Inkoon terästehdas

  • 6 094
  • 44

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Yksittäisille teollisuusinvestoinneille harvoin on omaa ketjua, mutta tälle nähdäkseni on tarvetta, sen verran mielenkiintoisesta hankkeesta puhutaan.

Tällä viikolla siis norjalainen Blastr ilmoitti suunnittelevansa Inkooseen valtaisaa terästehdasta, jonka olisi tarkoitus työllistää 1200 henkilöä. Tehtaan tuotantoprosessin idea on valmistaa rautaa vetyteknologiaan perustuen jo vuoden 2026 loppuun mennessä. Hanke herätti luonnollisesti paljon ihailua mutta myös epäilyksiä, koska a) Blastr on vajaan vuoden vanha firma b) sillä ei ole penniäkään rahaa ja c) vastaavanlaista vetyteknologiaa ei toistaiseksi ole käytössä kuin SSAB:lla pilottiasteella. Medioissa esiintyneet asiantuntijatkin ovat keskenään olleet hyvin erimielisiä Blastr-projektin realistisuudesta; jonkun mielestä se on täysin toteutettavissa, toinen pitää sitä aivan haihatteluna. Varmaa onkin lähinnä se, että hankkeesta tullaan puhumaan todella paljon.

Tuleeko tästä uusi Varkauden akkutehdas, josta jäi suuret puheet ja lasku veronmaksajille vai todellinen vihreän siirtymän huipputuote ja veturi Inkoolle? Toivomme jälkimmäistä, pelkäämme pahinta. Mitä mieltä sinä olet herra Wittusenin johtamasta Blastrista?
 
Viimeksi muokattu:

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
Haiskahtaa uutisankalta, vaikka toki sitä toivoisi sekä Inkoon että ihan Suomen kannalta, että hanke toteutuisi. Katsellaan, miten asiat etenevät.
 

teroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, KPU, Eno Jets & Jan Lundell
Kumpi avataan ensin Inkoon terästehdas vai Jurase Park?
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Mitä mieltä sinä olet herra Wittusen johtamasta Blastrista?
Kielipoliisina pitää kiinnittää huomiota tuohon herran nimeen, mikä ei ole Wittunen (mikä sinänsä saattaisi olla hänelle osuva nimi) vaan Wittusen, minkä genetiivimuoto on Wittusenin. Toivottavasti hanke ei mene päin wittua niin kuin pahasti näyttää.
 

tosiasia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TuTo
Suoraan sanoen vaikuttaa siltä, että norjalainen Blastr on jonkunlainen kulissi koko hankkeelle ja taustalta löytyy jättimäinen monialayritys Cargill. Tämän tausta firman pitäisi auttaa tuotteiden kehittämisessä, rahoituksessa, riskien hallinnassa ja logistiikassa. Toisin sanoen lähes kaikki on laskettu taustalla olevan yhtiön varaan.

Cargill omaa aika kyseenalaisen historian. Teoriassa sillä voisi kuitenkin olla kykyä rahoittaa ja viedä hanketta jotenkin eteenpäin, mutta ei kannata luottaa silti mihinkään hienoihin visioihin ellei niillä ei ole realistista pohjaa. Nyt pitäisi vain selvittää onko todella suunnitelmia kannattavalle yritystoiminnalle, joka sisältää tiukan rajauksen julkisen puolen vastuista ja riskeistä. Voisihan tässä olla paikka Cargillinkin kiillottaa vähän ryvettynyttä julkisuuskuvaansa, mutta ei silti kannata aliarvioida yrityksen halua maximoida voittojaan muiden kustannuksella.

 
Haiskahtaa uutisankalta, vaikka toki sitä toivoisi sekä Inkoon että ihan Suomen kannalta, että hanke toteutuisi. Katsellaan, miten asiat etenevät.

Eikai nyt sentään uutisankka. Kyllähän nuo avausviestissä mainitut suunnitelmat on kerrottu yrityksen suulla ja tästä on uutisoitu laajasti Suomessa.

Suunnitelman toteutuminen on sitten kokonaan toinen juttu.
 

Tuamas

Jäsen
Cargill taustalla tuo melkoisesti uskottavuutta hankkeelle, kyseessä on toistasataatuhatta ihmistä työllistävä Yhdysvaltain suurin listaamaton yhtiö, jonka liikevaihto on pyöreästi puolet koko Suomen BKT:sta.

Yhtiö on toki ryvettynyt erityisesti kaakaoon liittyvissä skandaaleissa, mutta enemmän tuo menee ”roiskuu kun rapataan”-kategoriaan, kuitenkin mm. kotimainen Fazer on ollut vastaavien syytteiden kohteena, ostettuaan kaakaota kyseenalaisilta toimijoilta Norsunluurannikolta.

Itse olen kohtuullisen läheltä päässyt seuraamaan muutamaa hyvin vastaavaa hanketta, toinen tuntuu etenevän ja toinen on toistaiseksi vielä ollut aika hissusti menossa. Rahoitusta nykymaailmassa tuntuu kohtuullisen matalallakin kynnyksellä löytyvän isoihinkin Greentech-hankkeisiin, kunhan taustat sekä liiketoimintamalli kestävät lähemmän tarkastelun.

Tässä noihin hankkeisiin nähden on esitetty melkoisen kunnianhimoinen aikataulu, jonka toteutuminen lienee se isoin kysymysmerkki, vaikka hanke etenisikin.

Ilman Cargillia taustalla pitäisin tätä puuhasteluna, jonka toteutumistodennäköisyys on siellä kymmenen pinnan luokassa, mutta noin uskottavan ja ison taustavoiman ansiosta sanoisin notta mennään aivan fifty-sixty sen suhteen eteneekö projekti koskaan vai ei.

Suomella on, varsinkin kun Nato-jäsenyys sekä merituulipuistot ja muut teollisen luokan tuulivoimahankkeet saadaan maaliin, paljon potentiaalia houkutella tämän kaltaisia teollisia investointeja.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mitä mieltä sinä olet herra Wittusen johtamasta Blastrista?

Herran nimi on Wittusen, ei Wittunen.

Itse totesin muutama päivä sitten, että ei taida mennä kuin pari päivää, kun joku suomalainen media kysyy mieheltä, että tietääkö tämä, mitä sukunimensä tarkoittaa suomeksi. No, meni kolme päivää. Iltalehden Politiikan puskaradion haastattelussa mies oli maininnut tietävänsä tuon, muttei aio muuttaa nimeään, vaan yrittää pärjätä sen kanssa.

Investoinnista sanoisin, että aikataulu tuntuu utopistiselta, jos kerran tehtaan pitäisi olla toiminnassa reilu vuosi rahoituspäätöksen jälkeen. Sinänsä Inkoo olisi monessa mielessä ihan hyvä paikka tuollaiselle. Mutta matka maaliin on vielä hyvin pitkä. Siksi en vielä pidä tehdasta kuin visiona, ja en kovinkaan vahvana sellaisena.
 

Niilo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara
Kumpi avataan ensin Inkoon terästehdas vai Jurase Park?

Vai kummassa tuotanto on täysillä OL3 vai terästehdas. Siis täysillä tarkoitan vaikka 1½ - 2 kk jaksoa, ilman että laitos pitää ajaa alas havaittujen vikojen vuoksi
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
Jos investointipäätös tulee alkuvuodesta 2025 ja tuotanto aloitetaan loppuvuodesta 2026, niin siinä on jo valehdeltu, ei tule nousemaan tötterö tuolla aikataululla.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Tadu

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jos investointipäätös tulee alkuvuodesta 2025 ja tuotanto aloitetaan loppuvuodesta 2026, niin siinä on jo valehdeltu, ei tule nousemaan tötterö tuolla aikataululla.
…ja missä välissä ne nimbyjen valitukset ja uudelleenvalitukset käsitellään hallinto-oikeudessa yms.

Aikataulu on ihan mahdoton.
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
…ja missä välissä ne nimbyjen valitukset ja uudelleenvalitukset käsitellään hallinto-oikeudessa yms.

Aikataulu on ihan mahdoton.
Kyllä. Siis varmasti kaikki toivoo, että tämä onnistuisi, mutta tässä on liian paljon epäselvyyksiä nykytiedoilla, että uskaltaisin ottaa asiaa tosissani.

Jopa aika selkeitä huijauksen elementtejä, joilla yritetään tavoitella ilmaista julkista rahaa ja rahaa piensijoittajilta.

Suuret epärealistiset suunnitelmat, suuret tulevat hyödyt, epäselvyydet ja epäjohdonmukaisuudet sekä kiire, kuulostaa kaikki kuin huijauksen oppikirjasta poimituilta. Siksi olisin tarkkana tämän kanssa.

Silti jos hanke on sinänsä ok ja haluavat omaa rahaa käyttää, niin saavat käyttää, mutta ei mitään ilmaisia lounaita tai rahallista tukea.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Isolta hommalta vaikuttaisi pelkäksi piensijoittajien pennien kavaltamiseksi kun taustalla on Cargill, jolle tämä investointi on kuitenkin liikevaihtoon suhteutettuna nappikauppaa vaikka Suomen kaikkien aikojen suurin olisikin. Lisäksi ilmeisesti ainakin tontti, ilmeisesti myös seinät, ovat jo olemassa jos/kun tämä on suunniteltu jo teollisuusalueeksi kaavoitetulle Joddbölen alueelle, minkä ansiosta automaattinen parivuotinen nimbyilytauko jää välistä. Toki muuta luvitusta tarvitaan vaikka rakentamisessa pääseekin ohituskaistaa.
 

Uuhis #97

Jäsen
Suosikkijoukkue
Molomoton TPS, LA Kings, , Newcastle United
Jos investointipäätös tulee alkuvuodesta 2025 ja tuotanto aloitetaan loppuvuodesta 2026, niin siinä on jo valehdeltu, ei tule nousemaan tötterö tuolla aikataululla.

Kuten jo tuolla "Suomen talous"-topicissa kerroin, Ruotsissa ollaan vastaavanlaisen laitoksen kanssa jo pidemmällä(esim rahoitus on) ja tavoite on aloittaa tuotanto joskus 2030. Edelleen ihmetyttää jo se, ettei sitä että tuo tekniikka on vasta teräsalan isoillakin toimijoilla pilottivaiheessa, nähdä minään ongelmana tuon aikataulun suhteen. Enemmänkin tässä tosiaan haisee siltä että yritetään kupata erilaisia tukirahoja ja hyväuskoisia sijoittajia tuon Greentech-imagon avulla ja sitten kun tötterö ei olekaan pystyssä ja toiminnassa 2026, lähdetään vittuun ja haukutaan sekä syyllistetään Suomalaiset(rahat tietenkin pidetään)
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Ck

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Kuten jo tuolla "Suomen talous"-topicissa kerroin, Ruotsissa ollaan vastaavanlaisen laitoksen kanssa jo pidemmällä(esim rahoitus on) ja tavoite on aloittaa tuotanto joskus 2030. Edelleen ihmetyttää jo se, ettei sitä että tuo tekniikka on vasta teräsalan isoillakin toimijoilla pilottivaiheessa, nähdä minään ongelmana tuon aikataulun suhteen. Enemmänkin tässä tosiaan haisee siltä että yritetään kupata erilaisia tukirahoja ja hyväuskoisia sijoittajia tuon Greentech-imagon avulla ja sitten kun tötterö ei olekaan pystyssä ja toiminnassa 2026, lähdetään vittuun ja haukutaan sekä syyllistetään Suomalaiset(rahat tietenkin pidetään)
Paitsi että puhallus on edelleen mitätön nähden siihen taustatoimijaan joka tuota hommaa faktisesti tulee pyörittämään.

Väittäisin että SSAB:lla vetyteräksen valmistuksessa pullonkaula on vihreän energian puute, ei niinkään tekniikka. Lisäksi tuotantolinjat pitää luonnollisesti muuttaa hiilipolttoversiosta vetyhapetukseen. Jos Perämereltä olisi saatavissa jo nyt terawattikaupalla (meri)tuulivoimaa vuodessa, niin varmasti vihreän teräksen tuotantoakin olisi ihan eri luokassa. Prosessi vaatii kuitenkin energiaa ja on järjetön uusiutumattomalla energialla, kun hiiltä voi käyttää paremmalla hyötysuhteella suoraan hapetuksessa sen sijaan että sitä poltettaisiin energiaksi vedyntuotantoon ja käsittelyprosessiin. Tuossa kun nopeasti googlasi SSAB:n tuulivoimatarpeen Suomen puolella, niin näyttäisi olevan Perämeren itärannan suoraan SSAB:hen liittyvien tuulipuistohankkeiden tuotantomäärän perusteella suunnilleen saman verran kuin mitä koko maassa tuotettiin viime vuoden lopulla (hieman reilu 5 GWh/h).

On myös huomionarvoista, että uusi toimija pystyy rakentamaan suoraan vetyprosessilaitoksen siinä missä SSAB joutuu purkamaan masuunit. Tekniikka on kuitenkin täysin eri ja olemassaolevaa tuotantoa haluavat tuskin ajaa alas ennen kun samoihin volyymeihin päästään uudella (jota varten siis ei vielä riitä sitä puhdasta sähköä).
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
YLE:n Ykkösaamussa oli asiasta juttua.

https://areena.yle.fi/podcastit/1-63949863

"Teräksen uusi tuleminen. Inkooseen on suunnitteilla suuri terästehdas. Keskustelemassa energia-asiantuntija pitkänlinjan johtava asiantuntija energia- ja ilmastopolitiikka, emeritusprofessori Martti Kätkä sekä energiatekniikan professori Juhani Hyvärinen Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta LUT:ista. "

Juttu alkaa n. 21.30 ja lopussa asiantuntijat kommentoivat hankeen realistisuutta suht positiiviseen sävyyn (n. kohdasta 34.00 eteenpäin).

Vihreä siirtymä tulee olemaan jättimäinen projekti ja olisi hieno juttu, jos edes osa siihen sijoitettavista pääomista valuisi Suomeen. Toivottavasti asiantuntijat emeritusprofessori Martti Kätkä ja energiatekniikan professori Juhani Hyvärinen ovat positiivisissa arvioissaan oikeassa ja netin negainisijät väärässä.
 

anthax

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Ketterä
Paitsi että puhallus on edelleen mitätön nähden siihen taustatoimijaan joka tuota hommaa faktisesti tulee pyörittämään.

Väittäisin että SSAB:lla vetyteräksen valmistuksessa pullonkaula on vihreän energian puute, ei niinkään tekniikka. Lisäksi tuotantolinjat pitää luonnollisesti muuttaa hiilipolttoversiosta vetyhapetukseen. Jos Perämereltä olisi saatavissa jo nyt terawattikaupalla (meri)tuulivoimaa vuodessa, niin varmasti vihreän teräksen tuotantoakin olisi ihan eri luokassa. Prosessi vaatii kuitenkin energiaa ja on järjetön uusiutumattomalla energialla, kun hiiltä voi käyttää paremmalla hyötysuhteella suoraan hapetuksessa sen sijaan että sitä poltettaisiin energiaksi vedyntuotantoon ja käsittelyprosessiin. Tuossa kun nopeasti googlasi SSAB:n tuulivoimatarpeen Suomen puolella, niin näyttäisi olevan Perämeren itärannan suoraan SSAB:hen liittyvien tuulipuistohankkeiden tuotantomäärän perusteella suunnilleen saman verran kuin mitä koko maassa tuotettiin viime vuoden lopulla (hieman reilu 5 GWh/h).

On myös huomionarvoista, että uusi toimija pystyy rakentamaan suoraan vetyprosessilaitoksen siinä missä SSAB joutuu purkamaan masuunit. Tekniikka on kuitenkin täysin eri ja olemassaolevaa tuotantoa haluavat tuskin ajaa alas ennen kun samoihin volyymeihin päästään uudella (jota varten siis ei vielä riitä sitä puhdasta sähköä).
Pohjoiseurooppaan ollaan puuhamassa todella paljon tuulienergiaa tällä hetkellä. Power2x-teknologia on myös ottanut harppauksia, joten lähitulevaisuudessa tuo energia ei enää ehkä ole niin iso ongelma. Vetyyn liittyviä hankkeita on myös Suomeen suhteellisen pitkällä, joten en pitäisi aivan mahdottomana myös esim SSAB:n muutama vuosi sitten julkistamien suunnitelmien etenemistä.
 

molari

Jäsen
Isolta hommalta vaikuttaisi pelkäksi piensijoittajien pennien kavaltamiseksi kun taustalla on Cargill, jolle tämä investointi on kuitenkin liikevaihtoon suhteutettuna nappikauppaa vaikka Suomen kaikkien aikojen suurin olisikin. Lisäksi ilmeisesti ainakin tontti, ilmeisesti myös seinät, ovat jo olemassa jos/kun tämä on suunniteltu jo teollisuusalueeksi kaavoitetulle Joddbölen alueelle, minkä ansiosta automaattinen parivuotinen nimbyilytauko jää välistä. Toki muuta luvitusta tarvitaan vaikka rakentamisessa pääseekin ohituskaistaa.

Tontti on, seinät puuttuvat ja tontillakin on edelleen "iso vuori" hiiltä puretun hiilivoimalan jäljiltä. Alue on myös pieni ja sitä rajaa erilaisia rauhoitusalueita ja huoltovarmuusalue. Toisaalta satama ja valmis kantaverkko voimalan jäljiltä plussaa, rantaradaltakin matkaa vain alle 5 km, joten pistoraide helppo rakentaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös