Jääkiekon taloudellinen tila Suomessa

  • 5 499
  • 31

hihhu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Palaanpa yleisömäärätilastoihin, koska olettaen, että sm-liiga.fi:ssä olevat tilastot eivät valehtele, voidaan melkein sanoa, että kiekkobuumi on palannut. Kalpaton tilasto kertoo liki 500 katsojan lisäyksestä keskimääräiseen katsojamäärään. Liki kymmenen prosenttia lisäystä siis. Ei paha.

Koodi:
2005 Otteluita: 273     Katsojia yhteensä: 1464096      Katsojia per peli: 5362
Ei K Otteluita: 252     Katsojia yhteensä: 1394036      Katsojia per peli: 5531
2004 Otteluita: 364     Katsojia yhteensä: 1836372      Katsojia per peli: 5044
2003 Otteluita: 364     Katsojia yhteensä: 1822433      Katsojia per peli: 5006
2002 Otteluita: 364     Katsojia yhteensä: 1832094      Katsojia per peli: 5033
2001 Otteluita: 364     Katsojia yhteensä: 1858951      Katsojia per peli: 5107
 

PH7

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Katsojakeskiarvoja.

Saksa DEl-liiga
Koko liigan keskiarvo 5886
1. Kölner Haie 11 781 .... 14. EV Duisburg Die Füchse 2436

Sveitsi A
Koko liigan keskiarvo 5671
1. Bern 16048 ... 12. Basel 3335

Ruotsi Elitserien
Koko liigan keskiarvo 6155
1. Frölunda HC 11 615 ... 12. Södertälje SK 3747

ja SM-liiga
Koko liigan keskiarvo 4968
1. Jokerit 8611 ... 14. Lukko 3283

Hajahuomioita, Saksassa yleisöä kerää kolme joukkuetta (+10 000) ja lopuilla käy katsojia 1000-4000. Sveitsissä Bern vetää yleensä aina yli 15 tuhatta ja muilla selkeesti vähemmän. Ruotsi ja Suomi aika saman tyylisiä, tosin Ruotsissa suuremman väestöpohjan ansiosta toi reilu tuhannen enemmän.
 
Suosikkijoukkue
sm-liiga: HIFK, nhl: vähän kaikkea
Täytyy kuitenkin muistaa, että jääkiekko on ainoa plei mitä meillä käydään katsomassa. Muissa Euroopan maissa Futis, koris ja lentopallo ajavat lätkän ohi. Kuinka paljon suomessa käydään muita lajeja kuin lätkää katsomassa? Ei juurikaan. Sen takia herättääkin ihmetystä, että miksi lätkässäkin on hallit tyhjänä.
Taloudellisesta puolesta sen verran, että lippujen hinnat ovat liian korkealla. Siitä huolimatta pari seuraa onnistuu saamaan hallinsa täyteen. Esim. HIFK:lla on selvästi ylihinnoitetut liput, mutta halli on melko usein loppuunmyyty. Lippujen hintoja alentamalla halli saataisiin vielä useammin täyteen. Esim. JYPillä on käsittääkseni halvemmat liput joilla se saakin hallinsa aika hyvin täyteen.
 

tkks

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Saksassa liigaa pelataan kaupungeissa tai alueilla, jossa väestömäärä mitatataan miljoonissa. Siellä on väestötiheys niin suuri kaupunkialueilla, että ympåryskunnissa on väkeä todella paljon lisää, vaikka keskuskauopunki olisikin "vain" 400000 asukkaan kylä niin ympäriltä löytyy vähintään saman verran porukkaa. Tai Ruhrin alueella ei muuta olekaan kuin kaupunkia.

Ruotsi pieksee Suomen kaikkein pahiten, koska siellä kiekko on keskittynyt keskimäärin pienempiin kaupunkeihin kuin Suomessa. Lisäksi siellä(kin) käydään katsomossa muitakin palloilulajeja huomattavasti enemmän.

Näin perustaloustieteen kannalta ainakin todella vaikuttaa siltä, että Suomessa liput ovat liian kalliita. Yksi aikuinen vielä voi matsiin mennä, mutta entäs vaikka aikuinen ja kaksi penskaa.

Monen seuran ei ehkä kannata alentaa lippujen hintoja, pelkästään. Ne paikat, jotka jää myymättä ovat usein kuitenkin sellaisia, että ne ovat paskoja alemmillakin hinnoilla. Eli ei niihin mene erkkikään muuta kuin finaalissa.
 

MaV

Jäsen
KukaMitäHäh? kirjoitti:
Taloudellisesta puolesta sen verran, että lippujen hinnat ovat liian korkealla. Siitä huolimatta pari seuraa onnistuu saamaan hallinsa täyteen. Esim. HIFK:lla on selvästi ylihinnoitetut liput, mutta halli on melko usein loppuunmyyty. Lippujen hintoja alentamalla halli saataisiin vielä useammin täyteen. Esim. JYPillä on käsittääkseni halvemmat liput joilla se saakin hallinsa aika hyvin täyteen.

Miten se, että halli on täynnä olisi muka jotenkin erityisen tavoiteltava asia, taloudellisesti ajatellen? Jos kerran pelejä on kuitenkin loppuunmyyty jää tuloja saamatta jos hintoja alennetaan. IFK:n kohdalla voisi laskea seuraavasti: jos linpunhintoja alennetaan 15% pitäisi hallin olla joka pelissä täynnä (8120 katsojaa) jotta tuloja saataisiin yhtä paljon kuin 6900 keskiarvolla. Näyttäisi siis siltä, että lipunhinnat eivät olekaan liian korkeat, ainakaan kokonaisuutena.
 

Kraztog

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa,Ac Milan,ManU,KuPS, Penguins
KukaMitäHäh? kirjoitti:
Täytyy kuitenkin muistaa, että jääkiekko on ainoa plei mitä meillä käydään katsomassa. Muissa Euroopan maissa Futis, koris ja lentopallo ajavat lätkän ohi. Kuinka paljon suomessa käydään muita lajeja kuin lätkää katsomassa? Ei juurikaan. Sen takia herättääkin ihmetystä, että miksi lätkässäkin on hallit tyhjänä.
Taloudellisesta puolesta sen verran, että lippujen hinnat ovat liian korkealla. Siitä huolimatta pari seuraa onnistuu saamaan hallinsa täyteen. Esim. HIFK:lla on selvästi ylihinnoitetut liput, mutta halli on melko usein loppuunmyyty. Lippujen hintoja alentamalla halli saataisiin vielä useammin täyteen. Esim. JYPillä on käsittääkseni halvemmat liput joilla se saakin hallinsa aika hyvin täyteen.


Suurin selitys taitaa olla että me suomalaiset olemme urheilu hulluja vain tulosruudun ja tv:n kautta,miksi lähteä ja maksaa jostakin kun tuloksen voi katsoa telkkarista.
Itse olen huomioinut että jääkiekko kiinnostaa loppujen lopuksi aika pientä kansan osaa,jalkapallosta tai muista puhumattakaan.Mäkihyppyä ja formulaahan näkee tv:stä.Meillä on muita vapaa ajan harrastuksia niin paljon että turha lähteä otteluihin,ystäviä ja kavereita voi tavata muuallakin.
Yksi syy on myös muutto liikkeen aiheuttama muutos,siksi pienemmillä paikka kunnilla helpompi saada suurempi prosentuaalinen osuus väestöstä otteluun,esim kitee,sotkamo tai vaikkapa vaasa.Mitä kuopiostakin tunnen porukkaa,suurin osa tänne muuttanut aivan muualta,ei heitä niin kiinnosta paikalliset joukkueet.
 

Tepa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Heitämpä tähän omaa kommenttia. Ketjun avauksessa valitettiin, että Suomi on jäänyt Sveitsin, Ruotsin ja Tsekin varjoon. Mielestäni nyt olisi hyvä paikka tarkastella tilannetta uudestaan. Mikä on ollut tilanne kesken kauden. Meille on tullut Sveitsistä mm. Hyvönen ja Korhonen ja edelleen Amerikasta on hankittu Santala. Ruotsista on tullut mm. Laakkonen ja Sicak. Sveitsiin on passitettu Mark Murphyä ja Jukka Tiilkaista esimerkkeinä. Tsekin tilanne on mielestäni eniten plusmerkkinen. Vai kuka voi väittää, että Sasu Hovissa on meneetty enemmän kuin mitä on saatu Michal Brosissa ja Tomas Kucharhickissa esimerkkeinä.

Toinen asia on mielestäni tuo tyhjennys myynti. Mielestäni on ihan selvää, että Tsekin, Ruotsin ja Sveitsin huonosti menestyneet joukkueet, jotka myyvät nyt tähtipelaajansa hyvään hintaa muille pystyvät ensikaudella tarjoamaan paremmmin pelaajista kuin Suomessa kynsin hampain pelaajistaan kiinni pitävät joukkueet. Esimerkkinä Kladno tyhjemtää joukkuettaan, mutta mitä tekee noin vastaavassa sarjatilanteessa olevat Lukko ja Pelicans. Kumpikaan ei voit tippua se selvä. Sama tilanne Kalpalla. Suomessa on tehty selvä valinta urheilullisuuden puolesta. Kumpaa fanit haluaa, nähtä osan kautta ison liudan tähtipelaajia vai koko kauden samaa joukkuetta. Oma mielipiteeni on, että tietty pelaaja vaihtuvuus luo huomattavasti enemmän mielenkiintoa. Aina uuden pelaajan tullessa tulee tietty toivon kipinä, jospa se kääntäisi joukkueen kurssia eteenpäin.

Itse joukkueen näkökulmasta aina pelaajalla on lyhyt aikanen piristävä vaikutus yleisömääriin varsinkin, jos pelit lähtee alusta kulkemaan. Lisäksi siirto saa usein aikaan positiivista näyttämisen halua itse pelaajassa, joka säteilee sitten eteenpäin muuhun joukkueeseen. Hyvänä esimerkkinä voi mainita Pelicanssin Karo Koivusen.

Mielestäni yksi parhaita esimerkkinä mihin kaikki voi johtaa on Kärppien mestari joukkue 2004-2005. Keväällä 2004 kaikki näytti hajoavan palasiksi Tonin, Tenkratin, Potaihukin, Kukkosen ja Pitkäsen suunnatessa muualle. Kärpät alkoi hankkia uusai miehiä tilalle, joka osoittautui erittäin vaikeaksi. Ensimmäinen hankinta Jason Dawe osoittatui täydeksi flopiksi tulleen Ouluun barbeque renkaat vyötäröllä. Edelleen Brad Smythin alku oli erittäin vaikea. Kärpät oli täysin Jokinen-Lievers-Pesonen ketjun varassa ja Viuhkolan yksilösuoritukset oli toinen ilonaihe. Kuitenkin ilta toisensa jälkeen oli erinomaisen mielenkiintoista aluksi katsomaan loukkantumiseen jälkeen Jason Dawen plauuta, sitten uutta miestä Smythiä, mutta voi sitä ilon päivää, kun Petr Tenkrat saatiin takaisin. Alku oli huikea. Tenkrat avasi heti pelin ottelun avausmaalilla ja muukin joukkue syttyi. Parjattu Smyth paukautti hatrickin ja Saipa nöyrtyi 9-1. Jääkiekko on mielestäni parasta, kun katkeran tappion tai menetyksen jälkeen saa maukkaan voiton tai menetyksen jälkeen tekee loistavan löydön.

Mielestäni Kärpät tällä hetkellä tarvitsee juuri sitä katkeraa menetystä ja siitä seuraavaa löytöä. Moni joukkue liigassa on tehnyt vastaavia tekoja viimeaikoina, mitkä on saaneet teittyä hurmosta halliin. Saipa menetti Machuldan, mutta häntä seurasi Banham. Vastaav kuvio oli Jypillä Tonin menetyksen jälkeen löytyi Perrin. Mielestäni kiekkoiluun kuulu tietyt menetykset. Jollei niitä tule ei tule muun joukkueen näyttämisen halua ja joukkue leipääntyy. Vaikka liiga kasui toisensa jälkeen menettää "parhaansa" , se ei mielestäni tarkoita, että he olisivat seuraavalla kaudella parhaita. Pelaajien tasoerot pieniä ja vaaditaan tietyt palasten loksahtamniset yhteen. Edelleen edellisellä kaudella heikommin menetyneillä on helposti suurempi halu näyttää, mikä heijastuu harjoitteluun ja tekemiseen kentällä. Jatkuva voittaminen on hankalaa. Uskokaa tai älkää liigamme on edelleen kova se nähtiin esimerkkinä Pietarissa. Liigassa harjoitellaan lujaa ja pelataan paljon. Tämä näkyy sitten pelaajien taidossa, kunnossa, voimassa ja joukkuepelaamisessa. Jari Korhonen on yksi hyvä esimerkki siitä, että liigassa tehdään töitä kovasti.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös