pistettä plakkariinsa.
Jukurit siis voitti 4-0. Tavanomaisen pistelaskutavan mukaan. Mutta lopputulos olisi voitu laskea jollain muullakin tavalla. Esimerkiksi seuraavasti:
Toiselle onnistuu ja toiselle ei
Ensimmäisessä erässä Jukurit karkasi kahdella helpolla maalilla 0-2 johtoon. Ensimmäinen vanhanaikaisella ja toinen Antti Jokelan luistimien välistä. Tämä jälkimmäinen maali riitti valmentaja Kimmo Koivistolle ja Jokelan tilalle luisteli maalin suulle Matias Valavuo. Jääkotkat pysyi erässä hyvin mukana ja vain Jussi Reiskanen haamupalastukset pitivät maalin tyhjänä. Ainakin neljä selvää tekopaikkaa joko ammuttin ohi, tai Reiskasen jokin vartalonosa oli kiekon edessä. Näistä hyvistä paikoista olisi voinut hyvittää Jääkotkia yhdellä maalilla. Jukureilla ei ollut yhtään läheskään vastaavaa maalintekopaikkaa, mutta mikkeliläiset hyödynsivät ne huonommatkin tarjotut mahdollisuudet hyvin. Kumpikin joukkue luisteli kiitettävästi ja peliä oli ilo seurata. Ainoa seikka joka tahri Jukureitten kilpeä, oli ikävä kiekottoman pelaajan estäminen. Päätuomari Rauli Levonen ei mitenkään puuttunut asiaan ja pienikokoisempien Kotkien pelinrakentelu kärsi selvästi tästä.
Pilli ei ole tasapuolinen kaikille
Toinen erä alkoi vastaavalla vauhdinpidolla kuin ensimmäinen. Levonenkin sai jo ääntä pilliinsä ja Jääkotkien jäähyn aikana Jukurit meni 0-3 johtoon. Valavuo ei voinut mitään Petri Lehtosen tekemälle maalille puolustuksen jätettyä hänet vartoimatta ja Lehtonen sai purjehtia vapaasti Valavuon eteen tekemään ratkaisunsa. Lehtosella oli hyvä iltapuhde, kaksi maalia ja yksi syöttö. Tämä maali syntyi Hannu Pajusen jäähyn aikana. Pajunen oli vartalokontaktissa puolustusalueellaan Jukuripelaajaan. Levonen seurasi tilanetta aivan vierestä. Pilli ei soinut, mutta kun savolaiskiekkoilija kyykertyi tovin kuluttua jäähän, niin johan alkoi Levonenkin reagoida. Tämä kyseinen sormensa loukannut hyökkääjä oli Mikko Liukkonen. Vastaavanlainen tapahtuma oli Jukureitten ylivoimamaalin jälkeen muutaman minuutin kuluttua toisessa päässä kenttää. Kohteena oli tällä kertaa kotijoukkueen Tuomas Montonen. Nyt oli päätuomarin pilli jäässä. Tämän tilanteen jatkoksi Jukurit sai hyökkäyksen Jääkotkien maalille ja syntyneestä hässäkästä ja ruuhkasta kiekko sohittiin Valavuon taakse. Maalin tekijä oli Miikka Männikkö. Taisi siellä olla joku maalinvahdinkin alueella, maalivahdin estämisestä puhumattakaan. Osuma kuitenkin hyväksyttiin. Neljäs takaisku katkaisi Jääkotkien selkärangan. Yritys ja luistelu loppui selvästi. Oikeuden ja kohtuuden mukaan Jääkotkia olisi tuomaripelin taki pitänyt hyvittää yhdellä maalilla tässäkin erässä. Valotaululla olivat kuitenkin tylyt 0-4 lukemat.
Ajankulutusta
Kolmas erä oli pelailua. Mikkeliläisviisikot pitivät savolaismaista lupsakkaa vauhtia koko ajan päällä ja Jääkotkien oli vaikea saada peliään avautumaan. Jukurit ei tyytynyt räkäkiekon pelaamiseen, vaan hyökkäykset rullasivat vääjämättä kohti ukilaismaalia. Turhia riskejä ei kuitenkaan otettu. Jääkotkat taas puski koko ajan vastustajan viisikkopuolustukseen ja ainoastaan hetkittäiset harppuunat pääsivät Reiskasen maalin ulottuville. Pääasiassa laukaukset olivat kaukovetoja. Kotijoukkue kuitenkin yriti kiitettävästi eikä sortunut sikailuihin. Tästä olisi voinut hyvittää yhdellä maalilla joukkuetta. Ainakin Jussi Elorannalla riitti virtaa pelin loppuun asti. Myös uusi kasvo Mikko Purontakanen (Lukko) puolustuksessa esiintyi edukseen.
Isot ja nopeat söivät pienet ja vikkelät
Ottelu loppui hieman ennen kello kuutta. Uusi aloitussääntö on poistanut kokonaan turhan vehkoilun viisikkojen vaihdoista. Hyvä sääntöuudistus kerrankin. Jäähyt eivät myöskään rasittaneet ottelua. Valitettavaa ainakin Jääkotkien kohdalta, joita kohdeltiin kentällä hieman kaltoin. No, kukas käskee olla pieni ja vikkelä, kun suuri ja nopea tulee ja vie kiekon pois. Tästä kokoerosta olisi Kotkia voinut hyvittää vielä yhdellä maalilla.
Tällä tavoin laskettuna ottelu olisi voinut päättyä 4-4. Pisteen kotijoukkue olisi todella ansainnut Jukureilta. Vaikka kysessä oli sarjajohtaja, ei se ollut missään vaiheessa ylivertainen - toisin kuin mennävuosien Oulun Kärpät. Voisi jopa tässä vaiheessa sarjaa veikata, että seuraavalla Jukureitten vierailulla numerot saattavat olla tavanomaisenkin pistelaskutavan mukaan Jääkotkiakin mairittelevat.
Tähdet:
Jääkotkat:
3 Matias Valavuo
2 Mikko Purontakanen
1 Lari Virtanen
Jukurit:
3 Petri Lehtonen
2 Jussi Reiskanen
1 Tuomo Jormakka