IIHF:n ”kiekko katsomoon” –sääntö – naurettavaa vai ei?

[haepis]

Ilmeisesti tämän hetkinen, vuonna 2018 julkaistu, IIHF:n sääntökirja on voimassa vuoteen 2022 saakka. Seuraavan kerran kun 2022 tuota taas tarkastellaan niin pidän mahdollisena, että tarkennuksia kameroihin, mikkeihin ym. härpäkkeisiin liittyen sinne saatetaan hyvinkin lisätä. "Porsaanreikiä" ja kiistanalaisia tilanteita tulee kuitenkin aina olemaan.

Sääntökirjassa on se huono puoli, että muutettuja painoksia ei oikein tahdota julkaista. Itse vuodesta 2016 tuomaritoiminnasta poisjääneenä ja heti perään 2019 lokakuussa uudelleen aloittaneena olin hetken aikaa vähän pihalla uusista linjauksista, kun vuonna 2018 julkaistu sääntökirja ja jälkeenpäin muutetut säännöt olivat ristiriidassa keskenään.

 

[SergeiK]

Kun yhtä sääntöjä ei noudateta niin toisia sääntöjä joutuu soveltamaan. Niinhän tässä kävi. Sääntö puhuu katosta ja katossa roikkuvista rakenteellisista seteistä (TJEU Suomen sääntö) mutta koska iso mediayhtiö TSN halusi kameransa noin 3-4 metrin korkeuteen niin jääkiekon sääntöjä rikottiin.

Sitten piti solveltaa että "sovitaan että kattorakenne onkin 4 metrin korkeudessa".

Suomen ero ei ollutkaan säännön käännöksen sanamuodossa vaan siinä että Liiga ei salli vastaavia kameroita lainkaan vastaaville paikoille.

JYPin voittamassa CHL-finaalissa oli upeita kamerakulmia joista minulla ei ole hajuakaan miten ne on toteutettu. Ihan kuin kuvaaja olisi ollut mukana luistelemassa eikä kyse ollut mistään paskasta goprosta jonkun linjurin päässä. Tämä lienee tulevaisuutta useimmissakin produktioissa jatkossa.

Sääntöjen tulee ottaa jatkossa kantaa miten se suhtautuu esim droneihin tai kiskoilla liikkuviin kameroihin. Se pitää tehdä sääntöjen perusteella eikä soveltaen että "leikitään että metrin korkeudellla leijuva drone onkin kattorakenne"

 

[iibor]

Kun yhtä sääntöjä ei noudateta niin toisia sääntöjä joutuu soveltamaan. Niinhän tässä kävi. Sääntö puhuu katosta ja katossa roikkuvista rakenteellisista seteistä (TJEU Suomen sääntö) mutta koska iso mediayhtiö TSN halusi kameransa noin 3-4 metrin korkeuteen niin jääkiekon sääntöjä rikottiin.

Sitten piti solveltaa että "sovitaan että kattorakenne onkin 4 metrin korkeudessa".

Siis nyt en ihan ymmärrä. Englanninkielinen sääntöhän meni; "A player who lifts the puck from the defending zone and hits the scoreclock or any structural object above the ice surface, causing a stoppage of play, will not be assessed a penalty". Ei puhuttu siis katosta tai kattorakenteista sanallakaan. Nyt kuitenkin, koska suomenkielisissä säännöissä puhutaan vain näyttötaulusta ja katosta, niin olisiko sinun mielestäsi siis pelkästään näitä suomenkielisiä sääntöjä pitänyt noudattaa näissä kisoissa? Olen oikeasti hämmentynyt tuosta lainaamastani kohdasta, niin sen takia tässä kyselen.

Sääntöjen tulee ottaa jatkossa kantaa miten se suhtautuu esim droneihin tai kiskoilla liikkuviin kameroihin. Se pitää tehdä sääntöjen perusteella eikä soveltaen että "leikitään että metrin korkeudellla leijuva drone onkin kattorakenne"

Miksi tulee ottaa kantaa? Siksikö, että tulevaisuudessa vältyttäisiin 20 sivulta kamerakeskusteluja? Miksi sulle ei riitä se, että tuomarit tietää, miten tuossa tilanteessa pitää menetellä. Miksi jokaiselle katsojalle pitäisi selvittää joka ikinen mahdollinen tilanne, mitä jääkiekko-ottelussa voi tapahtua. En ihan rehellisesti ymmärrä, mikä tässä nyt enää on ongelmana, jos selkeästi tämä mahdollinen kiekon kameraan osuminen on käyty läpi niiden henkilöiden kanssa, joiden asia kuuluukin tietää. Eli tuomarit.

 

[SergeiK]

Miksi tulee ottaa kantaa? Siksikö, että tulevaisuudessa vältyttäisiin 20 sivulta kamerakeskusteluja? Miksi sulle ei riitä se, että tuomarit tietää, miten tuossa tilanteessa pitää menetellä. Miksi jokaiselle katsojalle pitäisi selvittää joka ikinen mahdollinen tilanne, mitä jääkiekko-ottelussa voi tapahtua. En ihan rehellisesti ymmärrä, mikä tässä nyt enää on ongelmana, jos selkeästi tämä mahdollinen kiekon kameraan osuminen on käyty läpi niiden henkilöiden kanssa, joiden asia kuuluukin tietää. Eli tuomarit.

Edelleen tällä tasolla pelataan siksi että ihmiset maksavat rahaa nähdäkseen ammattikiekkoiljoiden pelaavan.

Minusta argumentti ettei katsojien tarvitse ymmärtää sääntöjä on varsin outo. Iso osa lajin viehätyksestä tulee juuri tuomaritoiminnasta koska ne tuomiot aiheuttavat suuria tunteita. Jos pidät ideaalisena tilanteena että karjala-lippikset voivat muohota ilman pienintäkään ajatusta mikä lasketaan maalivahdin häirinnäksi tai vihelletäänkö pitkä jos kiekko menee vastapuolen veskarin alueen läpi niin sinulla on oikeus mielipiteeseesi.

Toki sekin on validi tapa nauttia elämästä. Onhan Jatkoajan otteluketjuissa nähty nimimerkkejä jotka ovat ihan vakavissaan selittäneet miten taklaus oli täysin puhdas kun ei osunut päähän eikä ollut hyppyä ja ovat silminnähden hämmästyneitä kun heille kerrotaan että kiekotonta ei saa taklata. Tämä on kiekkomaailman keihäsmatka jossa kohteeseen mennään kännissä ja karjalalippis silmillä.

Jokaisen katsojan ei tarvitse lukea jääkiekon sääntökirjaa. Se sääntökirja löytyy kuitenkin kaikkien ammattilaissarjojen sivujen navigoinnin päävalikosta koska urheilubusinekksen ammattilaiset ovat katsoneet että siitä on lisäarvoa että heidän asiakkaansa ymmärtää pelin säännöt.

Minä pidän lajin salasääntöjä ongelmallisena koska ne häiritsevät yleistä konsensusta siitä mitä peleissä tapahtui - kokiko naisleijonat oikeusmurhan vai ei. Se joka oikeasti haluaa tietoa ei sitä saa vaan lajitulkinnan antavat meille maatiaisille sääntöjen ylipapit jotka kertovat että varmasti siellä lukee sana "kamera" säännön 135 alla.

Tilanne on jo nyt liian paha kun IS:n toimittajat soittavat jääkiekkotuomareille kysyäkseen mitä sääntökirjassa lukee. Haluaisitko siis että sääntökirjat poistettaisiin netistä? Säännöt pitää olla kuin keskiajalla latinaksi ettei rahvas pääse kritisoimaan. Näin informaatioajalla järkevintä on vaan jättää kertomatta mikä lajin säännöt ovat.

Sääntökirja jaettaisiin ainoastaan jääkiekkotuomari-koulutuksen yhteydessä ja tuomariksi opiskelevan tulee kirjoittaa NDA ettei paljasta sääntöjen saloja meille jästeille? No, ehkä Rönn voisi Liigan päävalmentajille tehdä sen jokakesäisen powerpointtinsa kuitenkin kunhan ei kaikkia sääntöjen saloja paljasta....

 

[Palokan Keisari]

Siis nyt en ihan ymmärrä. Englanninkielinen sääntöhän meni; "A player who lifts the puck from the defending zone and hits the scoreclock or any structural object above the ice surface, causing a stoppage of play, will not be assessed a penalty". Ei puhuttu siis katosta tai kattorakenteista sanallakaan. Nyt kuitenkin, koska suomenkielisissä säännöissä puhutaan vain näyttötaulusta ja katosta, niin olisiko sinun mielestäsi siis pelkästään näitä suomenkielisiä sääntöjä pitänyt noudattaa näissä kisoissa? Olen oikeasti hämmentynyt tuosta lainaamastani kohdasta, niin sen takia tässä kyselen.

Kielellä nyt ei lopulta ole tässä mitään merkitystä. Koska IIHFn omat säännöt tekevät tästä ristiriitaisen, kun kaikkeen "above the ice" olevaan tulee olla vähintään 7 metrin korkeusero jäästä. Oliko kameraan? Aivan, ei ollut. Ihan itse pöllöilevät siellä liiton lämpiössä, mutta voiko tuolta organisaatiolta jotain muuta edes odottaa?

 

[Espoonmies]

Jos joku vielä arvelee kameran olleen kaukalon ulkopuolella niin Jatkoajan timanttikuva osoittaa häkkyrän olleen kyllä ainakin puoliksi pleksin kaukalon puolella.

Timanttikuva: Kanadan kuudes kenttäpelaaja, joka oli tällä kertaa kamera

Nuorten maailmanmestaruuskisojen puhuttavin kamera on tässä. Kanadan purku oli menossa suoraan katsomoon kahden minuutin jäähyn arvoisesti, jolloin Venäjä olisi päässyt pelaamaan kuudella kolmea vastaan. Purku osui kuitenkin kameraan ja jäähy jäi viheltämättä, ja Kanada juhli maailmanmestaruutta.

www.jatkoaika.com

 

[Starbuck]

2016 World Cupissahan oli samanlainen tilanne, joka myös tuomittiin Venäjää vastaan ja Pohjois-Amerikan eduksi. Onko sääntöä tänä aikana muutettu jotenkin? 19:00 eteenpäin näkyy tässä koosteessa.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=2FtqflqbJWg

 

[Palokan Keisari]

2016 World Cupissahan oli samanlainen tilanne, joka myös tuomittiin Venäjää vastaan ja Pohjois-Amerikan eduksi. Onko sääntöä tänä aikana muutettu jotenkin? 19:00 eteenpäin näkyy tässä koosteessa.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=2FtqflqbJWg

Miten "sääntöä" voidaan muuttaa, jos sitä ei ole olemassakaan?

Onneksi "Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n turnauksissa ei tule rangaistusta, jos kiekko tuollaisissa tilanteissa osuu kentän yläpuolella oleviin rakenteisiin. Sellaisia rakenteita voivat olla esimerkiksi kamerat ja mikrofonit."

Laittakaa nyt joku pykälä sinne sääntökirjaan älkääkä vetäkö joka turnauksessa miten nyt sattuu sillä hetkellä tuntumaan. Tämähän on helppoa kun tuomarit on joka kerta oikeassa, kun kukaan ei tiedä miten pitäisi oikeasti olla kun sääntöä ei ole olemassakaan. Sitten tapahtuneen jälkeen koko Rönnin ratsuväki saapuu selittelemään kuinka tuomarit vetivät taas hienosti ja tällainen linjaus tehtiin juuri ennen turnausta. Sitä toki ei muistettu kertoa ihan kaikille, mm. joukkueet, katsojat, media sekä linjatuomarit unohtuivat. Muuten käytiin kyllä läpi.

Kuinkakohan iso pino piirtoheitinkalvoja erilaisista linjauksista Rönnin yöpöydän alalaatikosta löytyy?

Ja ennen kuin joku ehtii selittämään kuinka World Cup on NHLn turnaus, niin ei ole. Yhdessä IIHFn kanssa järjestävät. Lisäksi NHLssä tuo sama kameratulkinta on ilmeisesti käytössä, vaikka sitäkään ei siellä missään sääntökirjassa lue.

 

[Rocco]

Mielestäni sääntö ja sen tulkinnat on näin hyvät. Kamera ja mikrofonit voivat olla osittain jään yläpuolella tai heti pleksin reunan tasalla, tai vaikka vähän siellä pleksin ulkopuolellakin, ja niin kauan kun ne siinä ovat niin ne lasketaan osaksi kaukaloa.

Ainahan ei voi olla varma onko kiekko menossa katsomoon vaiko ei, jos se kameraan osuu, ja siksi sääntö on hyvä rajata näin. Voi olla että kiekko ei koskaan menisi yli laidan, mutta kameraan osuminen jättää sen ikuiseksi mysteeriksi.

Johonkin se raja on vedettävä, ja tässä tilanteessa tämä on paras vaihtoehto. Ei jätä mitään tulkinnan varaan, missä pitäisi arpoa että olisiko se mennyt yli vaiko ei. Tällainen rajaus on paras, koska siinä on selkeä kyllä tai ei, vaikka sääntö sinällään olisi vähän "outo."