Vaisua, vaisua, vaisua. Ei olisi uskonut, että kamppailussa oli jaossa SM-liigan sarjapisteitä. JYPin peli alitti suurelta osin pahimmat pelkoni. Ainoastaan Ilveksen huono viimeistelykyky ja toisaalta JYPin hyvä tuuri pitivät ottelun päästettyjen ja tehtyjen maalien osalta tasaisena aivan loppuhetkille saakka. Mutta jos JYP olisi tuolla esityksellä saanut pisteenkin, niin maailma olisi ollut taas hivenen epäoikeudenmukaisempi paikka.
Alatalon puheet "loistavasta noususta" voidaan jättää omaan arvoonsa, kun tapa, jolla nousu tuli, ei ollut JYPin erinomaisuutta. OK, yv-maaleja tuli, mutta tällä hetkellä JYPissä ei toimi hyvän liigatason arvoisesti kuin maalivahtipeli - tänäänkin Wallinheimo keräsi 39 torjuntaa. Muutoin oma hyökkäyspeli aina niiden käynnistämisestä lähtien oli suurelta osin hukassa. Katselin kateellisena, kun Ilves sai käytännössä jokaisen hyökkäyksensä JYP-alueelle. Liike ja tahto voittaa olivat aivan eri tasolla. Puolustuksessa purut ja aloitukset olivat jälleen kerran murheellista katsottavaa. Näiden osa-alueiden huonosta hoidosta aiheutuikin pari maalia. Henkisellä puolella on pakko olla jotain vialla, sillä luulisi ettei kahden viikon tauko peleistä voi viedä joukkuetta noin paljon huonompaan suuntaan...
Tällä hetkellä JYPin paikka ei ole taatusti sarjan kuuden parhaan joukossa. Kuten Alatalo sanoi, niin tärkeintä on saada nyt oma peli kuntoon. Ilman sitä (ja menestymistoiveita) paikka sääliplayoffseissa on melko turha saavutus. Ilveksellä on hyvä joukkue, joka hakee nyt playoffseista tulevaa varten tärkeätä oppia. Ensi kaudella liikkuva ja kiekollisesti taitava ryhmä onkin vaarallinen, kun sääntötulkinnat suosivat enemmän Ilveksen kaltaisia taitojoukkueita.
Lauantaina Kerho vastaan, ja paljon pitää tapahtua, että siitä jälkipolville laulettavat laulut hoilataan duurissa, eikä mollissa...