IIHF:n sääntökirjan muutokset 2014–2018

  • 14 692
  • 33

Wolves

Jäsen
- Maalikehikoista katsomoon kimmonneen kiekon jälkeen aloitus jää puolustualueelle.

Tätä en kyllä ymmärrä hyvällä tahdollakaan. Puolustavaa joukkuetta "rangaistaan" siitä, ettei hyökkäävän joukkueen pelaaja osaa ampua kehikoiden väliin.

Vai onkohan sääntöihin nyt virallisesti määritelty, että tolpat ovat maalivahdin parhaat kaverit, eli samalla joukkuetoverit.
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Maalikehikoista katsomoon kimmonneen kiekon jälkeen aloitus jää puolustualueelle.

Tätä en kyllä ymmärrä hyvällä tahdollakaan. Puolustavaa joukkuetta "rangaistaan" siitä, ettei hyökkäävän joukkueen pelaaja osaa ampua kehikoiden väliin.

Tätä sääntömuutosta on itsekin tullut hieman ihmeteltyä. Säännössähän vielä sanotaan, että lähti laukaus mistä tahansa kentältä. Tarkoittaa myös tilanteita, jossa kiekko laukaistaan keskialueelta ja se menee ylärimasta muikkuverkkoihin, niin aloitus tulee silti puolustusalueelle. Veikkaan, että kun tämä konkretisoituu muutamissa peleissä, niin sääntöä muutetaan siten, että koskee vain hyökkäysalueelta laukaistuja kiekkoja.

Aikanaan kun kiekko katsomoon -sääntö tuli, niin sehän oli vielä harjoitusotteluissa voimassa koko kenttäalueella. Alkukauden peleissä nähtiin tilanteita, kun pakki veti hyökkäyssiniviivaltaan lämärin suoraan päätyverkkoon, sai hän rangaistuksen. Aika nopeasti sääntö muutettiin koskemaan vain puolustusalueelta lähteneitä laukauksia.
 

butler

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Tätä sääntömuutosta on itsekin tullut hieman ihmeteltyä. Säännössähän vielä sanotaan, että lähti laukaus mistä tahansa kentältä. Tarkoittaa myös tilanteita, jossa kiekko laukaistaan keskialueelta ja se menee ylärimasta muikkuverkkoihin, niin aloitus tulee silti puolustusalueelle. Veikkaan, että kun tämä konkretisoituu muutamissa peleissä, niin sääntöä muutetaan siten, että koskee vain hyökkäysalueelta laukaistuja kiekkoja.

Aikanaan kun kiekko katsomoon -sääntö tuli, niin sehän oli vielä harjoitusotteluissa voimassa koko kenttäalueella. Alkukauden peleissä nähtiin tilanteita, kun pakki veti hyökkäyssiniviivaltaan lämärin suoraan päätyverkkoon, sai hän rangaistuksen. Aika nopeasti sääntö muutettiin koskemaan vain puolustusalueelta lähteneitä laukauksia.
Ja läpiajosta nosto rystyltä maalin ohi verkkoihin johti omaan jäähyyn :D Oli alkujaan hieman koomisiakin tilanteita.
 

Durden

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Tätä sääntömuutosta on itsekin tullut hieman ihmeteltyä. Säännössähän vielä sanotaan, että lähti laukaus mistä tahansa kentältä. Tarkoittaa myös tilanteita, jossa kiekko laukaistaan keskialueelta ja se menee ylärimasta muikkuverkkoihin, niin aloitus tulee silti puolustusalueelle.

Montako tapausta luulet kauden aikana tulevan, jossa keskialueelta lauottu kiekko kilahtaa ylärimasta muikkuverkkohin?

Minä ymmärrän säännön varsin hyvin, sillä halutaan helpottaa maalien tekemistä, mistä lompakkoaan raottava yleisö tykkää. Mielestäni hyvä muutos.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Olen Durdenin kanssa samoilla linjoilla. Mielestäni on melko typerää että aiemmin ihan laadukaskin laukaus saattoi rimasta johtaa keskialueen aloitukseen. Tämä toki siksi että tolpat ovat turvallisuussyistä pyöreitä, neliönmallisesta rimastahan näitä tuskin kauheasti nähtäsiin. Edelleen jos pelaaja nostaa muikkuverkkoihin niin peli jatkuu keskialueelta, mutta enää ei tolpasta suuntaamuuttaneesta laukauksesta rankaista joukkueita. Hyvä esimerkki on pakin veto viivalta, joka ei koskaan menisi verkkoihin, mutta menee hiuksenhienosti pieleen ja osuu ylärimaan ja lopputuloksena aloitus keskialuueelle. Ei se ole mitään "pelaajan paskuutta", vaan nykyaikana pitää tähdätä sinne mistä veskari todennäköisimmin ei saa kiinni, tästä rankominen on ollut todella outo sääntö kautta aikojen.
 

IceBlacks

Jäsen
Suosikkijoukkue
Uusi-Seelanti, Islanti, Espanja, Viro, Tanska, JYP
Olen Durdenin kanssa samoilla linjoilla. Mielestäni on melko typerää että aiemmin ihan laadukaskin laukaus saattoi rimasta johtaa keskialueen aloitukseen. Tämä toki siksi että tolpat ovat turvallisuussyistä pyöreitä, neliönmallisesta rimastahan näitä tuskin kauheasti nähtäsiin. Edelleen jos pelaaja nostaa muikkuverkkoihin niin peli jatkuu keskialueelta, mutta enää ei tolpasta suuntaamuuttaneesta laukauksesta rankaista joukkueita. Hyvä esimerkki on pakin veto viivalta, joka ei koskaan menisi verkkoihin, mutta menee hiuksenhienosti pieleen ja osuu ylärimaan ja lopputuloksena aloitus keskialuueelle. Ei se ole mitään "pelaajan paskuutta", vaan nykyaikana pitää tähdätä sinne mistä veskari todennäköisimmin ei saa kiinni, tästä rankominen on ollut todella outo sääntö kautta aikojen.

Tällä logiikalla jos puolustaja onnistuu blokkaamaan siniviivavedon ja kiekko kimpoaa siitä muikkuihin, niin puolustavaa joukkuetta pitäisi palkita hienosta puolustussuorituksesta keskialueen aloituksella. Itse olen sitä mieltä, että aina kun hyökkäävän joukkueen toiminnasta kiekko lentää laidan yli ilman kontaktia puolustavaan joukkueeseen, aloitus pitäisi suorittaa keskialueelta. Muuten hyökkäävä joukkue saa liiallisen edun kun aloitus olisi käytännön aina hyökkäysalueella.
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Montako tapausta luulet kauden aikana tulevan, jossa keskialueelta lauottu kiekko kilahtaa ylärimasta muikkuverkkohin?

Minä ymmärrän säännön varsin hyvin, sillä halutaan helpottaa maalien tekemistä, mistä lompakkoaan raottava yleisö tykkää. Mielestäni hyvä muutos.

En montaakaan. Mutta luultavasti muutamia. Ja kun moinen sitten sattuu, niin yleisö ja pelaajat on ihmeissään, että miksi aloitus viedään sinne päätyalueelle, vaikka veto lähti keskialueelta.

Minunkin mielestä muutos on hyvä siltä osin, kun puhutaan sieltä hyökkäysalueelta lauotuista kiekoista. Mutta keskialueelta, tai teoriassa vaikka omalta puolustusalueelta roiskaistu kiekko, jos se sattuu putkesta menemään muikkuihin, laukaistu kiekko ja siitä aloitus hyökkäyspäähän, se ei minusta ole hyvä muutos. Olkoonkin, että mahdollisuus on teoreettinen, mutta se kuitenkin on. Mutta muutos on tehty ja sen kanssa eletään. Ei kaikissa muissakaan kiekkosäännöissä ole järkeä tai logiikkaa.
 

Mane

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves
Minusta suurin muutos on kuitenkin tuo, että jatkossa näiden kahden passin vanhassa maassaan ilman maaotteluita jääneiden kuriositeettien lisäksi voi mukana olla myös sellaisia kahden passin miehiä, jotka ovat vielä edellisvuonna edustaneet muuta maajoukkuetta. Kriteerinä vain se, että on neljä peräkkäistä kautta pelannut uudessa maassaan, eikä aiemmilla maaotteluedustuksilla ole merkitystä. Sergei Fedorov esim. olisi voinut tämän säännön perusteella edustaa USA:aa vuodesta 2000 lähtien halutessaan.

Tällaisesta kehityksestä en pidä. Valko-Venäjän maajoukkueen huomattava vahvistuminen on lähivuosina mahdollista, sillä kansalaisuuteen ei tarvita kuin Lukashenkon allekirjoitus ja maajoukkueen vaihtamiseen sitten lisäksi se 4 vuotta KHL:n Minskissä hyvällä palkalla.

Tsekin olympiakävijä Lukas Krajicek on näköjään jo ensi kevään kisoissa edustuskelpoinen Valko-Venäjän paidassa halutessaan.


Kazakstan näköjään avasi sääntömuutoksen suhteen pellit, eli vuonna 2007 MM-kisoissa USA:ta edustanut Brandon Bochenski, vuonna 2006 Kanadaa nuorten MM-kisoissa edustanut Dustin Boyd ja vuosien 2004 ja 2005 nuorten MM-kisoissa Kanadaa edustanut Nigel Dawes ovat jatkossa pelikelpoisia Kazakstanin maajoukkueessa.

Ennen vuotta 2014 voimassa olleilla säännöillä vanhat edustukset olisivat estäneet miesten loikan Kazakstanin maajoukkueeseen.
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Kazakstan näköjään avasi sääntömuutoksen suhteen pellit, eli vuonna 2007 MM-kisoissa USA:ta edustanut Brandon Bochenski, vuonna 2006 Kanadaa nuorten MM-kisoissa edustanut Dustin Boyd ja vuosien 2004 ja 2005 nuorten MM-kisoissa Kanadaa edustanut Nigel Dawes ovat jatkossa pelikelpoisia Kazakstanin maajoukkueessa.

Ennen vuotta 2014 voimassa olleilla säännöillä vanhat edustukset olisivat estäneet miesten loikan Kazakstanin maajoukkueeseen.
Eikös se ollut tähänkin asti niin, että jos pelasi viisi vuotta siinä maassa eikä ollut vanhan maan maajoukkueessa pelejä sinä aikana niin sai vaihtaa maata.
Eikä kaiketi junnukisojen edustuksilla ollut mitään tekemistä sen kanssa mitä maata edusti aikuisten tasolla.

Petr Nedved ainakin pelasi Kanadan paidassa 1994 olympialaisissa ja edusti sitten Tsekkiä 2012 MM-kisoissa ja 2014 olympialaisissa.
Tuon "kansallisen sarjan" pelaaminen ole ollut tähänkin asti se suurin rajoite kun oliko se nyt kaksi vai viisi vuotta.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös