Jääkiekon suosio globaalisti

[Jukka Ropponen]

Olen jo vuosien ajan seurannut hieman huolestuneena jääkiekon suosiota maailmalla ja trendejä sen ympäriltä. Harrastajamäärät laskevat ja harrastus kallistuu koko ajan. Meillä Suomessa tätä ei niinkään huomaa, koska laji on meillä niin suosittu ja hyvin hoidettu.

Vielä jokunen vuosi sitten Statistan tilastojen mukaan 20 top maata jääkiekossa kokosi yli 1,7 miljoonaa rekisteröityä pelaajaa. Nyt 21/22 kaudella tuo luku oli enään +1,4 miljoonaa. Covidilla on tuohon toki iso vaikutus, mutta se on lähinna kiihdyttänyt trendiä, ei aiheuttanut sitä yksinään.

1,4 miljoona pelaajaa globaalisti tekee kiekosta todella pienen lajin, joka on lähes täysin kärkimaiden varassa, mitä pelaajamääriin tulee. 1) USA 2) Kanada 3) Venäjä 4) Suomi 5) Ruotsi 6) Tsekki 7) Sveitsi 8) Saksa. Nämä ovatkin ainoat maat joissa on yli 20.000 pelaajaa.

Yksi selkeä merkki asioiden "väärään suuntaan" menosta on ollut varustevalmistajien jatkuva väheneminen. Vielä 10 v sitten oli Kanadassa vuosittaiset messut joissa iso määrä valmistajia esitteli tuotteitaan ja Euroopassa oli vuotuisilla ISPO messuilla useiota kymmeniä valmistajia paikalla. Nyt ei kanadan messuja ole ollut vuosiin ja ISPO:ssa on vain muutama pieni kiekkofirma esittelemässä tuotteitaan. Varuste/mailakilpailukin tuntuu olevan kahden suuren taisto ja näiden merkkien takana on vain 1-2 oikeaa haastajaa. Kiekon trendit eivät vain suosi sitä että uusien yrittäjien kannattaisi investoida tälle alueelle nykytilanteessa.

Mitä asialle voitaisiin tehdä? Kuinka kiekko saataisiin takaisin polulle jossa laji kasvaa meillä ja maailmalla?

 

[obi-wan]

Olen jo vuosien ajan seurannut hieman huolestuneena jääkiekon suosiota maailmalla ja trendejä sen ympäriltä. Harrastajamäärät laskevat ja harrastus kallistuu koko ajan. Meillä Suomessa tätä ei niinkään huomaa, koska laji on meillä niin suosittu ja hyvin hoidettu.

Vielä jokunen vuosi sitten Statistan tilastojen mukaan 20 top maata jääkiekossa kokosi yli 1,7 miljoonaa rekisteröityä pelaajaa. Nyt 21/22 kaudella tuo luku oli enään +1,4 miljoonaa. Covidilla on tuohon toki iso vaikutus, mutta se on lähinna kiihdyttänyt trendiä, ei aiheuttanut sitä yksinään.

1,4 miljoona pelaajaa globaalisti tekee kiekosta todella pienen lajin, joka on lähes täysin kärkimaiden varassa, mitä pelaajamääriin tulee. 1) USA 2) Kanada 3) Venäjä 4) Suomi 5) Ruotsi 6) Tsekki 7) Sveitsi 8) Saksa. Nämä ovatkin ainoat maat joissa on yli 20.000 pelaajaa.

Yksi selkeä merkki asioiden "väärään suuntaan" menosta on ollut varustevalmistajien jatkuva väheneminen. Vielä 10 v sitten oli Kanadassa vuosittaiset messut joissa iso määrä valmistajia esitteli tuotteitaan ja Euroopassa oli vuotuisilla ISPO messuilla useiota kymmeniä valmistajia paikalla. Nyt ei kanadan messuja ole ollut vuosiin ja ISPO:ssa on vain muutama pieni kiekkofirma esittelemässä tuotteitaan. Varuste/mailakilpailukin tuntuu olevan kahden suuren taisto ja näiden merkkien takana on vain 1-2 oikeaa haastajaa. Kiekon trendit eivät vain suosi sitä että uusien yrittäjien kannattaisi investoida tälle alueelle nykytilanteessa.

Mitä asialle voitaisiin tehdä? Kuinka kiekko saataisiin takaisin polulle jossa laji kasvaa meillä ja maailmalla?

Yksi suuri osa asiassa on harrastuksen vieminen suuntaan jossa vain rahalla pärjää. Klinikoita myydään jo Suomessakin 8-vuotiaille ja esimerkiksi maalivahdin näkökulmasta Kanadassa ja USA:ssa pitää olla miljonäärivanhemmat tai unohtaa kaikki muu.

Aikaan ihmettelin miten Briansin kamat sai 35 % halvemmalla kuin Saksasta. Osaatko vasta tähän?

Eli jos on tämän maan osalta ollut varustepuolella jopa heikentämässä tilannetta niin onhan tää ihan kamalan tekopyhä aloitus ketjulle

 

[Janatuine]

Ohan se lätkän pellaaminen Suomessa ihan törkysen kallista joten ei oo ihme että vanhemmat eivät ohjaa lapsia kiekon pariin. Lisäksi siihen vielä immeisten väheentynyt into tuottaa ihmistaimia niin ollaan pyörimässä alamäkeen. Yks tuttu sanoi viime kauden maksaneen U15 ja U18 pojiltaan käytännössä 1000e/kk ja luonnollisesti 12 kuukauttta

Ps. Hyvä avaus

 

[Jukka Ropponen]

@obi-wan

Helppo vastata. Brian's hinnoittelee varusteet siten että Euroopassa jakelijat maksavat saman hinnan kun Kanadan jällleenmyyjät. Tähän päälle rahdit, tullit ja Suomen alv, niin hinta nousee niin ylös ettei ko merkkiä pysty enään myymään edes jälleenmyyjien kautta. Saksassa myydään usein kanadasta ostettuja diilereittein poistoeriä jne. Suomessa Brian's tuotteissa ei ole lähelläkään 35% katetta.

Tuossa kalleudessa olet todella oikeassa. On aivan hullua millaisia summia käytetään ihan pikkulastenkin privaattitunteihin, erikoisleirihin jne. Lasten tulisi pelata eri lajela monipuolisesti nuorina eikä erikoistua NHL taalojen kiilto vanhempien silmissä.

Aikanaan kun asuimme perheen kanssa useamman vuoden New Yorkissa, pelasivat meidän molemmat pojat AAA/AA travel hockey joukkueissa maalivahteina ja kustannuksia tuli jo tuolloin 90-luvulla. Tosin kundit pelasivat sitten kesällä lacrossea, rullalätkää jne muitakin lajeja.

Tilanne Kanadassa on tällä alueella todella sairas ja siitä on julkaistu hyvä kirja, joka kannattaa lukea: Selling the dream kirja

@Janatuine

Täysin samaa mieltä. Korkeat kustannukset eivät kyllä mahdollista kiekon peluuta monillekaan tänä päivänä. Nuo mainitsemasi luvyt ovat varmasti aivan oikeissa luokissa.

 

[Kälvis]

Näkisin itse, että ainakin Suomen osalta sellainen ilmiö kuin maahanmuutto uhkaa jääkiekon asemaa maamme selkeänä ykköslajina. Suurin osa maahanmuuttajista tulee maista, joissa ei ole mitään vahvaa jääkiekkokulttuuria - poikkeuksena ehkä Venäjä - ja tämä sitten varmasti vaikuttaa maahanmuuttajien jälkikasvun harrastusvalintoihin. Välillisesti ilmiö vaikuttaa myös kantasuomalaisiin, sillä monessa koulussa etenkin suurissa kaupungeissa on kaksinumeroinen prosenttiosuus maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja voi olla, että tällaisessa ympäristössä jääkiekko ei olekaan kova juttu ja välituntien puheenaihe.

Ruotsissa on käsittääkseni ollut jo pitkään se tilanne, että jääkiekko on enemmän Pohjois-Ruotsin ja pienempien kaupunkien juttu.

 

[aquanqua]

Jos miettii yhteiskunnan tasolla, niin mitkäköhän ovat yhden ympärivuotisesti käytettävissä olevan jääpelikentän/kaukalon kustannukset suhteessa esim. vastaavanlaiseen jalkapallo-/salibandy-/koripallokenttään? Saavutettavat yhteiskunnalliset hyödyt kansan ja erityisesti lasten liikkumisen ja yhdessä harrastamisen osalta lie aika samanlaiset ainakin eri joukkuelajien/palloilulajien välillä. Siinä mielessä voi veronmaksajana pohtia, että mikä on se hyväksyttävä peruste panostaa lätkän ja muiden jäälajien vaatimaan infraan esim. futisinfran sijasta vallitsevassa kuntien ja valtion taloustilanteessa.

Varusteiden osalta tuntuu lajissa kuin lajissa valmistajat löytäneen markkinaraon, ja brändäyksellä on saatu pelivälineiden hinnat taivaisiin, ihan futis- ja koripallokengistä lähtien. Lätkässä summat nousee jo luontaisesti korkeiksi, kun varusteita tarvitaan niin runsaasti vrt. koripallo- tai jalkapallo, jossa periaatteessa vain kengät ja pallo ovat tarvittavat lajispesifit erityisvälineet, jotka pelaaja tarvitsee (plus futisvahdille vielä hanskat päälle).

Se on myös aika luonnollista markkinataloudessa, että valmennuksen ja junnupolun järjestämisen puolella on löydetty markkinarako; kaiketi monet vanhemmat näkee tuon jollain tavalla koulutukseen vertautuvana juttuna, jossa panostuksilla tähdätään sellaisen erityisosaamisen hankkimiseen, joka johtaa rahakkaaseen työuraan. Pienistä todennäköisyyksistä huolimatta monet vanhemmat ovat varmasti valmiita lyömään rahaa lapsen lätkäharrastukseen, jos takaraivossa pyörii ajatus edes pienestä mahdollisuudesta lapsen uraan huipulla.

Se että lätkä on harrastajamääriltään ajautumassa vielä aiempaakin pienempään marginaaliin vaikuttaa aika luonnolliselta. Mikä vaikutus tuolla lopulta sitten on lajin suosioon yleisölajina on oma juttunsa. Lätkä on ainut laji, jota olen seurannut aktiivisesti koko elämäni – ja kuluttanut tuohon seuraamiseen paljon rahaa – mutta en ole koskaan pelannut lajia lapsuuden ulkojääläpsyttelyjen ja koululiikunnan ulkopuolella.

 

[Kälvis]

Se että lätkä on harrastajamääriltään ajautumassa vielä aiempaakin pienempään marginaaliin vaikuttaa aika luonnolliselta. Mikä vaikutus tuolla on lopulta sitten on lajin suosioon yleisölajina on oma juttunsa. Lätkä on ainut laji, jota olen seurannut aktiivisesti koko elämäni – ja kuluttanut tuohon seuraamiseen paljon rahaa – mutta en ole koskaan pelannut lajia lapsuuden ulkojääläpsyttelyjen ja koululiikunnan ulkopuolella.

Sama tilanne itselläni, en ole koskaan jääkiekkoa harrastanut enkä edes pärjännyt koulun luistelutunneilla kovin hyvin. Kuitenkin vielä silloin kun itse vartuin eli 1990-ja 2000-luvuilla oli poikien keskuudessa ihan itsestäänselvä juttu, että SM-Liigaa seurattiin ja lähes jokaisella oli oma suosikkijoukkue. Jääkiekon MM-kisat olivat myös iso tapahtuma, jota kaikki seurasivat ja jonka käänteistä puhuttiin välitunneilla.

Uskaltaisin veikata, että jos menisi sinne ala- tai yläasteen pihalle nyt ei siellä enää samalla antaumuksella keskusteltaisi Liigasta tai jääkiekon MM-kisoista. Yhtenäiskulttuuri on kuolemassa tässäkin asiassa.

 

[I am not Jesus]

Sama tilanne itselläni, en ole koskaan jääkiekkoa harrastanut enkä edes pärjännyt koulun luistelutunneilla kovin hyvin. Kuitenkin vielä silloin kun itse vartuin eli 1990-ja 2000-luvuilla oli poikien keskuudessa ihan itsestäänselvä juttu, että SM-Liigaa seurattiin ja lähes jokaisella oli oma suosikkijoukkue. Jääkiekon MM-kisat olivat myös iso tapahtuma, jota kaikki seurasivat ja jonka käänteistä puhuttiin välitunneilla.

Uskaltaisin veikata, että jos menisi sinne ala- tai yläasteen pihalle nyt ei siellä enää samalla antaumuksella keskusteltaisi Liigasta tai jääkiekon MM-kisoista. Yhtenäiskulttuuri on kuolemassa tässäkin asiassa.

Lapsuudessa lätkäkortit oli iso osa joukkueiden kiinnostavuutta. Veikkaan, että korttien myynti on ihan naurettavaa nykyisin verrattuna 90-lukuun.

 

[aquanqua]

…
Uskaltaisin veikata, että jos menisi sinne ala- tai yläasteen pihalle nyt ei siellä enää samalla antaumuksella keskusteltaisi Liigasta tai jääkiekon MM-kisoista. Yhtenäiskulttuuri on kuolemassa tässäkin asiassa.

Vaikea sanoa; minulla ei ole mitään kosketuspintaa lapsiin tai teineihin. En tiedä, ovatko lapset ja nuoret erityisen kiinnostuneita ylipäätään aktiivisesti seuraamaan paikan päällä kansallisia urheilutapahtumia/-sarjoja. Jos urheilua seurataan, niin missä muodossa se tapahtuu? Paikallisten joukkueiden seuraamista katsomossa? TV:n välityksellä? Ulkomaalaisten huippusarjojen seuraamista lyhyiden nettiklippien kautta?

Minulla ei ole mitään hajua, miten lapset ja nuoret nykyään urheilua seuraavat, tai että seuraavatko ollenkaan. Liigan suosion ja yleisömäärien laskusta tietysti tällä palstalla paljon puhutaan, mutta käyvätkö lapset ja nuoret – ne tulevaisuuden vakiintuneet kausikorttilaiset – erityisen aktiivisesti ottelutapahtumissa muiden lajienkaan parissa.

 

[Ann Arbor]

Näkisin itse, että ainakin Suomen osalta sellainen ilmiö kuin maahanmuutto uhkaa jääkiekon asemaa maamme selkeänä ykköslajina. Suurin osa maahanmuuttajista tulee maista, joissa ei ole mitään vahvaa jääkiekkokulttuuria - poikkeuksena ehkä Venäjä - ja tämä sitten varmasti vaikuttaa maahanmuuttajien jälkikasvun harrastusvalintoihin. Välillisesti ilmiö vaikuttaa myös kantasuomalaisiin, sillä monessa koulussa etenkin suurissa kaupungeissa on kaksinumeroinen prosenttiosuus maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja voi olla, että tällaisessa ympäristössä jääkiekko ei olekaan kova juttu ja välituntien puheenaihe.

Ruotsissa on käsittääkseni ollut jo pitkään se tilanne, että jääkiekko on enemmän Pohjois-Ruotsin ja pienempien kaupunkien juttu.

Toisaalta Kanadassa väestö on taustoiltaan erittäin heterogeenistä ja jos katsotaan vaikka tämänhetkisiä kanadalaisia NHL:n huippupelaajia, eivät kaikkien sukujuuret ole yksinomaan Britanniasta.

Luonnollisesti suomalaisen jääkiekon tulee olla avoin myös ulkomaalaistaustaisten pelaajien ja heidän perheidensä mukanaololle, rasismille ehdoton nollatoleranssi.

 

[Jaakko]

Lapsuudessa lätkäkortit oli iso osa joukkueiden kiinnostavuutta. Veikkaan, että korttien myynti on ihan naurettavaa nykyisin verrattuna 90-lukuun.

Kyllä niitä menee. Toki silloin joskus NHL oli ykkönen, mutta nyt liigakortit vaihtaa enemmän. Toki futiskorttit ovat tulleet rinnalle ja ovat nyt jopa suositumpia.

Jos noita natiaisia miettii, niin kyllä suurimmat tähdet ovat jalkapallon puolelta. NHL ei ole juuri kiinnostunut kuin Pohjois-Amerikkalaisista nuorista. NHL:ää ei kiinnosta myydä lajia vaan omia tuotteita. MM-kisoista pitäisi saada isompia ja merkittävämpiä. Kaikki parhaat mukaan ja kisat vähän harvemmin.

Matseissa käy paljon lapsia ainakin Turussa. Aikuisten houkuttelu on vaikeampaa. Kesä pukeutuminen on eurofutispaitoja ja talvella TPS:n pipot ovat ala-asteella yhtä suosittuja kuin Fjällräven reput yläasteella.

 

[Glove]

Yksi vastaus varsinkin pelaajamäärän kasvuun voisi olla naiset. Heitä kuitenkin on lähes 50% maailman ihmisistä, mutta vain 15% jääkiekkoilijoista. Jossain ketjussa on keskusteltu siitä miten tytöt ja naiset saataisiin runsaammin jääkiekon parinn, mutta eipä sielläkään tainnut sitä viisasten kiveä löytyä.

 

[juba]

Yksi vastaus varsinkin pelaajamäärän kasvuun voisi olla naiset. Heitä kuitenkin on lähes 50% maailman ihmisistä, mutta vain 15% jääkiekkoilijoista. Jossain ketjussa on keskusteltu siitä miten tytöt ja naiset saataisiin runsaammin jääkiekon parinn, mutta eipä sielläkään tainnut sitä viisasten kiveä löytyä.

Jotenkin pitäisi yleisurheilun tapaan ympätä naisten ja miesten ottelu samaan kaukaloon. Ässillä olisi sitten pari kenttää väkivaltaisia naisia kentällä. Toki sitten pitäisi olla lentävät vaihdot kielletty .

 

[fakiiri]

Vaikea sanoa; minulla ei ole mitään kosketuspintaa lapsiin tai teineihin. En tiedä, ovatko lapset ja nuoret erityisen kiinnostuneita ylipäätään aktiivisesti seuraamaan paikan päällä kansallisia urheilutapahtumia/-sarjoja. Jos urheilua seurataan, niin missä muodossa se tapahtuu? Paikallisten joukkueiden seuraamista katsomossa? TV:n välityksellä? Ulkomaalaisten huippusarjojen seuraamista lyhyiden nettiklippien kautta?

Minulla ei ole mitään hajua, miten lapset ja nuoret nykyään urheilua seuraavat, tai että seuraavatko ollenkaan. Liigan suosion ja yleisömäärien laskusta tietysti tällä palstalla paljon puhutaan, mutta käyvätkö lapset ja nuoret – ne tulevaisuuden vakiintuneet kausikorttilaiset – erityisen aktiivisesti ottelutapahtumissa muiden lajienkaan parissa.

Stadin seudulla lapsia ja teinejä kiinnostaa jalkapallo. Huomattava osa lapsista pelaa itse, huomioitavaa on myös tyttöjalkapallon suosion kasvu. Jääkiekon harrastajamäärät sukeltavat Pk-seudulla. Kustannukset ovat yksi syy, fudista voi pelata kovallakin tasolla huomattavasti edullisemmin. Mutta on muitakin syitä. Osa pitää lajia liian väkivaltaisena. Osaa inhottaa tietynlainen junttius ja ördäämiskulttuuri, joka ilmentyy erityisesti Skoda-Cupissa keväisin.
Juuri pari viikkoa sitten kuulin, kuinka 15-vuotiaat teinit rinnastivat jääkiekon "maalaisten junttilajiksi" pesiksen rinnalle. Pesistäkään ei juurikaan pk-seudulla pelata. On alueita, joissa pelataan, mutta pelaajamäärät ovat vaatimattomia.

Jääkiekko on Pk-seudulla olemassa, mutta nuoremmille sukupolville sen merkitys hiipuu. Kun vielä 1990-luvulla jääkiekon SM-liiga oli välitunneilla puheenaihe, nyt se ei kiinnosta lainkaan omia lapsiani eikä heidän kavereitaan.

Maailma on muuttunut. Kun itse oli nuori, Suomessa oli hankalaa seurata esimerkiksi Serie A:ta, josta itse olin kiinnostunut. Kansainvälistä huippufudista näki harvoin. Nyt maailman parhaimpien jalkapalloilijoiden pelejä näkee helposti joka viikko. Siksi lapset ja nuoret pitävät yllään huippupelaajien paitoja, katsovat puhelimistaan fudisklippejä päivästä toiseen.

Mitä jääkiekko on mokannut? Se on sortunut omahyväisyyteen. Lätkämatsit, niin liiga- kuin maajoukkue, on hinnoiteltu yli. Nelihenkiselle perheelle matsiin meneminen on tyyristä. Sitten vertailukohtana on fudismaajoukkueen kesäkuinen peli San Marinoa vastaan. Lähtökohtaisesti peli ei ollut maailman kiinnostavin. Palloliitto ratkaisi asian tekemällä matsista junnufutis -tapahtuman. Junioriseurojen pelaajille myytiin lippuja 7,5 eurolla. Lopputuloksena täysi stadion, mielettömän hyvä fiilis. Monelle junnufudarille Teemu Pukin ja kumppaneiden näkeminen oli se juttu, vastustajalla ei ollut mitään väliä. Nyt meillä himassa jälkikasvu oikein odottaa, koska päästään taas Huuhkajien matsiin.
Lätkässä pöhöttöneisyyden symboli on viime kevään "Onninen ultas" -katsomo. Katsomossa kuvastui lätkäliiton ahneus ja täydellinen kyvyttömyys ajatella uusien katsojasukupolvien kasvatusta.

 

[PetriVaris]

Aika monella tarttumapintaa lätkään ja NHL:ään tarjosi telkkarissa NHL Power Week aikanaan 90-luvulla. Tuliko tuo nyt sitten lauantai aamuisin ja ohjelman jälkeen lähdettiin kaveriporukalla ulkojäille ratkomaan kuka osaa pelata kuin sakicit ja yzermanit. Nykyään vastaava ohjelma taitaa tulla edelleen fudiksen puolelta eli Mestarien liigan makasiini ohjelma, josta sitten nykyjunnut poimivat omat urheiluidolinsa.

 

[Jaakko]

Vaikka tietyt piirit haluavat pitää jääkiekkoa marginaalilajina, niin haluaisin tarkastella asiaa uudestan. Harrastajamäärissä jääkiekko on pieni laji, mutta vaikka edellä muuta väitetään, niin se on helppo laji päästä maailman huipulle. Jos oma jälkikasvu pelaa omaassa joukkuessaan junioriputken loppuun asti, niin siellä on viillettänyt yksi-kaksi NHL pelaajaa jossain vaiheessa vaiheessa samassa jengissä sekä vähintään muutamia, jotka tekee siitä ammatin.

Lajeja voidaan verrata myös sen suhteen, että mitä maksettaan huipuille ja mitä maksettaan esim. 100 parhaalle 1000 parhaalle ja niin edelleen. Olen antanut ymmärtää, että 1000 paras jääkiekkoilla tienaa enemmän kuin tuhanneksi paras koripalloilija. Mikään muu laji ei taida olla kovin lähellä, lienee selvää, että jalkapallo on ykkönen kaikissa mittareissa.

Vähän riippuu mittareista, mutta jääkiekko on Euroopassa jalkapallon jälkeen suosituin laji yleisömäärillä mitattuna. Koriksen eurosarjan suosio vähän sekoittaa peliä. Espanian korisliiga pääsee 6000 keskiarvoon, joka Saksassa tonnin vähemmän, ja ne on ainoat kansalliset sarjat, jotka vetää enemmän kuin Ruotsin divarin.

Ihan viimeisimpiä tilastoja en jaksanut kaivaa, mutta Jääkiekosta kääpiölajina puhuminen on vahvaa itse petosta. Harrastajamääristä puhuessa varmaan jotain totuuspohjaa, mutta ei formuloitakaan kovin moni harrasta, enkä sitä kovin pienenä pidä.

Aika monella tarttumapintaa lätkään ja NHL:ään tarjosi telkkarissa NHL Power Week aikanaan 90-luvulla. Tuliko tuo nyt sitten lauantai aamuisin ja ohjelman jälkeen lähdettiin kaveriporukalla ulkojäille ratkomaan kuka osaa pelata kuin sakicit ja yzermanit. Nykyään vastaava ohjelma taitaa tulla edelleen fudiksen puolelta eli Mestarien liigan makasiini ohjelma, josta sitten nykyjunnut poimivat omat urheiluidolinsa.

Nykyjunnut ei katso telkkaria. Ne katsoo klippejä. Siellä toki Jalkapallo dominoi, mutta jos minä katsoin telkkarista 235, niin oma pikkukaveri voi katsoa Haalandin maaleja tai yön änäriklipit yubesta.

 

[Kälvis]

Stadin seudulla lapsia ja teinejä kiinnostaa jalkapallo. Huomattava osa lapsista pelaa itse, huomioitavaa on myös tyttöjalkapallon suosion kasvu. Jääkiekon harrastajamäärät sukeltavat Pk-seudulla. Kustannukset ovat yksi syy, fudista voi pelata kovallakin tasolla huomattavasti edullisemmin. Mutta on muitakin syitä. Osa pitää lajia liian väkivaltaisena. Osaa inhottaa tietynlainen junttius ja ördäämiskulttuuri, joka ilmentyy erityisesti Skoda-Cupissa keväisin.
Juuri pari viikkoa sitten kuulin, kuinka 15-vuotiaat teinit rinnastivat jääkiekon "maalaisten junttilajiksi" pesiksen rinnalle. Pesistäkään ei juurikaan pk-seudulla pelata. On alueita, joissa pelataan, mutta pelaajamäärät ovat vaatimattomia.

Olisiko Jokereiden KHL-visiitillä ollut vaikutusta jääkiekon asemaan pk-seudulla? Jokereiden KHL-taival kesti miltei kymmenen vuotta. Tässä ajassa pieni lapsi on ehtinyt varttua lähes aikuiseksi kokematta kunnolla Jokereiden ja HIFK:n vastakkainasettelua kun joukkueet pelasivat eri sarjoissa eikä edes Talviklassikkoa järjestetty.

Olin itse tietysti jo lapsena SaiPa-fani ja muistan, että muita joukkueita kannattavat kaverit kuittailivat koulussa SM-Liigakierrosten jälkeen. Mutta mitä kuittailtavaa on jos saman kaupungin joukkueet eivät edes koskaan kohtaa toisiaan?

Jokereiden KHL-aikana jalkapallon puolella pelattiin useana vuonna HIFK:n ja HJK:n välisiä Stadin derbyjä, johon liittyvistä lieveilmiöistä mediakin uutisoi ahkerasti.

 

[mjr]

On jääkiekolla silti paljon vetovoimaa, mutta kustannukset vain ovat huomattavat - laji ei yksinkertaisesti edes oikein voi levitä teollisuusmaiden ulkopuolelle ja niissäkin on paljon halvempia kilpailijoita. Tässä suhteessa NHL:n suhtautuminen kansainväliseen jääkiekkoon vaikuttaa aika perverssiltä noin pidemmällä tähtäimellä.

 

[Steril]

Kun vielä 1990-luvulla jääkiekon SM-liiga oli välitunneilla puheenaihe, nyt se ei kiinnosta lainkaan omia lapsiani eikä heidän kavereitaan.

Tämä on oikeasti mainitsemisen arvoinen asia. Nuoret eivät enää pahemmin seuraa SM-liigaa ainakaan pk-seudulla. Joskus 10+ vuotta sitten vielä ala-asteella oli keskustelua lätkästä ja pippelinmittailua Jokereiden/IFK:n/Bluesin välillä, mutta se kiinnostus kuoli lähes kaikilta teinivuosien aikana. Ja mitä esimerkiksi on lätkämatseissa välillä käynyt, niin ne nuorten suuret massat puuttuu täysin. Katsomossa on lähinnä niitä pikkujunnuja seuran väreissä taikka sitten niitä "setämiehiä". Myös IFK:n fanien ikärakenteessa (otin esimerkiksi koska laaja fanipohja Suomen mittapuulla) huomaa tämän hyvin, ne teinit ja nuoret aikuiset ovat varmaankin se pienin ikäryhmä katsomoissa ja valtaosa näitä 40+ ikäisiä "elinkautisia".

Ja ne eräät jotka jääkiekosta lajina ovat kiinnostuneita, seuraavat pääosin lähinnä änäriä ja niiden huippupelaajia. Suomen sarjojen vakiseuraajat, puhumattakaan tyyliin kausikorttilaisista, ovat todella harvassa. Ehkä se vapaa-ajan tarjonta on niin suurta, että livelätkä jää armotta paitsioon.

 

[mr hat]

Onhan sekin nyt oikeasti todella surullista, että Yleisradio hankkii mieluummin paketin NHL-pelejä kuin kotimaista Liigaa. Näin toki täysin tietämättä, että oliko Liigan hankkimista YLE:lle yritetty tuloksetta, mutta pahoin pelkään että ei ole tullut edes mieleen.

 

[LiiAaa]

Onhan sekin nyt oikeasti todella surullista, että Yleisradio hankkii mieluummin paketin NHL-pelejä kuin kotimaista Liigaa. Näin toki täysin tietämättä, että oliko Liigan hankkimista YLE:lle yritetty tuloksetta, mutta pahoin pelkään että ei ole tullut edes mieleen.

En nyt aivan satavarma ole, mutta jostain muistan lukeneeni sen, että YLE sai tavallaan "palkaksi" nämä tiettyjen otteluiden näyttöoikeudet koska hoiti NHL:lle Tampereen Global Series -otteluiden kuvaamisen ja lähettämisen. Kaudelle 2023-2024 ei taas tällaista vaihtokaupan mahdollisuutta ole, joten myöskään YLE ei näytä enää pelejä. Mitä tulee Liigaan ja sen televisiointiin, niin tuskin Telia olisi valmis luopumaan yhdestäkään ottelusta ilman massiivista korvausta. Toisaalta yksinoikeussopimus Liigan kanssa voi kieltääkin Teliaa myymästä tuotetta kolmannelle osapuolelle, tiedäppä näistä.

 

[Jaakko]

Tämä on oikeasti mainitsemisen arvoinen asia. Nuoret eivät enää pahemmin seuraa SM-liigaa ainakaan pk-seudulla. Joskus 10+ vuotta sitten vielä ala-asteella oli keskustelua lätkästä ja pippelinmittailua Jokereiden/IFK:n/Bluesin välillä, mutta se kiinnostus kuoli lähes kaikilta teinivuosien aikana. Ja mitä esimerkiksi on lätkämatseissa välillä käynyt, niin ne nuorten suuret massat puuttuu täysin. Katsomossa on lähinnä niitä pikkujunnuja seuran väreissä taikka sitten niitä "setämiehiä". Myös IFK:n fanien ikärakenteessa (otin esimerkiksi koska laaja fanipohja Suomen mittapuulla) huomaa tämän hyvin, ne teinit ja nuoret aikuiset ovat varmaankin se pienin ikäryhmä katsomoissa ja valtaosa näitä 40+ ikäisiä "elinkautisia".

Turussa tilanne oli tämä noin 10 vuotta sitten. Nyt on panostettu lapsiin ja nykyään lapsiperheet lienee suurimpia asiakas ryhmiä. Tuolla on useampi kaveri, joka ei käynyt pitkään aikaan hallilla, mutta nyt löytänyt takaisin koska lapset sinne haluaa joka peliin.

Opiskeluajoilta muistan, että perinteisistä jalkapallomaista tulleet tytöt ihastuivat jääkiekkoon ja kävivät sitä aika paljon katsomossa. Lajin nopeus viehätti. Jääkiekkoa käy silmämääräisesti aika paljon naiset enemmän katsomossa kuin muita lajeja, mutta tämä omalla mutulla. Myös maahanmuuttajanaiset ovat löytäneet miehiä paremmin katsomoihin.

 

[Logan]

Puhetta on ollu jäkiksen kalleudesta, mutta nyt avartu omat silmät. Ehkä 15 vuotta sitten viimeeks ulkojäillä. Nyt aattelin mennä ja pyysin pari mailaa. Liiga pelaajien mailat sain ja aattelin ehkä 140 maksaa kaupassa. Bauerin hype2lite intersportissa 279 egeä.

Puumailat tais aikanaan maksaa kymppejä.

​