Isäinpäivä

  • 7 804
  • 54

Oletko isä?

  • Olen isä.

    Ääniä: 75 40,1%
  • Ei ole lapsia.

    Ääniä: 112 59,9%

  • Äänestäjiä
    187

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Se nyt vain on kehotus, kun tietää, miten hieno asia on kyseessä. Ei tunteita voi perustella tai saada järkeviksi. Oikeastaan aika huvittavaa tämä niin tajuttoman äärirationaaliseksi heittäytyvä yhteiskunta.
 

Tepe#44

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport/Real Madrid
Kolmen pojan isä löytyy tämän nimimerkin takaa. On se mahtava fiilis kun katsoo noita veijareita kotona, kuinka ne kehittyy ja omat muksut saa lähes tulkoon pääsääntöisesti hymyn meikäläisen huulille.

Ilman perusteluja kannattaa hankkia jos siltä tuntuu.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Ehkä se on kuitenkin parempi, ettei minusta jää minkäänlaista jälkeä tähän maailmaan kun kuolen. Tekisin vain hallaa ihmiskunnalle jos laittaisin geenini levitykseen.
Todennäköisesti asia ei ole näin, kun muotoilet asian ylläolevasti. Tuo tulee harvemmin edes mieleen niille tyypeille, joiden ei pitäisi antaa lisääntyä lainkaan. Nämä tapaukset ovat sitten niitä jotka yleensä lisäntyvätkin, siinä missä moni lapsia kovasti haluava joutuu kerta toisensa jälkeen pettymään hedelmällisyyshoidoissaan.

Täällä on kolme lasta. Eilen tuotiin safkat aamulla sängyn reunalle, uusi Remes paketissa, sekä kolme itse tehtyä korttia. Elämän juhlahetkiä nämä.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Isänpäivä on vuoden turhin, vittumaisin, teennäisin, kaupallisin ja ääliömäisin juhla.

Ja niin, olen kahden pojan (4 ja 8v) isä. En mä sitä niille tokikaan osoita.

Jaa, se riippuu miten sen ottaa. Teimme vaimon kanssa perheelle hyvää ruokaa ja vieraitakin oli kylässä, urheilua ja vähän konjakkia. En huomannut kaupallisuutta täällä lainkaan, meillä ei lahjat kuulu isänpäivään.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Tutkimusten mukaan isät ovat sitä onnellisempia mitä enemmän heillä on aikaa osallistua lasten kanssa olemiseen. Sehän ei ole pelkästään isistä kiinni, mutta asiaan voi aina vähän vaikuttaa. Isän puoleltahan lasten kanssa puuhailu on siis osittain itsekästä, koska siten voi lisätä onnellisuuden kokemista omassa elämässään. Mies tuskin voi saavuttaa juuri mitään muuta niin merkittävää kuin isänä kasvamisen ja toisaalta missään hommassa ei voi ryssiä yhtä pahasti. Joskin kyseessä ei ole mikään rakettitiede, vaan maalais/kaupunkilaisjärki riittää.
 

Paul Kemp

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Beatles 1965-1970
Lapsettoman kuollessa hänestä ei jää maailmaan mitään. Kun minä kuolen, jatkavat geenini maailmanvalloitusta.

Toisin sanoen lapsien hankkimiseen kannustaa siis ajatus (ja pelko?) omasta kuolemasta? Ei siis ihme, että kun itse ei kuolemaa sitä lähellä käyneenä kammoksu, niin lapsien hankkiminenkaan ei ajatuksena nappaa. Ylimääräisen vaivan pennuissa voi välttää, mätänemistä haudassa ei.

Pitää vain toivoa, ettei "parempaan" puoliskoon iske joku vauvakuume, koska silloin voi erokin olla lähellä.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Toisin sanoen lapsien hankkimiseen kannustaa siis ajatus (ja pelko?) omasta kuolemasta? Ei siis ihme, että kun itse ei kuolemaa sitä lähellä käyneenä kammoksu, niin lapsien hankkiminenkaan ei ajatuksena nappaa. Ylimääräisen vaivan pennuissa voi välttää, mätänemistä haudassa ei.
Ilmeisesti useammissakin kulttuureissa tunnetaan ajatus, että isien ja esi-isien henki elää seuraavissa polvissa. Jos suku sammuu, kuolevat loogisesti myös esi-isät. Näillä muodoin lisääntymisen motiivit ovat voineet olla noissa piireissä aika vahvoja, ja konkreettisemmin sitä kautta, että nuoremmat polvet ovat sitten huolehtineet vanhuksistaan.

No, meillä nyt kenenkään ei tarvitse välittää mistään eikä kenestäkään. Kokonaiset sukupolvet opetetaan hakemaan taloudellinen välittäminen sossusta. Muulla välittämisellä ei näytä olevan isompaa väliä.

Lapsia ei todellakaan kannata hankkia, jos tietää ettei välitä niistä. Moni hankkii silti, joko vahingossa tai ymmärtämättömyyttään.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Ei siis ihme, että kun itse ei kuolemaa sitä lähellä käyneenä kammoksu, niin lapsien hankkiminenkaan ei ajatuksena nappaa. Ylimääräisen vaivan pennuissa voi välttää, mätänemistä haudassa ei.
Tuo nyt ei tainnut olla tosissaan heitetty, toivottavasti.

Lapsista ei tarvitse sen erityisemmin pitää tai niitä ei tarvitse välttämättä hankkia. Se, mikä näissä kannanotoissa ottaa päähän, on lähinnä käsittämättömän ehdoton asenne asiaa kohtaan, josta ei ole minkäänlaista hajua, ja sen lisäksi turhan halveksuva kielenkäyttö. Pennuista puhutaan ehkä vanhempien kesken, tuskin puhut ystäviesi puolisoista akkoina tai afroamerikkalaisesta ystävästäsi neekerinä.
 

Paul Kemp

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Beatles 1965-1970
Ilmeisesti useammissakin kulttuureissa tunnetaan ajatus, että isien ja esi-isien henki elää seuraavissa polvissa. Jos suku sammuu, kuolevat loogisesti myös esi-isät. Näillä muodoin lisääntymisen motiivit ovat voineet olla noissa piireissä aika vahvoja, ja konkreettisemmin sitä kautta, että nuoremmat polvet ovat sitten huolehtineet vanhuksistaan.

No, meillä nyt kenenkään ei tarvitse välittää mistään eikä kenestäkään. Kokonaiset sukupolvet opetetaan hakemaan taloudellinen välittäminen sossusta. Muulla välittämisellä ei näytä olevan isompaa väliä.

Lapsia ei todellakaan kannata hankkia, jos tietää ettei välitä niistä. Moni hankkii silti, joko vahingossa tai ymmärtämättömyyttään.

Ymmärrän pointin, mutta täytyy toisaalta muistaa, että "esi-isien henki" tms. voi olla myös rasite ja elämää rajoittava tekijä. En myöskään näkisi, että nykyään välittäminen olisi mitenkään kiellettyä, joten en ymmärrä tuota kohtaa tekstissäsi. Varmasti kaikilla meistä on jotain, mistä välitämme. Itselläni vaikkapa tämänhetkinen tyttöystäväni, kaksi kissaani, ystäväni ja sitä rataa. Tuskin siihen välittämiseen liittyy mitenkään se, että pärjätäkseen on nykyään käytännössä pakko tehdä tuttavuutta sossun kanssa, ellei asiat ole poikkeuksellisen hyvin(ainakin täällä syrjäseudulla).

Ja viimeisestä kappaleesta olen täysin samaa mieltä. Maailmassa on liikaa kieroon kasvaneita "lapsia", joiden perään kukaan ei katso tai vedä tarvittaessa turpaan rötöstelyistä. Itse olisin äärimmäisen huono kasvattajaksi etenkin, koska kynnykseni suuttua huutavilla ja pahanteossa oleville kakaroille on äärimmäisen matala. Toisin sanoen sen lisäksi, etten välittäisi niistä, niin luultavasti päätyisin syytteeseen poliittisesti epäkorrektien kasvatusmetodien soveltamisesta.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Toisin sanoen sen lisäksi, etten välittäisi niistä, niin luultavasti päätyisin syytteeseen poliittisesti epäkorrektien kasvatusmetodien soveltamisesta.
Tämä on hauska perustelu, eikä nyt ollenkaan kosketa vain sinua. Vähän sama asia, kuin joskus kymmenvuotiaana sanoisi, ettei halua naimisiin, koska ei tykkää tytöistä eikä välitä niistä. En nyt rinnasta teittiä kymmenvuotiaaseen sen kummemmin, mutta periaate on sama. Ei sitä välittämisen laatua voi tietää, jos ei ole olemassa mitään kokemusta vanhemmuuteen liittyvistä kokonaisvaltaisista tunteista. Sama toimii toki toiseenkiin suuntaan, jos nyt joku sattuu hehkuttamaan ennen synnytystä olevansa maailman paras isä ja aina läsnä.

Ei mullakaan ole juuri sympatioita paikkoja rikkovia teinejä kohtaan, mutta silti pystyn työskentelemään heidän parissaan ja omat lapsetkin ovat vielä meikäläisen huoltajuuden alaisia.
 

Paul Kemp

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Beatles 1965-1970
Tuo nyt ei tainnut olla tosissaan heitetty, toivottavasti.

Lapsista ei tarvitse sen erityisemmin pitää tai niitä ei tarvitse välttämättä hankkia. Se, mikä näissä kannanotoissa ottaa päähän, on lähinnä käsittämättömän ehdoton asenne asiaa kohtaan, josta ei ole minkäänlaista hajua, ja sen lisäksi turhan halveksuva kielenkäyttö. Pennuista puhutaan ehkä vanhempien kesken, tuskin puhut ystäviesi puolisoista akkoina tai afroamerikkalaisesta ystävästäsi neekerinä.

Minulla on ehdoton asenne asiaa kohtaan siksi, että myös minua kohtaan ollaan oltu ehdottomia juuri päinvastaisessa mielessä. Kai minulla siihen oikeus on? Ja jos olen puhunut liian väheksyvästi lapsien hankkimisesta, niin anteeksi vain. Ei siinä siis mitään, kaikki tulkoon onnelliseksi kuten haluavat vaikkapa lapsien kanssa. En halua siitä viedä keneltäkään mitään pois.

Minua ärsyttää se, että vähän väliä joku tulee toitottamaan vanhempana olemisen ihanuudesta ja tiedustelemaan, että jokos teillä on yhtään suunnitteilla perheen koon suurentaminen(usein jo tietäen kielteisen kantani asiaan)? Sitten seuraavaksi kun ilmoittaa kysyjälle suoraan, ettei halua lapsia nyt eikä tulevaisuudessa, niin alkaa armoton tenttaaminen lähes syyttävään tyyliin "Miksi?!", "Lapsethan ovat ihania!" ja nönnönnöö. Ei, ne useimmiten eivät ole minusta ihania. Näen kuitenkin lapsia aika paljon, etenkin kun aika monet tuttavani ovat lyhyen ajan sisään perheitä perustaneet. Olen siis ihan kirjaimellisestikin ollut hajulla, kun lapsista puhutaan. Ja erikseen pitää mainita suvun vanhempi väki, joka jaksaa muistutella enemmän tai vähemmän suoraan lapsosista. Viimeistään jouluna taas kuulee, että "voi kuinka kellarin rattaissa olisi mukavaa taas nähdä joku piltti".

Ja joskus saatan sanoakin afroamerikkalaista neekeriksi tai niggaksi, mutta useimmiten ihan vain ihmiseksi. Ja naisille olen aina kohtelias, jos he sen ansaitsevat. En sitten tiedä, että miten tämä asiaan liittyi, koska ei kai lapsen sanominen penskaksi tms. ole oikein verrattavissa mitenkään mustan kutsumiseen neekeriksi.

Olen onnellisempi ilman lapsia, eikä sitä minusta tarvitsisi joutua kenellekään selittämään. Kuten ei myöskään sitä, jos ei pidä lapsista.
 

Paul Kemp

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Beatles 1965-1970
Tämä on hauska perustelu, eikä nyt ollenkaan kosketa vain sinua. Vähän sama asia, kuin joskus kymmenvuotiaana sanoisi, ettei halua naimisiin, koska ei tykkää tytöistä eikä välitä niistä. En nyt rinnasta teittiä kymmenvuotiaaseen sen kummemmin, mutta periaate on sama. Ei sitä välittämisen laatua voi tietää, jos ei ole olemassa mitään kokemusta vanhemmuuteen liittyvistä kokonaisvaltaisista tunteista. Sama toimii toki toiseenkiin suuntaan, jos nyt joku sattuu hehkuttamaan ennen synnytystä olevansa maailman paras isä ja aina läsnä.

Heh, olen enemmän kuin 25, mutta en vieläkään halua naimisiin. Vertaus kymmenvuotiaaseen tavallaan siis osui tässä kohdalleen. =)
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Olen onnellisempi ilman lapsia, eikä sitä minusta tarvitsisi joutua kenellekään selittämään. Kuten ei myöskään sitä, jos ei pidä lapsista.
Pointti olikin nimenomaan siinä, että loppujen lopuksi et sitä tiedä, koska sinulla ei ole omia lapsia. En minäkään pidä kaikista lapsista tai lapsista kaikissa tilanteissa, mutta vanhemmuus on asia erikseen. Tarkoitukseni ei ole käännyttää sinua, vaan saat puolestani nauttia vapaudestasi, ymmärrän sen aivan hyvin.

Tuohon nimitysasiaan sen verran, että ulkopuolisen suusta "pentu" on liki poikkeuksetta halventava nimitys, aivan samoin kuin akka, nekru, mustalainen ja vastaavat. Vanhemmat niitä saattavat käyttää, samoin kuin niikerot tai romanit keskekään omia nimityksiään, mutta kyllä, on sillä hiukan negatiivinen kaiku.

Tuo lapsista uteleminen on kieltämättä ärsyttävää ja ymmärrän, että se saa ehkä pistämään samalla mitalla takaisin. Itsekin jouduin kohteeksi jokusen kerran ennen muksujen tuloa. Mutta pitää muistaa myös se, etteivät kaikki perheelliset ole paheksumassa lapsettomia eikä näin ollen kannata purkaa kiukkuaan kaupassa satunnaisiin lapsiperhesiin. Saa vain syytteen turhaan.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Neljä olen tunnustanut. Onneksi näyttävät enemmän äideiltään nuo tytöt. Poika minulta, mutta muuten on kyllä terve.
 

Mas@

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Lassi Etelätalo
Toiset eivät halua lapsia lainkaan ja toiset eivät halua rajoittaa lapsilukumäärää lainkaan. Molemmat näkemykset ovat yhtä ymmärrettäviä.

Meillä on kaksi alle kaksivuotiasta typykkää jotka saavat sydämeni sulamaan kerta toisensa jälkeen.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
En myöskään näkisi, että nykyään välittäminen olisi mitenkään kiellettyä, joten en ymmärrä tuota kohtaa tekstissäsi. Varmasti kaikilla meistä on jotain, mistä välitämme. Itselläni vaikkapa tämänhetkinen tyttöystäväni, kaksi kissaani, ystäväni ja sitä rataa.
Kunhan tuossa sanailin. En tarkoittanut väittää sinua välittämisvammaiseksi. Lähinnä vaan ajattelin ääneen tai paremminkin kirjallisesti, että meidän kulttuurissamme ei oikein ole tuollaisia "esi-isien henkien" kaltaisia lapsista välittämistä tukevia erityispiirteitä, jotka ovat tietysti naiveja juttuja vaikkakin yhteisöllisesti erittäin hyödyllisiä. Tämän ajan Suomessa valtakulttuuri suosii oman edun tavoittelua, yksilöllisyyttä ja elämyshakuisuutta, ei niinkään lasten hankkimista tai ainakaan kahta lasta suuremman perheen perustamista. Kyllähän tuon näkee jo siitäkin, että hotellien, matkatoimistojen tai minkä tahansa jukuvittu-maiden lapsiperhealennukset on yleensä mallia 2 aikuista + max 2 tenavaa. Miten vaan, mutta koen ettei ainakaan minulla ole varaa katsoa nenänvartta pitkin lantamajakylän kuolemaa tekevää vanhusta, joka on sydämestään onnellinen monikymmenpäisestä lastenlasten kaartista. Suku jatkuu ja sielu jatkaa eloa jälkipolvissa, eikä täten katoa kuoleman jälkeen peräaukon kautta ties mihin hornan skugeen. Tosin jälkimmäinen piirre lienee paremminkin buddhalaispiireissä tavanomainen pelko, joka uhkaa sielua ellei ruumista polteta vakiintuneiden tapojen mukaisesti. Rönsyilipäs aatos oudosti.

En tiedä minkä ikäinen olet, mutta joskus hyvin nuorena en oikein osannut kuvitella itseäni juurikaan tulevaisuuden isäksi. Muiden lapset saattoivat ajoittain tuntua lähinnä typeriltä ja vastenmielisiltä, vaikka lähempi tutustuminen sukulaisten ja tuttujen lapsiin toi joskus esille paljon positiivisempiakin tuntemuksia. Omat lapset ovat minulle nyt äärimmäisen tärkeitä, kuten varmaan suurimmalle osalle vanhemmista. Muidenkaan lapset eivät enää tunnu näin nelikymppisenä sen enempää typeriltä kuin vastenmielisiltä. Tai siis useimmat. Huonosti kasvatetut pikkugremlinssit ja tupakilta läyhäävät murrosikäiset räkijät ovat eri asia. Eivät kaikki aikuisetkaan miellytä, miksi sitten kaikkien lasten ja nuorten pitäisi.
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Tämän ajan Suomessa valtakulttuuri suosii oman edun tavoittelua, yksilöllisyyttä ja elämyshakuisuutta, ei niinkään lasten hankkimista.
Sehän voi olla oman edun tavoittelua, kun haluaa jälkikasvua. Hauskoja lapsina ja tuo samainen jälkikasvu voi sitten tuottaa myöhemminkin kaikenmoista iloa. Käy tuomassa kortteja ja lapsenlapsia vanhuuspäivien iloksi. Käyttää kaupassa, kun oma tekosilmä ei enää vanhana näe. Retorisesti kysyn, en muuten, koska olen oikeassa (heh), eikö se juuri ole oman edun tavoittelua.

Onhan se yksilöllisyyden eräs ilmentymä, kun on jälkikasvua. Niille voi antaa sen nimen minkä vaimo haluaa ja ilmaista siten yksilöllisyyttä. Jenny Apollonia Otava Romppainen on yksilöllisyyden ilmentymä, siinä missä Homo Tarzan Ridge Rönttönenkin. Arvokauppiaanahan siinä saa olla ja mikäs sen yksilöllisempää.

Voiko suurempaa elämyshakuisuutta ollakaan kuin omat lapset. Niissä on kiinni enemmän tai vähemmän 24/7. Naista nussii maksimissaan sen 2 min, laskuvarjohyppy kestää kutakuinkin saman verran. Mikäs se elämyksellisempää kuin oma lapsi, joka on mukana lähes kaikessa.

Niin että se lasten ns.hankinta ja elely on juuri sitä mitä tämä yhteiskunta arvostaa.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Niin että se lasten ns.hankinta ja elely on juuri sitä mitä tämä yhteiskunta arvostaa.
Sovitaan sitten näin, sillä tämä näkökanta tuntuu joka suhteessa mukavammalta kuin nihilistinen näköalattomuus. Toivottavasti yhteiskunta sitten kanssa arvostaa.

Väitän kyllä, ettei Homo Tarzan Ridge mene läpi. Ensimmäisen asteen viranomainen eli maistraatti ja viime kädessä oikeusministeriön alainen nimilautakunta ei vuonna 2010 taida hyväksyä nimeä Homo. Siitäkään huolimatta, että VRK:n etunimihaun perusteella tuo nimi on annettu vv. 1900-1919 sekä muutamalle miehelle että naiselle. Palataan asiaan uudestaan mahdollisen - ja varmasti yksilöllisen - Homo-poikasi tai -tyttäresi nimeämisen jälkeen.
 

Paul Kemp

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Beatles 1965-1970
"En pidä lapsista" on sellaisenaan typerä ja järjetön kanta. Jotenkuten looginen siitä tulee vain, jos se perustuu kategoriseen ihmisvihaan, misantropiaan. Jokainen aikuinen on ollut lapsi ja on itse asiassa yhä edelleen ja loppuun asti sama ihminen kuin oli lapsena. Ei ole olemassa mitään tiettyä hetkeä, jolloin lapsi lakkaa olemasta ja aikuinen syntyy. Ihmisellä ei ole metamorfoosia - me emme koteloidu toukka-asteella syntyäksemme uudelleen kauniina perhosina. Jos ei pidä lapsista, ei voi loogisesti pitää aikuisistakaan, koska rajan vetäminen on mahdotonta. Mitään rajaa ei ole olemassakaan.

Entäs jos saman asian muotoilee "En tahdo isäksi/äidiksi"? Meneekö sekin ihmisvihan puolelle, jos ajatus kasvattajaksi joutumisesta ei miellytä?
 
Suosikkijoukkue
Vimpelin Veto, Roihuttaret, Kaljakylä Rangers, Fla
Varmuudella minulla on kaksi lasta, poika ja tyttö. Paljon fiksumman oloisia kuin isänsä, onneksi.
 

VT

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
No kysytkö usein ihmisiltä, että pitävätkö nämä aikuisista? Jos et, miksi et?

Se antaa ihmisestä vähän yksinkertaisen kuvan, jos tämä toteaa pitävänsä lapsista. On sinisilmäistä ja liian yleistävää väittää, että kaikki lapset ovat mukavia ja herttaisia. Osa lapsista on ärsyttäviä, tyhmiä, rasittavia, huonokäytöksisiä ja rumia. Ihan samalla tavalla kuin aikuisistakin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös