Tasainen syyskauden räpellys
Nielikäinen vastasi yhdestä illan komeimmasta ykslösuorituksesta, vaikkei tietysti nyt sentään Raipelle pärjännyt. Miekkonen meni kuin heittämällä kolmesta Ilves-pakista ohi ja harhautteli vielä Pietilää urakan lopuksi. Tällä kertaa Pietilä vaan oli vahvempi. Pietilän venyttäessä suojansa lurituksen eteen Nielikäinen meni komeasti nurin lyöden päänsä (vai olkapäänsä ?) maalin ylärimaan. Siinä taisi jo puoli hallia odottaa hänen "riemastuvan" kohtalostaan, mutta tyynenäpä tuo luisteli pois.
Kerrankin joku Ilveksen kannattaja, joka ei julista Smithiä tämän "suuren tappelun" ylivoimaiseksi voittajaksi. Yllä oleva kuvaus vastaa täysin minun mielikuvaani tapahtumasta. Taisto loppui muutamien tinttausten jälkeen kuin kesken, äijät siirtyivät ystävällisen juttelun pariin ja erosivat sopuisasti käytännössä ilman tuomarien apua. Mielenkiintoinen tapaus.
Illan ottelua ei todellakaan voi kuvailla miksikään sikailumatsiksi. Muita adjektiivejä kyllä löytyisi paljonkin, mutta ne eivät mairittele kumpaakaan joukkuetta. Kumpikin säästi parhaat kuvionsa, innokkuutensa ja huikeat kikat myöhempiin ajankohtiin. Ilves sai taas nopeat kaksi maalia ja peli tavallaan ratkesi siihen.
Joku ilkeämielinen voisi tiivistää illan annin toteamukseen "kentällähän oli tismalleen sama meininki kuin tuossa kevään korvilla, vaikka nyt sentään riitti pelkät 60 minuuttia. Ovatko nuo reenanneet kesällä ollenkaan?" Ilveksen esitys ei antanut aihetta hurraa-huutoihin mitä nyt pisteet jäivät paikkakunnalle. IFK:n esityksiä kun en ole aimmin tällä kaudella nähnyt, niin ihan mielenkiintoista olisi jonkun paikalla olleen tekstiä lukea siitä, oliko kentällä nyt se monien fanien kehuma taisteleva ja sinnikäs IFK, mistä viime kauden löysät oli siivottu pois.
Tuomisen hermostumisesta joku kyseli. Aki katseli lähietäisyydeltä Helmisen mielenkiintoisen alivoimaläpiajomaalin eikä tykännyt ollenkaan, kun Viitakoski tuli maalia juhlimaan. Päätti siis tyrkätä vähän mailalla niskaan. Mahtoiko katsoa, että ko. maali ei ainakaan helpottanut henkilökohtaista tavoitetta pidentää pelisopimusta. Tuominen osui silmiin ja jäi mieleen kerran jo aiemminkin. Toisessa erässä Ilves sai jonkinlaisen ylivoimahyökkäyksen aikaan ja Tuominen ehti paikalle vasta, kun Lindfors oli jo sulkenut kiekon hanskaansa. Lindfors siinä alkoi sitten tiedustella, että "missäs Tuominen olit, kun tänne katsos äsken hyökättiin." Herrata kävivät viiden sekunnin keskustelun, jossa käsillä tehostettiin omia kuvioita ja ajatuksia. Tuolla hetkellä tuli vääjäämättä mieleen kaikki tänne Tuomisesta kirjoitetut "ylistykset".
Viimeinen muokkaus:
Mane ehti jo tuossa välissä "ihmetellä" Nielikäisen kympin syytä. Luistellessaan "tappelun" jälkeen kohti vaihtoaitiota Nielikäinen taputti saattelevaa linjatuomaria kahdesti kypärään. Kosketus oli hellä ja hyväntahtoinen, mutta silti tuomariston mielestä heidän koskemattomuuttaan loukkaava, joten kymppi tulla napsahti siitä.
Viestin lähetti B1
Nielikäinen sensijaan pelasi mun mielestä aika nätisti. Kiekko pysyi lavassa ja mies yritti pelata kiekkoa koohottamisen sijasta.
Nielikäinen vastasi yhdestä illan komeimmasta ykslösuorituksesta, vaikkei tietysti nyt sentään Raipelle pärjännyt. Miekkonen meni kuin heittämällä kolmesta Ilves-pakista ohi ja harhautteli vielä Pietilää urakan lopuksi. Tällä kertaa Pietilä vaan oli vahvempi. Pietilän venyttäessä suojansa lurituksen eteen Nielikäinen meni komeasti nurin lyöden päänsä (vai olkapäänsä ?) maalin ylärimaan. Siinä taisi jo puoli hallia odottaa hänen "riemastuvan" kohtalostaan, mutta tyynenäpä tuo luisteli pois.
Viestin lähetti B1
Tappelu alkoi kun Nielikäinen otti vauhtia ja taklasi Bruunia kädet ylhäällä. Tuomari nosti kätensä, Smith tuli apuun ja pamautti Nielikäistä poikittaisella. Pasi nousi ja molempien hanskat lähtivät.
Tappelusta tuli mun mielestä tasuri. Molemmat saivat yhden Tuomtodella hyvän iskun suoraan naamaan ja muutaman vähän huonomman. Ainoa asia, mikä ihmetytti, oli se, että Pasi ja Matt jättivät tappelun kesken! Pitivät vain ryysyistä kiinni ja juttelivat jotain. Sitten menivät tuomarit väliin.[/B]
Kerrankin joku Ilveksen kannattaja, joka ei julista Smithiä tämän "suuren tappelun" ylivoimaiseksi voittajaksi. Yllä oleva kuvaus vastaa täysin minun mielikuvaani tapahtumasta. Taisto loppui muutamien tinttausten jälkeen kuin kesken, äijät siirtyivät ystävällisen juttelun pariin ja erosivat sopuisasti käytännössä ilman tuomarien apua. Mielenkiintoinen tapaus.
Illan ottelua ei todellakaan voi kuvailla miksikään sikailumatsiksi. Muita adjektiivejä kyllä löytyisi paljonkin, mutta ne eivät mairittele kumpaakaan joukkuetta. Kumpikin säästi parhaat kuvionsa, innokkuutensa ja huikeat kikat myöhempiin ajankohtiin. Ilves sai taas nopeat kaksi maalia ja peli tavallaan ratkesi siihen.
Joku ilkeämielinen voisi tiivistää illan annin toteamukseen "kentällähän oli tismalleen sama meininki kuin tuossa kevään korvilla, vaikka nyt sentään riitti pelkät 60 minuuttia. Ovatko nuo reenanneet kesällä ollenkaan?" Ilveksen esitys ei antanut aihetta hurraa-huutoihin mitä nyt pisteet jäivät paikkakunnalle. IFK:n esityksiä kun en ole aimmin tällä kaudella nähnyt, niin ihan mielenkiintoista olisi jonkun paikalla olleen tekstiä lukea siitä, oliko kentällä nyt se monien fanien kehuma taisteleva ja sinnikäs IFK, mistä viime kauden löysät oli siivottu pois.
Tuomisen hermostumisesta joku kyseli. Aki katseli lähietäisyydeltä Helmisen mielenkiintoisen alivoimaläpiajomaalin eikä tykännyt ollenkaan, kun Viitakoski tuli maalia juhlimaan. Päätti siis tyrkätä vähän mailalla niskaan. Mahtoiko katsoa, että ko. maali ei ainakaan helpottanut henkilökohtaista tavoitetta pidentää pelisopimusta. Tuominen osui silmiin ja jäi mieleen kerran jo aiemminkin. Toisessa erässä Ilves sai jonkinlaisen ylivoimahyökkäyksen aikaan ja Tuominen ehti paikalle vasta, kun Lindfors oli jo sulkenut kiekon hanskaansa. Lindfors siinä alkoi sitten tiedustella, että "missäs Tuominen olit, kun tänne katsos äsken hyökättiin." Herrata kävivät viiden sekunnin keskustelun, jossa käsillä tehostettiin omia kuvioita ja ajatuksia. Tuolla hetkellä tuli vääjäämättä mieleen kaikki tänne Tuomisesta kirjoitetut "ylistykset".
Viimeinen muokkaus:
Mane ehti jo tuossa välissä "ihmetellä" Nielikäisen kympin syytä. Luistellessaan "tappelun" jälkeen kohti vaihtoaitiota Nielikäinen taputti saattelevaa linjatuomaria kahdesti kypärään. Kosketus oli hellä ja hyväntahtoinen, mutta silti tuomariston mielestä heidän koskemattomuuttaan loukkaava, joten kymppi tulla napsahti siitä.
Viimeksi muokattu: