Mainos

Jääkiekko vs. jalkapallo – huomioita

  • 10 958
  • 34

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
Varmasti joo välillä sattuu kunnolla. Mitäs sitten, kun esimerkiksi jonkun käsi läpsäisee toista takaraivoon ja sitten se läpsäisty tipahtaa maahan pyörimään? Ei se varmasti kivaa ole, kun läpsitään, mutta kun tässä kuitenkin jääkiekkoa katselee pääasiassa, niin onhan se pelaajien reagointi tilanteisiin hieman erilaista. Joo, jääkiekkoilijoilla on suojat, mutta ajatellaan vaikka tilanteita, joissa maila osuu pelaajaa naamaan. Läpsäisy takaraivoon tai mailalla lyöminen naamaan. Ja sitten ne keskimääräiset reaktiot siihen. Onhan siinä vähän eroa.

Mutta kuten sanottua, niin ymmärrän, että ne vapaapotkut (ja etenkin pilkut) on hyvä hommata omalle joukkueelle.

Joo, ei Suomen maajoukkueessa esimerkiksi kukaan koskaan voisi filmata, esimerkiksi vaikka itse kapteeni tai vaikka puolustaja viimeisellä minuutilla
 

K.A.H

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Jääkiekko on viihdyttävämpää katsella, sellainen hovinarri, mutta jalkapallo on kuningas. Molemmat mahtuu samaan valtakuntaan.
 

ChosenTwo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalaiset NHL:ssä
Kyllä sitä virheiden korostelua esiintyy mutta kritisoinkin tuota "joka kosketuksesta pyöritään" kohtaa.

Joo no se oli toki kärjistetty kommentti ja esitän pahoittelut kaikille jalkapallon seuraajille, että ei tarvitse asiasta sen enempää ruveta vääntämään.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kannattaa seuraavaa ottelua seuratessa edes yrittää ymmärtää miksi siellä irvistellään tai suorastaan huudetaan "kosketuksesta".
Ylivoimaisesti suurimmassa osassa näissä tapauksissa nappiksilla on joko astuttu jalkapöydälle tai taklaustilanteessa ne nappulat ovat osuneet suojaamattomaan paikkaan. Riittää että nämä nappulat hipaisevat(=raapaisevat joka on vielä pahempi) niin voin kertoa että sattuu ihan saatanasti.

Uskon. Itse en ole jalkapalloihmisiä kuin arvokisojen aikaan, mutta olen aina ihmetellyt sitä, kuinka jalkapalloilijoita syyllistetään suhteellisen selvissä tapauksissa filmauksesta. Ihan omakohtainen elämänkokemus kertoo, että kun säären sattuu kolhaisemaan johonkin, niin kipu on iskun voimaan nähden varsin kova, mutta menee myös nopeasti ohi.

Sitten toki oma lukunsa ovat ne tapaukset, joissa filmaus on aivan selvä. Rivaldon upea Oscar-suoritus tulee aina ensimmäisenä mieleen näistä. Piti oikein katsoa se Youtubesta vuosien tauon jälkeen. Hauskinta on, että videon yhteyteen tuli näemmä mainosbanneri. Rivaldo pyörii maassa tuskaisena, ja siinä videon päällä lukee: "Koska meillä on Puolustusvoimat!"
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Itse olen aina vierastanut vastakkainasettelua jääkiekon ja jalkapallon välillä Suomessa. Luonnolliesti ymmärrän osaa futisväestä ärsyttävän ainainen "pikkuveljen rooli", mutta 5,5 miljoonan rajallisten resurssien maassa synergia eri lajien välillä ja menestys lajissa kuin lajissa hyödyntänee koko urheiluyhteisöä. Ihan penkkiurheilun kuluttajana ja höntsämielessä nautin molemista lajeista aika tasapuolisesti.
 

SilentMan

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Giants, Minnesota Timberwolves
Molempia lajeja tullut seurattua aktiivisesti ja toista pelattuakin vähän enemmän kuin toista.

Lätkää seurasin lapsena todella paljon, silloin kun Suomi ei vielä pärjännyt. MM-kisat tuntuivat olevan useimmille pelkkä vitsi ja leijonien otteille naureskeltiin ainakin meidän kaveriporukassa todella usein. Se ei tuntunut kivalta. Sitten kun menestystä alkoi tulla, kaikki olivatkin yhtäkkiä kannattaneet kiekkomaajoukkuetta aina. Leijonalätkästä tuli koko kansan viihdettä ja kansan takki kääntyi hetkessä. Siinä vaiheessa hyppäsin pois.

Futista seurasin myös, tosin Suomen kisapaikasta ei tarvinnut haaveilla kuin Meksikon MM-kisojen aikaan. Maaotteluita kävin katsomassa satunnaisesti, kotikylän ykkösjoukkueen pelejä sitäkin enemmän. Kun sen saivat tuhottua, siirryin kv-joukkueiden maailmaan ja kirjaimellisesti elin jalkapalloa lähes 20 vuoden ajan. Nykyään en katso juuri lainkaan, mitä nyt taas yritän innostua EM-kisoista.

Lätkässä pidän vauhdista, taklauksista ja tilanteista. Eniten ärsyttää kulmissa pyöriminen, sitä kun tuntui viime kaudella Liigassakin olevan ihan riittämiin. Jotenkin muistelen, että noihin tilanteisiin puututtiin aiemmin hanakammin. En myöskään pidä tappeluista enkä niiden ihannoimisesta, ne kuuluvat mielestäni menneeseen.

Futiksessa rakastin tunnetta. Tämä siis aikana, jolloin suurseuratkaan eivät olleet pelkkiä palkkasoturiarmeijoita. Nykyään tietyt seurat ostavat kenet haluavat ja kärki huipulla kaventuu koko ajan - ei puhettakaan, että joku Celtic tai Rapid Wien nousisi enää koskaan suurseurojen joukkoon. Tämä on sääli. Pelissä eniten inhoan turhanpäiväistä kaatuilua ja pelaajien egoilua, joka on noussut aivan käsittämättömiin mittasuhteisiin. Pelin ulkopuolelta v***ttaa eniten huliganismi.

Parastahan olisi, jos lajit voisivat elää huoletta rinta rinnan, eikä kummankaan fanin tarvitsisi kuittailla toisilleen. Omakohtaisesti olen kuitenkin kokenut, että lätkäfanit sen kuittailun aikoinaan aloittivat, koska maajoukkuefutis oli yksinkertaisesti niin surkeaa. Mukaan urheiluperheeseen mahtuvat tietysti muutkin lajit ja naisurheilu.
 

jatu

Jäsen
Suosikkijoukkue
alhaalta ponnistavat
Kaikille teille, jotka eivät voi sietää kaatuilua ja filmailua mutta pidätte jalkapallosta tv:n tai muun päätteen kautta, niin teillekkin löytyy seura. Nimittäin Burnley Football Club, siellä ei itketä elämää eikä murtuneita luita ja kentältä pääsee vaihtoon vain paareilla ja siitä pitää huolen maailmalla valitettavasti isolle yleisölle tuntematon kaikkien futareiden esikuva Sean "ginger mourinho" Dyche.
 
Suosikkijoukkue
Manchester United, Bruceola
Kaikille teille, jotka eivät voi sietää kaatuilua ja filmailua mutta pidätte jalkapallosta tv:n tai muun päätteen kautta, niin teillekkin löytyy seura. Nimittäin Burnley Football Club, siellä ei itketä elämää eikä murtuneita luita ja kentältä pääsee vaihtoon vain paareilla ja siitä pitää huolen maailmalla valitettavasti isolle yleisölle tuntematon kaikkien futareiden esikuva Sean "ginger mourinho" Dyche.
Ketju lukkoon. Sean syö aamupalaksi matoja ja soraa.





Itse koen kyllä ko. lajien vertailun täysin turhaksi.
 

Lert

Jäsen
Suosikkijoukkue
Manchester United, TPS
Miten musta tuntuu että lätkän MM-finaalia ja eilistä matsia katso suunnilleen samat ihmiset...

Juuri näin se pitkälti menee.

En jaksa ymmärtää miksi jokaiseen asiaan pitää hakemalla hakea vastakkainasettelua sun muuta ikävää....

Itse harrastan valtavasti erilaisia urheilulajeja ja olen oppinut sen, ettei mikään laji ole toistaan parempi tai hienompi. Jopa naapurin mummon vaivanloinen 300 metrin sauvakävely 10 minuutin ajalla on ihan yhtä hienoa.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Kummassakin lajissa on puolensa. Jalkapallo on maailman kilpailluin asia, joka on varsinkin huippumaissaan giganttinen ilmiö. Pääsin kerran käymään Madridissa Atleticon pelissä enkä unohda sitä ikinä. Atletico-fanien baari täynnä kaksi tuntia ennen peliä, 50 000 ihmistä hyppii ja laulaa samat kaksi tuntia stadionilla, joukkue näkyy katukuvassa.

Toisaalta jalkapallo on karuimmillaan muovipussi, jota äärimmäisessä köyhyydessä elävät potkivat saadakseen edes jotain elämästä irti. Onnekkaimmat pääsevät ammattilaiseksi, ihan sama onko sarjataso Serie A vai Veikkausliiga, paljon parempi elämä koittaa.

Jääkiekossa olen aina ihaillut, kuinka lopulta varsin pienestä lajista on muodostunut suuri bisnes ja merkittävä asia lajin suurmaissa. Vertaa vaikka lentopalloon, joka on huikeasti isompi laji, mutta ei lähelläkään jääkiekon tasoa.

Veikkausliigalla on mielestäni pari perustavanlaatuista ongelmaa; Suomen ilmasto, jonka seurauksena sarja on kesäsarja sekä se, että lajin kansainvälisiä huippusarjoja pelataan Euroopassa aikavyöhykkeillä, jotka tekevät sarjojen seuraamisesta helppoa ja mielekästä lajista kiinnostuneille.
Tässä kirjoituksessa oli hyviä pointteja, erityisesti tämän haluan nostaa esille. Jalkapalloyhteiskunta on vielä todella kaukana, eikä sitä todennäköisesti koskaan tulekaan. Futiksen media-arvo ja kiinnostus kasvaa toki koko ajan, kun Porilaisten marssia kyynel silmässä kuunnelleet kaarlo-erkit alkavat poistua keskuudestamme ja nuorempi polvi on korostuneesti palloilulajien suuntaan, mutta maajoukkue pois lukien kiinnostus kohdistuu ulkomaille.

Ja entäpä sitten, kun Rivelution päättyy? Moldova-tappiot eivät kauaa jaksa kiinnostaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös