Se oli sellainen viikonloppu. Perjantai oli kyllä mahtava ilta ja hieno nähdä että Ilves pystyi oikeasti vielä näin myöhään kaudesta pelaamaan paikallisen jossa ollaan oikeasti parempia ja jyrätään vääjäämättä ohi. Pienestähän se oli taas kiinni mutta kyllä oli ilves tyly vieras ja pelillisesti oli kyllä hienoa seurattavaa aikalisästä eteenpäin. Hyvä nähdä myös että tällä viikolla voitettiin kaksi peliä missä vastustaja teki avausmaalin, vuodenvaihteen tienoilla tuli itse purnattua juuri tästä että kaverin 1-0 maali usein sekoitti pakan.
Pienenä miinuksena perjantaista tuo että niistä kolmannen erän sadasta paikasta olisi pitänyt rankoa ja peli tappaa sillä kyllä Tapparan tasoinen joukkue sitten vielä punnertaa itsensä maalin päähän (vaikka toki nyt se kavennus syntyi tuomarivirheestä). Onneksi ylivoima ja Malek hoitivat ja eipä Ilveksellä tuon 4-2 maalin jälkeen ollut hädän päivää.
Eilinen olikin sitten aika raju pettymys ja varmaan kauden huonoin kotipeli, mikä on jo kova saavutus. Yksittäisenä tappiona tuo ei juuri hetkauta ja ei mitenkään vaikuta siihen tällä viikolla kasvaneeseen orastavaan uskoon että keväällä voisikin tapahtua jotain hienoa. Minä lapioin tappion ihan puhtaasti todella huonon valmistautumisen ja asenteen piikkiin ja eiköhän olisi ihan eri Ilves nähty eilen jos vastassa olisikin ollut vaikka seuraava kotivastustaja Kärpät, ja/tai ei henkisesti kovaa paikallista alla.
Kolme pinnaa tuohon toki meni mutta ei se runkosarjan voitto nyt siitä voi olla kiinni, ja toki jos ennen tätä viikkoa olisi saanut valita kuusi pinnaa näistä peleistä niin juuri näin sen olisin ottanut, koska KalPa ja Tappara ovat niitä sakkeja mitä keväällä kohdataan, vaikka toki KalPa nyt onkin aikamoisessa luisussa.
Se taas vähän sitten kyrpii isossa mittakaavassa miten nämä surkeat otteet osuvat aina kotipeleihin, sanon ihan rehellisesti että paljon vähemmän tämä olisi vielä hetkauttanut jos olisi osunut Vaasaan. Kotisaldo on todella huono ja jotenkin vain itseä jää aina harmittamaan kun on paljon väkeä ja nyt paljon lapsia ja sitten tarjoillaan tällainen show. Itse kyllä pystyn 500 Ilveksen pelin kokemuksella noiden kanssa elämään, mutta vähän harmittaa niiden mahdollisten ensikertalaisten kanssa jotka miettivät tulevatko uudestaan. Mutta tämä nyt on ehkä vähän turhaa tällaista tunteilua, ja Twitterin puolella joku hyvin sanoikin että eihän elämässäkään mikään käytännössä mene niinkuin olisi toivonut :D