Isänmaallisuus – oikeasti hyvä aate vai sairaus?

[TomiP]

Täällä tuntuu olevan paljon porukkaa, joka väittää olevansa isänmaallisia. Perinteiseen isänmaallisuuteen kuuluu ylpeys kansallisista tunnuksista ja kansan "saavutuksista".

Hurraaisänmaallisuuteen kuuluu sota-ajan muistelu, Mannerheimin ihailu ja sisällissotamme kutsuminen vapaussodaksi.

Onko suomalaisilla oikeastaan mitään syytä isänmaallisuuteen? Suomi maana ja suomalaiset kansana eivät ole paljoa saavuttaneet. Esim. Nobeleita Suomeen on tullut niukasti ja monet Suomen kokoiset tai pienemmät maat ovat saaneet niitä paljon useampia (esim. muut pohjoismaat lukuun ottamatta Islantia). Suomesta ei ole juurikaan tullut mitään merkittävää innovaatiota. Suomi taloudellisesti on myös heikko maa.
Ainoa ylpeyden aihe suomalaisille on menneisyyden urheilumenestys.

 

[TomiP]

Eli kysymys on mistä isänmaallisuutenne kumpuaa?

 

[Runtulin]

Mielestäni terve me-henki on fiksua käyttää hyödyksi vaikkapa sitten isänmaallisuuden muodossa, joten en näe terveessä isänmaallisuudessa mitään huonoa.

 

[TomiP]

Suurin osa meistä kiintyy kotiseutuihinsa ja perheeseensä ja ystäviinsä. Näistä kumpuavat tunteet on mielestäni vaikea erottaa isänmaallisuudesta.

 

[Hyman Roth]

Olen miettinyt samaa. Ei suomalaisuus itsessään mikään "erikoinen" juttu mulle ole, mutta haluan tehdä eron itseni ja rybyjen, gepardihattuisten kannibaalien ym. paskasakkien välille. Puutteistaan huolimatta Suomi kuuluu kuitenkin siihen osaan sivilisaatiossa minkä koen mielekkääksi.

 

[TomiP]

Kysymyksen vaihtoehdot ovat jatkoajankin mittakaavassa poikkeuksellisen idioottimaiset. Joko hyvä tahi sairaus.

Lisäksi kysymyksen asettaja on lähtenyt määrittelemään ja nimeämään isänmaallisuuden alakäsitteistöä.

Jos Suomi asetetaan vertailuryhmään muiden Venäjän keisarikunnasta irtaantuneiden Itä-Euroopan maiden kanssa, niin mielestäni melko hyvät statsit Suomella on.
Kysymyksen asettaja leimaa sota-ajan muistelun hurraaisänmaallisuudeksi, eikä anna nosta sitä ylpeyden aiheeksi, vaikka Suomi oli ainoa Itä-Euroopan maa, joka ei toisessa maailmansodassa tullut miehitetyksi, pakkosovjetisoiduksi ja joka onnistui torjumaan kaksi kertaa puna-armeijan invaasion.

Talvisodasta suomalaiset voivat olla ylpeitä jossain määrin, mutta ei jatkosodasta, jossa Suomi oli täysin Saksasta riippuvainen ja oli hyökkääjä.

 

[Geezer]

Eli kysymys on mistä isänmaallisuutenne kumpuaa?

Isänmaan tai Suomen arvostamista on monenlaista ja pohjaa mitä erilaismpiin asioihin, mutta suurin tämän ketjun nostattama kysymys on, mistä sinun antipatiasi kotimaata kohtaa oikein kumpuaa ja mikä mahtaa olla sinun arvostamasti maa, jos sellaista edes on.

 

[TomiP]

Isänmaan tai Suomen arvostamista on monenlaista ja pohjaa mitä erilaismpiin asioihin, mutta suurin tämän ketjun nostattama kysymys on, mistä sinun antipatiasi kotimaata kohtaa oikein kumpuaa ja mikä mahtaa olla sinun arvostamasti maa, jos sellaista edes on.

Aloituksessahan ei ollut mitään antipatiaa Suomea kohtaa. Se oli faktaluontoinen toteamus suomalaisten saavutuksista. Norja on tällä hetkellä suosikkimaani.

 

[Shard]

Vaikea nähdä, että jossakin päin maailmaa kansallinen ylpeys kumpuaa kovin merkittävästi Nobeleista, innovaatioista tms. Voisi luulla että historia ja siitä muovautunut kulttuuri nostaa esille sen kansallisen ylpeyden. Mutulla väitän, että ruotsalaiset ovat ylpeämpiä suurvalta-ajoistaan kuin innovaatioistaan. Keski-Euroopassa on lukuisia maita komealla historialla, joka varmaan on se suurin ylpeyden aihe, kun nykyään menee miten menee.

Israel ja Yhdysvallat ovat hienoja maita, Nobeleita ja keksintöjä on yllin kyllin.

 

[Geezer]

Suomi oli ainoa Itä-Euroopan maa, joka ei toisessa maailmansodassa tullut miehitetyksi, pakkosovjetisoiduksi ja joka onnistui torjumaan kaksi kertaa puna-armeijan invaasion.

Ehkä ketjun avaajan suurin pettymys onkin se, ettei isä aurinkoinen ottanut Suomea rakastavaan syleilyynsä ja antanut meille tilaisuutta nauttia vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta, kuten DDR:n, Tsekkoslovakian, Puolan ja muiden sorron ikeestä vapautettujen maiden kansat.

 

[TomiP]

Vaikea nähdä, että jossakin päin maailmaa kansallinen ylpeys kumpuaa kovin merkittävästi Nobeleista, innovaatioista tms. Voisi luulla että historia ja siitä muovautunut kulttuuri nostaa esille sen kansallisen ylpeyden. Mutulla väitän, että ruotsalaiset ovat ylpeämpiä suurvalta-ajoistaan kuin innovaatioistaan. Keski-Euroopassa on lukuisia maita komealla historialla, joka varmaan on se suurin ylpeyden aihe, kun nykyään menee miten menee.

Israel ja Yhdysvallat ovat hienoja maita, Nobeleita ja keksintöjä on yllin kyllin.

Israelilla ei Nobeleita paljoa ole. USA:lla taas on eniten maailmassa niitä. Toki juutalaiset ovat saaneet suuren osan USA:n Nobeleista (enemmän USA:n juutalaiset ovat Nobeleita saaneet kuin Israelin).

Suomella mahtavaa historiaakaan ei ole. Osa on sitten keksinyt Suomelle mahtavan historian kuninkaineen.

 

[Geezer]

Israel ja Yhdysvallat ovat hienoja maita, Nobeleita ja keksintöjä on yllin kyllin.

Unohtamatta Sveitsiä, tuota riistokapitalistien sorretun työväestön selkänahasta repimien rahojen turvasataamaa, mihin on päätynyt väkilukuun suhteutettuna eniten Nobeleita.

 

[TomiP]

Unohtamatta Sveitsiä, tuota riistokapitalistien sorretun työväestön selkänahasta repimien rahojen turvasataamaa, mihin on päätynyt väkilukuun suhteutettuna eniten Nobeleita.

Luulisin Ruotsin tai Tanskan (tai jonkun kääpiömaan, joka on saanut yhden Nobelin) menevän tässä suhteessa Sveitsin ohitse.

 

[Geezer]

Luulisin Ruotsin tai Tanskan (tai jonkun kääpiömaan, joka on saanut yhden Nobelin) menevän tässä suhteessa Sveitsin ohitse.

Luulo ei ole tiedon väärti, eli olet taas täysin pihalla. Nyt kun vielä saisi irti sinun määritelmäsi kääpiövaltiolle. Ihan vain mainitsemiesi Ruotsin ja Sveitsin innoittamana.

 

[varjo]

Tuli tuossa vietettyä tovi sitten aikaa Skotlannissa ja suorastaan ihailtua sitä meininkiä millä skotti-identiteettiä tuotiin esille, lentokentillä jengi kulki kilteissä ja "tumma puku"-iltatilaisuudessa paikalliset olivat omissa klaanikilteissään kalukukkaroineen (tai, no Haggis-kukkarohan se oikeasti on) täysin luontevasti meidän muitten mitäänsanomattomien tummien pukujen seassa.

Ylipäänsä en tiedä onko tämä juuri erityisesti suomalainen sairaus tämä oman identiteetin sairaalloinen halveksunta (olen reissannut palloa ympäri tarpeeksi ja ollut tekemisissä satojen-tuhansien ulkkarien kanssa mutta mustaa huumoria ja jenkkien tapauksessa Alabaman pilkkaamista lukuunottamatta, sellaista aitoa oman kansallisidentiteetin halveksuntaa en ole koskaan tavannut, paitsi suomalaisilla keskustelupalstoilla koskien Suomea), voisi miltein sanoa että varsin iso osa "menestyvistä" maista omaa todella korkean kansallisen identiteetin, TomiP:nkin rakastama Norja on suomalaisilla mittareilla kansallisrasistisen fasistinen Norge-hegemoniallaan. Suomessa Suomi-verkkarit ovat sellainen henkilökohtaisen epäonnistumisen kiteytymä,persulaisuuttakin varmaan mielellään laskettaisiin KELA-korvattavaksi sairaudeksi, Norjassa Norge-logoja näkyy milloin missäkin ja paikalliset fiilistelevät kympillä norjalaisuutta, Norjalaisia merkkihenkilöitä yms.

Ylipäänsä kansallisidentiteetti on kuitenkin vain laajennettua heimoidentiteettiä, jolla taas on tyypillisesti ymmärtääkseni nähty erittäin vahvat perusteet ja hyödyt populaatioitten evoluutiossa. Jos tyypillisestikin jokainen menestyvä yritys yrittää rakentaa yrityskulttuuriaan juuri tuon samaisen heimoidentiteetin luomiseen, miksi sitten valtiotasolla se olisikin jotenkin huono asia?

 

[TomiP]

Luulo ei ole tiedon väärti, eli olet taas täysin pihalla. Nyt kun vielä saisi irti sinun määritelmäsi kääpiövaltiolle. Ihan vain mainitsemiesi Ruotsin ja Sveitsin innoittamana.

Merkittävä osa Sveitsin Nobeleista on rauhanpalkintoja eli mielipidepalkintoja. Taloustieteen "Nobelia" ei tulisi laskea mukaan, koska ei oikea Nobel. Kääpiövaltio on alle miljoonan asukkaan valtio (esim. Luxemburg).

 

[Hiihtofani]

Suomi maana ja suomalaiset kansana eivät ole paljoa saavuttaneet. Esim. Nobeleita Suomeen on tullut niukasti ja monet Suomen kokoiset tai pienemmät maat ovat saaneet niitä paljon useampia (esim. muut pohjoismaat lukuun ottamatta Islantia). Suomesta ei ole juurikaan tullut mitään merkittävää innovaatiota. Suomi taloudellisesti on myös heikko maa.
Ainoa ylpeyden aihe suomalaisille on menneisyyden urheilumenestys.

Se on totta. Olen sen aikaisemminkin todennut, että ruotsalaiset ja muut germaanispohjaiset väestöt eroavat suomalaisista erityisesti älyllistä ominaisuuksiltaan.

Tässä oululaiset dosentit väittävät, että suomalaiset ovat Euroopan älykkäin kansa. Uskoo ken tahtoo.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014062818447456_uu.shtml

Kuitenkin jo samaiset dosentit toteavat, että Suomeen on tullut ainoastaan kaksi tieteen Nobelia, joista toinen Ragnar Granit oli oikeasti ruotsalainen.

Kuten aikaisemmin olen todennut suomalaiset eivät mitenkään fyysisesti tai geneettisesti häviä esim. norjalaisille hiihtäjille. Kun he ovat nuoria he pärjäävät aivan yhtä hyvin kuin norjalaiset. Esim. Krista Pärmäkoski on nuorten maailmanmestari ja superlahjakkuus, mutta se tuttu tarina monelle suomalaiselle, johonkin se vain se taso häviää sitten, kun ollaan aikuisia. Sehän johtuu vain norjalaisten keskimäärin korkeammasta älykkyydestä, jotka osaavat järjestellä ja organisoida asiat paremmin kuin suomalaiset.

Mitä tulee isänmaallisuuteen suomalaiset eivät ole mitenkään isänmaallista kansakuntaa. Esim. norjalaiset ovat huomattavasti isänmaallisempia, kun panostavat isänmaalliseen urheilumuotoon maastohiihtoon 10 miljoonaa vuodessa siinä, missä suomalaiset, joille maastohiihto on ehkä vieläkin isänmaallisempi laji, vain 1 miljoonaa. Se kertoo kaiken oleellisen.

 

[kalkkifredi]

Suomessa toi patriootti-mentaliteetti on paljon halveksitumpaa kuin monessa muussa maassa. Enkä nyt tarkoita patriotismilla mitään kojakkitukkaisia elämänkoululaisia pilottitakeissa, vaan ihan sitä oman perimän nimeen vannomista positiivisessa valossa. Johan sen näkee siitä, että kaikki symbolit, joiden pitäisi esittää kansallisylpeyttä, tulkitaan täällä rasismiksi, tai vähintään juntiksi. Tässä mielessä kysymys isänmaallisuudesta on samanlaista viisiviikkoisen rännin jälkeistä pikku-ukkojen hätistelyä kuin vaikkapa suomalainen luokkayhteiskunta.

Mitä tulee omaan ajatusmaailmaani, niin en ole millään lailla isänmaallinen sanan hyväksytyssä tulkinnassa. Omaan kahden eri valtion passin, enkä välitä kummastakaan juurikaan. Kumpaankin maahan olen veroja maksanut ja hyödyntänyt systeemin tuomia etuja, mutta niistä ylpeilyä tai niiden puolesta taistelua en koe millään lailla tarpeelliseksi. Ihminen sopeutuu kaikkeen ja jossain vaiheessa sopeutuminen muuttuu mukavoitumiseksi. Jos olisin syntynyt Ruandaan, niin olisin sopeutunut siihen maailmaan tai kuollut matkan varrella, Iranissa olisin elänyt selvänä ja sportannut siistiä miesten tukkaa. Joku saattaa noitakin arvoja puoltaa, mutta itse en pysty näkemään sattumasta johtuvaa synnyinpaikkaa minään ylpeilyn aiheena.

Olen kyllä siinä määrin tekopyhä, että pienemmän yhteisön yhtenäisyyteen uskon. Ongelma on siinä kun se yhteisö laajenee, niin ristiriitoja syntyy väkisinkin, joiden johdosta tuumin itsekkäästi että pitäkää tunkkinne.

 

[Hiihtofani]

Ylipäänsä kansallisidentiteetti on kuitenkin vain laajennettua heimoidentiteettiä, jolla taas on tyypillisesti ymmärtääkseni nähty erittäin vahvat perusteet ja hyödyt populaatioitten evoluutiossa. Jos tyypillisestikin jokainen menestyvä yritys yrittää rakentaa yrityskulttuuriaan juuri tuon samaisen heimoidentiteetin luomiseen, miksi sitten valtiotasolla se olisikin jotenkin huono asia?

Juuri näin. Näin luonnontieteilijänä allekirjoitan väittämän. Eräs nimeltä mainitsematon tunnettu henkilö on kirjoittanut, että kehittyneen kansakunnan erottaa vähemmän kehittyneistä kansakunnista ei niinkään mikään urheilumenestys vaan ns. itsesuojeluvaiston taso tai voimakkuus. Kehittyneillä sivilisaatioilla tämä on voimakas ja vähemmän kehittyneillä heikko. Tämä tarkoittaa näin urheilutermein alttiutta uhrautua joukkueen eteen, heittäydytään omaa terveyttä uhmaten kiekon eteen tiukassa ottelussa. Valtion tasolla se tarkoittaa alttiutta tehdä toimenpiteitä Suomen eteen ja ääritapauksessa vaikka kuolla maansa puolesta sota tantereella.

Tämä samainen kirjoittaja oli myös sitä mieltä, että kaiken näköinen kehitys on täysin riippuvainen ns. luovan rodun eloonjäämisestä. Siinä vaiheessa kuin luova rotu syystä tai toisesta sammuu, sammuu samalla myös ihmiskunnan kehitys. Hänen mielestään koko ihminen sana on kehitetty tämän rodun germaanien toimesta ja se mitä me ymmärretään ihmisyydellä on sitä, mitä germaanit ovat aikaan saaneet. Näin tieteen Nobelit ja ylipäätänsä kaiken näköinen tiede ja teknologia voidaan jäljittää 90%:sti germaanispohjaisten kansojen aikaansaannoksiksi ja tämä on kaiken näköisen kehityksen ja olemassa olon perusta.

 

[Wiljami]

Ihmetyttää tämä alustuksessa todettu tosiasia ettei suomalaisilla olisi oikeasti mitään syytä arvostaa maataan. Toki jostain ryntää aina sankoin joukoin väkeä arvostelemaan myös kansainvälisiä tutkimuksia, joissa Suomi rankataan esimerkiksi maailman vähiten korruptoituneeksi maaksi, vapaimmaksi maaksi, parhaaksi maaksi naisille ja jopa parhaaksi maaksi yleensäkään. Aina on ollut väärät kriteerit, lahjotut/tietämättömät tuomarit ja yleensäkin todennäköisesti muista maista vaan b-maajoukkueet lähettämässä statistiikkaa.

Itse olen melko tyytyväinen siitä että voin asua pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa jossa ihmisillä on asiat pääsääntöisesti erittäin hyvin. Melko harvassa on ihmisten mielivaltaiset vangitsemiset, näytösoikeudenkäynnit, valtiorahoitteisten puolisotilaallisten joukkojen harjoittama terrori yms (jos nyt vaikka itänaapuriin peilaa).

Oma "isänmaallisuuteni" jos sellaisesta voi puhua, on lähinnä (mielestäni) tervettä tyytyväisyyttä siihen että saa asua maassa jossa ihmisten perusoikeuksista pidetään kiinni ja missä ihminen saa käytännössä itse päättää omasta kohtalostaan. Lisäksi jos päätökset osoittautuvat huonoiksi, yhteiskunta pyrkii auttamaan jaloilleen. Luonnollisesti järjestelmässä on puutteita ja yksittäistapauksia saa listattua missä saadaan näytettyä Suomi vaikka kuinka huonossa valossa, mutta tässä tilanteessa kannattaisi ehkä luottaa vaikkapa näihin kv. rankkauksiin, joissa siis tosiaan olemme vielä toistaiseksi pärjänneet erittäin hyvin.

Nobel-palkinnoilla, urheilumenestyksellä tai kuninkaallisella historialla voi mielestäni tässä yhteydessä pyyhkiä persettä, esimerkiksi urheilusaavutusten kautta kasvatetaan kansallistuntoa lähinnä sellaisissa maissa, missä asiat ovat muuten vähän niin tai näin ja kansalaisten mieliin halutaan iskostaa että "no voi meillä joutua syyttömänä vankilaan 10 vuodeksi, mutta kyllä ny perkele sentään talviolympialaisissa tuli helvetin monta mitalia". Olen itse asiassa tuota pohdiskellut aiemminkin, peilattuna lähinnä itsenäisen Suomen alkuaikojen urheilumenestykseen, kun Paavo juoksi Suomea maailmankartalle yms. Tuohon maailmanaikaan urheilumenestys oli varmasti merkittävä tekijä kansallisen itsetunnon kohottajana ja lisäksi kansan yhdistäjänä, kunhan urheilija ei liikaa korostanut TUL tai SVUL taustaansa (joskin sisällissodan lähimpinä vuosina TUL urheilijat blokattiin kv kisoista liki järjestään).

 

[TosiFani]

...Onko suomalaisilla oikeastaan mitään syytä isänmaallisuuteen? Suomi maana ja suomalaiset kansana eivät ole paljoa saavuttaneet...

Meillä on maailman paras yhteiskuntajärjestelmä, pohjoismainen hyvinvointivaltio ja siitä kannattaa olla ylpeä. Minulle Suomi merkitsee kotimaata, parasta paikka asua, joten kai minä sitten olen isänmaallinen.

 

[TomiP]

Meillä on maailman paras yhteiskuntajärjestelmä, pohjoismainen hyvinvointivaltio ja siitä kannattaa olla ylpeä. Minulle Suomi merkitsee kotimaata, parasta paikka asua, joten kai minä sitten olen isänmaallinen.

Mutta jotenkin vaikuttaa, että Ruotsi ja Tanska ovat onnistuneet tämän järjestelmän kanssa meitä paremmin Norjasta puhumattakaan (toki Norjan vauraus tulee öljystä).

 

[TosiFani]

Mutta jotenkin vaikuttaa, että Ruotsi ja Tanska ovat onnistuneet tämän järjestelmän kanssa meitä paremmin Norjasta puhumattakaan (toki Norjan vauraus tulee öljystä).

Mitä sitten? Tästä huolimatta meillä on yksi maailman parhaista yhteiskuntajärjestelmistä, josta voi olla erittäin ylpeä.

 

[Geezer]

Merkittävä osa Sveitsin Nobeleista on rauhanpalkintoja eli mielipidepalkintoja. Taloustieteen "Nobelia" ei tulisi laskea mukaan, koska ei oikea Nobel. Kääpiövaltio on alle miljoonan asukkaan valtio (esim. Luxemburg).

Älä nyt viitsi selittää ihan höpöjä. Yli kaksikymmentä Nobelia, joista neljä on rauhanpalkintoja.

1. Kurt Wüthrich, Chemistry, 2002
2. Médecins Sans Frontières, Peace, 1999
3. Rolf M. Zinkernagel, Physiology or Medicine, 1996
4. Edmond H. Fischer, born in China, Physiology or Medicine, 1992
5. Richard R. Ernst, Chemistry, 1991
6. Karl Alexander Müller, Physics, 1987
7. Heinrich Rohrer, Physics, 1986
8. Georges J. F. Köhler, born in Germany (worked in Switzerland for 1976 to 1984), Physiology or Medicine, 1984
9. Werner Arber, Physiology or Medicine, 1978
10. Vladimir Prelog, born in then Austria-Hungary, now Bosnia-Herzegovina, Chemistry, 1975
11. Daniel Bovet, Physiology or Medicine, 1957
12. Felix Bloch, Physics, 1952
13. Tadeus Reichstein, Physiology or Medicine, 1950
14. Walter Rudolf Hess, Physiology or Medicine, 1949
15. Paul Hermann Müller, Physiology or Medicine, 1948
16. Hermann Hesse, born in Germany, Literature, 1946
17. Leopold Ružička, born in then Austria-Hungary, now Croatia, Chemistry, 1939
18. Paul Karrer, Chemistry, 1937
19. Albert Einstein, born in Germany, Physics, 1921
20. Charles Édouard Guillaume, Physics, 1920
21. Carl Spitteler, Literature, 1919
22. Alfred Werner, Chemistry, 1913
23. Theodor Kocher, Physiology or Medicine, 1909
24. Élie Ducommun, Peace, 1902
25. Charles Albert Gobat, Peace, 1902
26. Henry Dunant, Peace, 1901

Ja sitten vain uutta selittelyä kehiin...

 

[BigRedBob]

Äärioikeisto on tehnyt isänmaallisuudesta paskaa. En kehtaisi tänäpäivänä kulkea minkäänlaisissa kansallistunnuksissa. Maailman paras maa on Yhdysvallat ja heidän isänmaallisuutensakin on huomattavasti parempaa, kuin Suomessa. Suomessa kaikenlainen isänmaallisuus on lähes aina jotenkin pateettista paskaa, mutta jenkeissä vieraillessani tirahtaa puna-sini-valkoinen kyynel silmäkulmaan, kun esim. paikallisissa urheilutapahtumissa esitellään jotain sotaveteraaneja ja kansallislaulun aikana screeneillä on hienoa Amerikan kuvastoa.