Sattumalta päädyin eilen katsomaan 112-sarjan jaksoa, jossa 19-vuotias tyttö oli kaatunut rantakalliolla Porkkalassa. Ilmeisesti tarkempi paikka oli jossain Porkkalan eteläpuolisella saarella. Kaatuessaan tyttö oli loukannut kättään, joka ilmoituksen mukaan olisi mennyt olkapäästä sijoiltaan ja uhrilla sitä myöten kovat kivut.
Ihmetystä aiheutti, että tällaiselle tapaukselle lähdettiin Rajavartiolaitoksen Super Puuma -helikopterilla ja mukana täysi miehistö (kuvien perusteella ainakin 5 henkilöä). Onnettomuuspaikalla oli jo pelastuslaitoksen venepartio, joka oli kuitenkin pyytänyt Puumaa paikalle (lähtöpaikka Helsinki-Vantaa). Aloin väkisinkin miettimään, oliko tapahtunut sen kaltainen, että pelastukseen piti uhrata noin paljon mies- ja kalustovoimaa, kun mistään hengenhädästä ei selvästi ollut kyse. Riskit olivat myös kalustolle suurehkot, sillä liukas kallio ei ole ihanteellisin laskeutumispaikka helikopterille. Yhtään tietenkään tytön kipuja vähättelemättä (ilmeisesti kädessä oli myös murtumia), mutta tuskin Puuman ainutlaatuista ja superkallista pelastusresurssia lähdetään ns. paperiviiltojen vuoksi käyttämään.
Kyseisellä saarella oli iso venesatama, jossa kiinni useita veneitä, joten mikään ulkosaariston autioluoto ei ollut kyseessä. Jos paikalle oli jo mennyt venepartio ja matkaa täten mantereelle Porkkalaan tuskin montaa kymmentä minuuttia vesiteitse, niin tarvittiinko superarvokas Puuma paikalle ihan välttämättä? Manner-Porkkalasta ajaa Jorviin puolessa tunnissa ja potilaan tila olisi varmasti sallinut pelastusvene+lanssi -yhdistelmäkyydin käytön. Helikopetrilla matka kesti viitisen minuuttia, mikä on tietenkin akuuteissa tapauksissa valtaisa voitto.
Toki tapaus meni hyvänä harjoituksena pelastushenkilöstölle, enkä tässä tietenkään ole uhria syyllistämässä. Pohdinpa vaan, että oliko pelastusstrategiaa priorisoitu oikein. Ehkä joku ensiaputoimia ja ea-resurssinkäyttöä ymmärtävä voi antaa perspektiiviä asiaan.