wunderveba
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ilves
Päätit kuitenkin joka tilanteessa vetää vain facepalmia ja jättää auttamatta tai huomauttamatta em. henkilöitä. Näin se homma etenee!
Anteeksi nyt pieni avautuminen, mutta joskus tuntuu siltä, että olen todella ainutlaatuinen ihminen, koska asioidessani julkisilla paikolla otan muut ihmiset huomioon.
Olen muistaakseni kirjoittanut asiasta jo aiemminkin tänne, mutta kerrataan.Ilmeisesti eräs vanhempi rouvashenkilö ei jaksanut jonottaa, vaan tylysti puski pöydän luokse ja alkoi mättää ruokaa itselleen, etuillen samalla lähes koko jonon ohitse.
Sanonnan "kiviä taskuun" huutelu lätkämatseissa ihmetyttää hieman. Itse olen aina elänyt siinä uskossa, että kyseisellä sanonnalla viitataan tilanteeseen, jossa ihminen on jostain syystä ylpistynyt ja näin ollen sitten suositellaan pistämään kiviä taskuun leijumisen estämiseksi. "Kiviä taskuun!", kun joku pelaaja kaatuu heppoisesti? Siis mitä ihmettä, en tajua.
Kyllähän tämä nimenomaan on aina tarkoittanut sitä, että kaveri lentelee taklattuna (tai omia aikojaan) liian kevyesti, eli taskuun kiviä, jos pitäisi paremmin maanpinnalla ihan fyysisesti. Enemmän massaa -> hankalampi horjuttaa.
Yllättävän usein näissä tapauksissa on kyseessä nainen.Kassalle päästyäni edelläni on nainen kahden lapsensa kanssa. Äidillä on kärry täynnä ostoksia ja mikä parasta, näillä kahdella lapsella on sellaiset pienet kärryt täynnä tavaraa. Mulla oli ostoksia peräti yhden maitopurkin verran, joten toivon joskos tämä mamma olisi päästänyt minut heidän edelleen, vaan ei.
Ystäväni esimerkiksi melskaa muksuilleen kypärän tärkeydestä ja sen perään lähtee itse ilman kypärää fillaroimaan. Kyselin häneltä syytä moiseen. Vastaus oli että hän osaa kuulemma ajaa.
Siellä kovimmat kaverit ovat ottaneet jarrupalankin pois.
Lidlissä oli edelläni kaksikko joilla oli yhteensä n. 1/3 kärryllistä tavaraa. Ämmät vaan kälättivät siinä keskenään, kun molempien tavarat olivat menneet kassan läpi. Sitten tuli jo minun vuoro, mutta kumpikaan rouva ei ollut saanut aikaiseksi vielä yhtäkään tuotetta kasseihinsa pakata.
Tuo ohjelman kestoaika alussa on arvio. Parempi kone tunnistaa pyykkimäärään, likaisuusasteen, pesuainemäärän jne. ja muuttaa ohjelman pituuden tarpeen mukaan.Jos jollain on tietoa pesukoneen sielunmaailmasta, niin kommentoikaa. Meillä yleensä emäntä pesee pyykit ja sen vissiin huomaa?
Tuo ohjelman kestoaika alussa on arvio. Parempi kone tunnistaa pyykkimäärään, likaisuusasteen, pesuainemäärän jne. ja muuttaa ohjelman pituuden tarpeen mukaan.
Minä en osaa kuin kaksi tapaa jarruttaa, joko jarrupalalla tai sitten kääntämällä toisen jalan luistimen poikittain menosuuntaan nähden ja painamalla rullat asfalttia vasten. Jonkun kerran kun joutunut rullilla jarruttamaan kolarin välttämiseksi niin olen huomannut että se kuluttaa rullia aika rajusti. Ihmettelen, jos joku sitä jarrutustapaa pääsääntöisesti käyttää, aivan turhaa rullien pilaamista. Tai sitten ihmettelen, onko olemassa jokin muukin tapa jarruttaa.E: Rullaluistimilla pitää kyllä osata jarruttaa ilman jarrupalaakin, vaikken silti ymmärrä, miksi se pitää ottaa pois.
Minä en osaa kuin kaksi tapaa jarruttaa, joko jarrupalalla tai sitten kääntämällä toisen jalan luistimen poikittain menosuuntaan nähden ja painamalla rullat asfalttia vasten. Jonkun kerran kun joutunut rullilla jarruttamaan kolarin välttämiseksi niin olen huomannut että se kuluttaa rullia aika rajusti. Ihmettelen, jos joku sitä jarrutustapaa pääsääntöisesti käyttää, aivan turhaa rullien pilaamista. Tai sitten ihmettelen, onko olemassa jokin muukin tapa jarruttaa.
Aika harvoin tarvitsee tosiaan kumpaakaan jarrutustapaa käyttää. Yleensä ihan vain ennakoimalla ja hiljentämällä pienellä mutkittelulla jo etukäteen selviää tilanteista ilman varsinaista jarrutusta. Mutta eipä sinullakaan tainnut mitään vaihtoehtoista jarrutustapaa olla, luotat ennakointiin ja väistöön vaaratilanteessa.Itse rullaluistelen erittäin paljon kevyen liikenteen seassa enkä käytä kumpaakaan tapaa. Jarrupalalla jarrutus vaatii kohtuuttoman pitkät jarrutusmatkat ja poikittaisjarrutus taas syö renkaat hetkessä.
Rullilla liikkuessa täytyy ennakoida koko ajan mitä edessä on tulossa. Pysähdyksen teen pyörähtämällä paikallani tai koukkaamalla pikku lenkillä vauhdin pois ja liukumalla kohtaan jonne on tarkoitus pysähtyä. Vaaratilanteissa väistän jonnekin minne mahtuu.
Mutta sen verran on noilla tullut liikuttua että tuskin sopii ihan kaikille. Lajia vasta aloitteleville tai vähän luistelleille nuo mainitsemasi jarrutustavat ovat ne lajille luontaiset.
Yksi tapaus tulee mieleen kun luistelin rauhallista tahtia ja mielestäni olin vielä niin reunassa kuin mahdollista, niin pyöräilijä ei uskaltanut heti ohittaa ja ohi mennessään kiilasi minut nurmikolle ja huusi vielä perään että katso missä luistelet. Kellon soittaminen tuntuu olevan niin helvetin vaikeaa pyöräilijöille. Itsellä on sauvoissakin kello jotta pystyn varoittamaan edellä olevia.
Eihän kunnon rullaluistimissa edes ole jarrupalaa. Täysin turha kapine ja enemmän haitaksi, kuin hyödyksi. Jarruttaa silla palalla ei voi ja sen näennäisen hiljentämisen voi tehdä monella muullakin tapaa.
Pyöräilessä olen huomannut osan tulkitsevan kellon soittamisen vittuiluna. Perästä on kuulunut kaikkea homosta kusipää huutoihin. Vittuilessanihan minä heitä varoittelen. Koiran kanssa ulkoilessa sitä kellon soittoa toivoisi kuulevan enemmän. Osaa ottaa koiran tiukemmin viereen, eikä pääse sattumaan mitään yllätyksiä.
Aika käsittämätöntä kyllä. Suomalainen liikennekulttuuri on kummallista, kun pyörän kilikellot ja auton torvensoitot otetaan automaattisesti vittuiluna. Näinkin pienessä kylässä kuin Salo saa pelätä välillä henkensä puolesta, jos uskaltautuu pyörällä liikkeelle ja välillä joutuu ihan autojen seassa ajamaan, kun ihan kohtuullisen hyvä pyörätieverkosto ei ihan jokapaikkaan vie. Monelle autoilijalle tuntuu olevan ihan mahdotonta käsittää että sillä pyörällä kuuluu ajaa ajoradalla eikä kävelytiellä.
Toisaalta ihmetyttää pyöräilijät jotka muuttuvat välillä kävelijäksi ja kaartavatkin ajotieltä suojatielle, jos sattuu olemaan tilanne että nopeammin pääsee sieltä.