Mainos

Jääkiekkoseurojen kotikentät ennen vanhaan

  • 3 021
  • 17

Ziran

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, Tappara ja Le Bleu-Blanc-Rouge
Millä kentillä pelasivat suomalaiset jääkiekkoseurat ennen tekojää- ja jäähalliaikaa kotiotteluitaan? Ennen vuotta 1951 ei oikein löydy pöytäkirjoja, eikä muutenkaan ole vanhoissa pöytäkirjoissa näitä juurikaan kirjattu ylös.

Esimerkiksi mestaruuksiakin voittaneet Viipurin Reipas, Tampereen Palloilijat (TaPa), Ilves ja TBK ennen Koulukatu-aikaa, helsinkiläisistä seuroista ainakin HJK, HSK, KIF; Hämeenlinnan Tarmo ja HPK ennen Rinkelimäen tekojäärataa, ja monet muut seurat. Olisiko täällä historiaa tuntevia, jotka osaisivat kertoa jotain aiheesta?
 

NallePyh

Jäsen
Suosikkijoukkue
se lahtelainen
Kirjassa Näin kaikki alkoi : Suomi-kiekon synty- ja alkuvaiheet 1908-1933 (Olav Björkstrand, Markku Kasila ja Jorma Saukkokoski) kentistäkin löytyy tietoa. En ole kokonaan ehtinyt lukemaan, mutta esimerkiksi Helsinkiin valmistui jääkiekkorata Töölön Pallokentälle jouluksi 1927. Tampereella on ollut Pyrinnön luistinrata Pyhäjärven jäällä. Tuolla on ainakin pidetty Suomen ensimmäinen seurojen välinen jääkiekko-ottelu (TaPa - HPS).
 

1stApril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Porissa pelattiin jääkiekkoa (ja jalkapalloa) ennen nykyisiä pelipaikkoja Herralahden kaupunginosassa sijainneessa Juhannuslehdon kentällä.

"Vuonna 1949 avattiin Juhannuslehdon jääkiekkokenttä. Porilaiset jääkiekkoseurat käyttivät sitä vuoteen 1964 asti, jolloin nykyisen Isomäen jäähallin paikalle rakennettiin tekojääkaukalo. Jääkiekkokenttä sai nimensä Herralahden länsilaidalla sijainneesta puistosta."

 

NallePyh

Jäsen
Suosikkijoukkue
se lahtelainen
Se legendaarisin seura eli Viipurin Reipas aloitti 14.2.1928 Salakkalahden luistinradalla. Seuraavana päivänä pelattiin ensimmäinen jääkiekko-ottelu Viipurissa eli Reipas vastaan Sudet. Tai eihän se ”jääkiekkoa” ollut vaan luonnollisesti jäähokkeyta. Sudet oli siis jääpallojoukkue, joka muuten viime hetkellä perui osanottonsa vuoden 1928 SM-kilpailuihin. Vuoden 1928 loppuottelu pelattiin myös Salakkalahden jäällä.

Ilves on ainakin aloittanut vuonna 1932 Visan Luistinradalla Näsijärven Naistenlahdessa.
 

Roku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Ennen Äijänsuota Lukko pelasi pelinsä Lonsin kentällä. "Lukon radaksi" sitä Pekka Walleniuksen mukaan sanottiin.

Kaudella 1961-62 Lukko siirtyi Äijänsuolle pelaamaan kun sinne oli tehty talkoilla tekojäärata.
 

SYL Aps67

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Toronto, Real Madrid.
Porissa pelattiin jääkiekkoa (ja jalkapalloa) ennen nykyisiä pelipaikkoja Herralahden kaupunginosassa sijainneessa Juhannuslehdon kentällä.

"Vuonna 1949 avattiin Juhannuslehdon jääkiekkokenttä. Porilaiset jääkiekkoseurat käyttivät sitä vuoteen 1964 asti, jolloin nykyisen Isomäen jäähallin paikalle rakennettiin tekojääkaukalo. Jääkiekkokenttä sai nimensä Herralahden länsilaidalla sijainneesta puistosta."

Juu piti tästä päivällä kirjoittaa mutta unohtui kiitos sinulle
 

WarWas

Jäsen
Suosikkijoukkue
ÅIFK. Kaikki Fin maajoukkueet. 99+
TPS on käsittääkseni pelannut Urheilupuistossa ( Siellä missä Paavo Nurmen stadion) ennen muuttoa Kupittaalle ja sieltä sit Artukaisten Turkuhalliin ja varmaan seuraavaksi keskustan liepelle Logomon uuteen halliin jos tulee.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
KooKoo pelasi pitkään Kouvolan tekojääradalla, joka sijaitsi nykyisen jäähallin kohdilla Sumulaaksossa. Rata avattiin loppuvuodesta 1972. Sarkolan kaukalossa vedettiin yksi divarikausi 1981-82, kun hallia rakennettiin. Alkuaikojen kohdalla mainitaan historiateoksissa myös "Kouvolan kaukalo", jonka sijainnista en ole ihan varma, mutta luultavasti sekin on ollut Urheilupuistossa, kun Sarkola on kuitenkin erikseen. KooKoon kohdalla saanee tekojään mainita, kun seura on niin nuori eikä ole mitenkään voinut jyystää esimerkiksi jossain järven jäällä.

Historiateoksissa kerrotaan myös, että jotkut olisivat halunneet Kouvolaan jäähallin jo 70-luvun alussa. Oli onni, ettei tuo toteutunut, sillä nyt Kouvolassa luultavasti kipuiltaisiin huonon vanhan hallin kanssa. Kymmenen vuotta myöhemmin rakennettiin nykyinen Lumon Areena, valkoinen linna, joka oli tuolloin maan nykyaikaisin jäähalli - ja hyvä halli se on edelleen.

Kouvolalle suuri kiitos myös siitä, että on rakennettu laaja Urheilupuisto ja vielä kaupungin keskustaan. Todella fiksua ja kaukonäköistä kaavoittamista.
 

axe

Jäsen
TBK kävi Helsingissä pelaamassa seuraavissa paikoissa:

Arsenal Hesperia 1941
Helsingin Toverit Hesperia 1941
HSK Kaisaniemi 1943, 1945 ja 1946; Hesperia 1947 ja 1949
HJK Kaisaniemi 1943, 1945 ja 1946; Hesperia 1950-1955
Karhu-Kissat Kaisaniemi 1944; Hesperia 1951
KIF Eläintarha 1947 ja 1951; Hesperia 1953
HIFK Väinämöinen 1950, 1954 ja 1955

Ja sellanenkin, että 1956 Tapparan piti pelata Karhu-Kissoja vastaan Hesperiassa mutta jää oli kelvoton, niin joukkueet ja ilmeisesti yleisökin vietiin busseilla Kallioon pelaamaan. Kalliossa pelasi myös Töölön Vesa samalla kaudella.
 
Viimeksi muokattu:

NallePyh

Jäsen
Suosikkijoukkue
se lahtelainen
Jos vielä muitakin liigapaikkakuntia katsotaan. Lahessa alkuaikoina käsittääkseni pelattiin vain jääpalloa Viipurin Reippaan toimesta Radiomäen kentällä. Kaupungin ensimmäinen jääkiekon erikoisseura oli Savun-Syöjät (Trail Smoke Eatersin mukaan) vuodesta 1955. Savun-Syöjät pelasi Isku Areenan paikalla sijainneella Salpausselän jääkiekkoradalla. Noihin aikoihin oli myös Lahden Sampo ja Lahden Pallo-Miehet (myöhemmin Upon Pallo), mutta näiden pelipaikoista en löydä mitään mainintaa. Pikku-Vesijärvellä oli ainakin jäärata ja hetkellisesti Fellmannin pellolla.
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Tamperelaisseurojen kotikenttien osalta kannattaa kaivaa käsiin 2014 ilmestynyt Kimmo Leinosen kirjoittama kirja Koulukadun Sankarit – Tampereen jääkiekkoilun historia 1928–1965. Siinä on käyty läpi jäähalliaikaa edeltävä historia kausi kaudelta.

Ainakin nämä kentät on mainittu kirjassa:
-Tampereen Pyrinnön luistinrata Pyhäjärven Joselininlahdella
-Palomäen uimalaitoksen kenttä Pyhäjärvellä
-Mariankadun kenttä (liekö ollut lähellä nykyistä Koulukadun kenttää?)
-Eteläpuiston kenttä eli niin sanottu "Mummukopan kenttä"
-Koulukadun kenttä

Kaikki nuo mainitut kentät ovat Pyynikillä muutaman korttelin sisällä Koulukadun kentästä. Puretusta Palomäen uimalaitoksestakin löytyy Pyhäjärven rannasta vielä pronssinen muistolaatta.
 

Ziran

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, Tappara ja Le Bleu-Blanc-Rouge
Kirjassa Näin kaikki alkoi : Suomi-kiekon synty- ja alkuvaiheet 1908-1933 (Olav Björkstrand, Markku Kasila ja Jorma Saukkokoski) kentistäkin löytyy tietoa.
Tämä oli kyllä loistava lähde, olisipa vain jatkunut pidemmälle. Olav Björkstrand myös menehtyi tänä vuonna, että voipi olla turhaa odottaa jatko-osaa.
 

Jonde

Jäsen
Suosikkijoukkue
HC TPS
Tamperelaisseurojen kotikenttien osalta kannattaa kaivaa käsiin 2014 ilmestynyt Kimmo Leinosen kirjoittama kirja Koulukadun Sankarit – Tampereen jääkiekkoilun historia 1928–1965. Siinä on käyty läpi jäähalliaikaa edeltävä historia kausi kaudelta.

Ainakin nämä kentät on mainittu kirjassa:
-Tampereen Pyrinnön luistinrata Pyhäjärven Joselininlahdella
-Palomäen uimalaitoksen kenttä Pyhäjärvellä
-Mariankadun kenttä (liekö ollut lähellä nykyistä Koulukadun kenttää?)
-Eteläpuiston kenttä eli niin sanottu "Mummukopan kenttä"
-Koulukadun kenttä

Kaikki nuo mainitut kentät ovat Pyynikillä muutaman korttelin sisällä Koulukadun kentästä. Puretusta Palomäen uimalaitoksestakin löytyy Pyhäjärven rannasta vielä pronssinen muistolaatta.

Tähän lisäisin vielä, että kaudella 1931-1932 Ilves pelaili Visan radalla Näsijärvellä Naistenlahden jäällä. Seuraavalla kaudella ei ollut kotikenttää, mutta Nakalan kenttää käytettiin treenaamiseen.
 

Mäyräkoira

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK En gång-alltid-aina
IFK pelasi Wäinämöisen kentällä Etu-Töölössä, ja sen jälkeen Nordiksen paikalla
olleella ulkokentällä. Legendaarisella Bragulla ei ole koskaan pelattu IFK:n toimesta
kiekkoa, pelkästään jääpalloa ja fudista.

Historiikin mukaan silloiset seurapomot eivät kaikki olleet aikoinaan kovin innoisaan siitä
että seura aloittaisi pelaamaan jotain ihmeen jääkiekkoa, onneksi enemmistö voitti.
 
Viimeksi muokattu:

Kiuru

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pimeä Aitio ja vuosiluvut 1923 & 1897
JyP nisulan montussa.

@JypFabu voinee avata tarkemminkin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös