IFK 2019–2020 – edistyneiden tilastojen valossa

[#71]

Jääkiekko on 2000-luvulla muuttunut pelinä valtavasti, ja viime vuosina myös sen analysointiin käytettävät työkalut ovat kehittyneet harppauksin. Siinä missä baseballin puolella ns. edistyneet tilastot ovat olleet peruskauraa jo vuosikymmeniä, on kiekkomaailmassa asiaan herätty myöhemmin. Vaikka pelit toki ovatkin täysin erilaisia dynamiikaltaan, on uudenlainen analytiikka tullut jäädäkseen myös jääkiekon puolelle.

Peliesitykset-ketjussa on muutamaan otteeseen aihetta sivuttu, joten ajattelin että ihan omalle ketjulle voisi olla tilausta. Henkilökohtaisesti haen edistyneistä tilastoista mielenkiintoa pitkään runkosarjaan ja objektiivisuutta mielipiteideni taakse. Jos aihe kiinnostaa, voi esim. Stat Shot: The Ultimate Guide to Hockey Analytics -teos olla hyvä mesta aloittaa.

Mutta itse asiaan. IFK:n alkukautta on leimannut toisaalta maalinteon tehottomuus ja huono maalivahtipeli, toisaalta laadukkaan oloinen hyökkäyspeli. Seuraavat tilastot (lähde: liiga.fi) alleviivaavat tätä kaksijakoisuutta hienosti:

5vs5 laukaisuprosentti + torjuntaprosentti
1. Tappara 110,8
2. Jukurit 107,6
...
14. Ilves 91,6
15. IFK 90,2

Corsi % (Joukkueen laukausten suhde vastustajan laukauksiin tasakentällisin)
1. IFK 59,5
2. KooKoo 59,4
3. Tappara 53,4
...
5. Ilves 52,3
...
15. Jukurit 40,8

Tältä pohjalta on helppo ennustaa, että esim. Tapparan käsittämätön pistepörssin dominointi, Jukurien vahvahko alku ja Ilveksen totaalinen sukellus ovat otannan kasvun myötä tasoittuvia asioita. Samaten IFK:n osalta en a) näkemäni perusteella b) yo. tilastojen pohjalta osaa olla kovin huolissani.

Mutta se tästä pintaraapaisusta. Toivottavasti osiosta löytyy muitakin, joita aihe kiinnostaa ja saadaan hyviä tilastokatsauksia aikaiseksi. Iän karttuessa sitä kaipaa tällaista pientä ekstranäpertelyä jääkiekon seuraamisen tueksi; enää ei jaksa höyrytä koko kautta pelkän tunteen voimalla.

 

[Postinjakaja]

Erinomainen avaus.

Ynmärränkö oikein jos sanon, että tämän mukaan HIFKn peli on ollut todella uomissaan ja kenties jopa pelitavallisesti sarjan parasta.

Mutta ollaan surkeita viimeistelijöitä ja myöskin veskarimme a) eivät saa vetoja kiinni ja/tai b) vastustajan vedot tulevat liian hyvältä sektorilta. Jälkimmäisen voin allekirjoittaa. Ollaan annettu todella helppoja maaleja.

 

[Postinjakaja]

Ohessa myös liigan 5 pelin jälkeinen kuntopuntari erikoistilanteissa.

YV prosentti +AV prosentti

HIFK 122,32
TPS 117,44
Kärpät 116,67
KooKoo 106,86
Tappara 106,43
Lukko 106,43
Sport 102,35
Kalpa 101,43
Pelicans 99,03
HPK 96,05
Saipa 92,27
Ässät 91,29
Ilves 86,09
Jukurit 75,40
Jyp 65,47

Meillä on siis sarjan parasta 5v5 peliä ja sarjan paras erikoistilannepelaaminen.

Kyllähän tälläisillä tilastoilla on helppo löytää lääkkeet sijoituksen nostamiseen.

 

[theZ]

Mutta itse asiaan. IFK:n alkukautta on leimannut toisaalta maalinteon tehottomuus ja huono maalivahtipeli, toisaalta laadukkaan oloinen hyökkäyspeli. Seuraavat tilastot (lähde: liiga.fi) alleviivaavat tätä kaksijakoisuutta hienosti:

5vs5 laukaisuprosentti + torjuntaprosentti
1. Tappara 110,8
2. Jukurit 107,6
...
14. Ilves 91,6
15. IFK 90,2

Corsi % (Joukkueen laukausten suhde vastustajan laukauksiin tasakentällisin)
1. IFK 59,5
2. KooKoo 59,4
3. Tappara 53,4
...
5. Ilves 52,3
...
15. Jukurit 40,8

Tältä pohjalta on helppo ennustaa, että esim. Tapparan käsittämätön pistepörssin dominointi, Jukurien vahvahko alku ja Ilveksen totaalinen sukellus ovat otannan kasvun myötä tasoittuvia asioita. Samaten IFK:n osalta en a) näkemäni perusteella b) yo. tilastojen pohjalta osaa olla kovin huolissani.

Mutta se tästä pintaraapaisusta. Toivottavasti osiosta löytyy muitakin, joita aihe kiinnostaa ja saadaan hyviä tilastokatsauksia aikaiseksi. Iän karttuessa sitä kaipaa tällaista pientä ekstranäpertelyä jääkiekon seuraamisen tueksi; enää ei jaksa höyrytä koko kautta pelkän tunteen voimalla.

Tämä on mielenkiintoinen asia ja kiitos laadukkaasta avauksesta. Edistyneet tilastot jakaa mielipiteitä, mutta se johtuu pitkälti siitä ettei ihmiset yleensä pohjimmiltaan ymmärrä mistä asioissa on kyse, mitä tilastot oikeasti kuvaavat ja varsinkaan sitä mitä niistä voi päätellä. Baseballissa ihan tilastomatematiikkaan pohjautuvia asioita on enemmän ja laji on luonteeltaan täysin erilainen. NHL:ssä rakastetaan kaikenlaisia edistyneitä tilastoja ja kaikkien aikojen nuorin GM John Chaykahan oli nimenomaan näitä tilastoniiloja. Hänellä lähtee nyt Arizonassa neljäs kausi GM:nä ja sitä ennen oli apulais-GM:n tittelillä siellä. Kertaakaan joukkue ei ole päässyt sinä aikana edes pudotuspeleihin, joten ainakaan mitään pikalääkettä ei noista tilastoista saa kaivettua. Arizonaa tarkemmin seuraavat voivat kertoa siitä, onko edes toimenpiteet kurssin muutokseen pidemmällä aikavälillä jokseenkin fiksun oloisia.

Noiden yllämainittujen tilastojen pohjalta on tosiaan helppo ennustaa että Tapparan käsittämätön pistepörssin dominointi, Jukurien vahvahko alku tai Ilveksen totaalinen sukellus tulevat otannan kasvun myötä tasoittumaan. Tosin ne asiat ovat helppo ennustaa vaikka ei olisi mitään tilastojakaan. Tietysti Jukurien kohdalla saataisiin paljon hyvää keskustelua jos ns. tilastot tulosten takana olisivatkin jotenkin erinomaiset. Pohditaanpa hetki PDO:ta eli noista kahdesta tilastosta ylempää. Se on tietysti lähes sataprosenttisen varmaa, että nuo ääripäiden lukemat tuosta tasoittuvat kohti sitä sataa. Tilastoahan selitellään, että mitä enemmän yli sadan se on niin sitä "onnekkaampi" joukkue on ollut. Liigassa on tilastoitu noita edistyneitä tilastoja kaudesta 2014-15 lähtien. Viime kaudella PDO:n mukaan onnekkaimmat joukkueet runkosarjassa olivat Kärpät, Pelicans ja Tappara tässä järjestyksessä. Runkosarjan kolmen kärkihän oli Kärpät, Tappara, Pelicans. 17-18 "onnekkaimmat" joukkueet olivat Kärpät, IFK ja Tappara. Runkosarjan kolmen kärkihän Kärpät, TPS, Tappara. TPS oli PDO:n mukaan viidenneksi "onnekkain". 16-17 Tappara oli onnekkain joukkue ja onnekkaasti voittivat 13 pisteellä runkosarjan. Kaudella 15-16 kolme onnekkainta oli Tappara, IFK ja Kärpät ja runkosarjan kolme ensimmäistä IFK, Kärpät, Tappara. Kaudella 14-15 Kärpät ja Tappara olivat kaksi "onnekkainta" ja olivathan he onnekkaita kun runkosarjan sijoitukset olivat ensimmäinen ja toinen.

Jostain kumman syystä runkosarjassa menestyvät joukkueet ovat aina onnekkaita. Näiden viiden kauden aikana runkosarjan voittaja on joka kerta ollut onnekkain joukkue paitsi 15-16 kaudella IFK oli vasta toiseksi onnekkain. Kaksi kautta viidestä kaikki kolme ensimmäistä joukkuetta olivat myös kolme PDO:n mukaan onnekkainta joukkuetta. Toiset kaksi kautta viidestä 2/3 kärkijoukkueista oli kolmen onnekkaimman joukossa. Ainoastaan 16-17 vain yksi joukkue oli sekä runkosarjan top3 että PDO:n mukaan onnekkaimpien top3:ssa kun Tappara tosiaan oli sekä paras että onnekkain.

Corsi tietysti korreloi jonkin verran jo menestyksen kanssa. Onhan se selvää että jos lauot paljon verrattuna siihen miten paljon laukauksia annat vastustajan laukoa, niin keskimäärin se lupaa hyvää. Kuitenkin se pelitapa pitää ottaa huomioon. Ei viime kauden corsi-tilaston kolmesta kärkijoukkueesta runkosarjassa kukaan ollut kolmen kärjessä. 17-18 kaudella ainoastaan Kärpät oli. 16-17 sekä TPS että KalPa olivat top3:ssa sekä sarjataulukossa että corsi-tilastoissa. 15-16 Kärpät oli kärkikolmikosta myös hyvällä corsilla liikenteessä. 14-15 corsin top3 olivat runkosarjassa sijoilla 6, 7 ja 8. Parhaan corsin SaiPa oli tuo kahdeksas. Vastaavasti Tappara oli nuo tietyt vuodet corsin osalta jatkuvasti sarjasijoituksiin nähden hyvin alhaalla. 14-15 Tapparan corsi-lukema oli 13. paras eli toiseksi huonoin (joukkue runkosarjan toinen ja poffeissa toinen). 15-16 Tappara oli corsi-tilastossa sijalla 11 vaikka runkosarjasijoitus oli kolmas (pudotuspeleissäkin mestaruus). 16-17 myös runkosarjan ykkösiä ja pleijareissa mestareita mutta corsi vasta 9. paras. Jokainen joka Liigaa on seurannut tietää, ettei Tapparan menestys noiden kausien aikana ollut mitään sattumaa. Corsi vaan ei huomioi mitenkään sitä kuinka hyviltä/huonoilta paikoilta joukkue laukoo itse ja kuinka hyviltä/huonoilta paikoilta antaa vastustajan laukoa. Ainoastaan määrät merkitsevät. Tästä on NHL:ssä tullut pelaajilta valitusta kun heidän suorituksiaan on arvosteltu corsin perusteella. Joku sanoikin osuvasti, että ilmeisesti pitää heti siniviivan jälkeen laukoa vaan kohti maalia oli paikka kuinka huono tahansa niin saadaan corsit kuntoon.

Ynmärränkö oikein jos sanon, että tämän mukaan HIFKn peli on ollut todella uomissaan ja kenties jopa pelitavallisesti sarjan parasta.

Ei noista luvuista voi tehdä mitään johtopäätöstä että IFK:n peli olisi pelitavallisesti sarjan parasta. Pidemmällä otannalla voi tehdä johtopäätöksiä ehkäpä siitä mikä pelitapa on kun yhdistelee muihin tilastoihin (vrt. Tapparan kaudet missä heikko corsi).

Tämä oli kuitenkin erinomainen keskustelunavaus ja voisi olla jopa jossain yleisellä puolella enemmän keskustelua aiheesta. Nyt tämän älykiekkosysteemin kautta seuroilla on jo valtavasti aiempaa enemmän dataa käytettävissään. Siellä pystytään erottelemaan käytännössä vaikka mitä tilastoja siitä datasta. En vaan usko että liigaseuroilla on juurikaan osaamista kovin laajasti niitä tilastoja vielä hyödyntää. Valtava määrä dataa, mutta sieltä pitäisi osata kaivaa ne tunnusluvut joilla on merkitystä. Vaikkapa Corsien ja PDO:n katsomiset puhtaasti lukuina on mun mielestä isossa kuvassa aika hyödyttömiä, mutta asioissa on monta erilaista koulukuntaa. Jalkapallossa tuossa data-analyysissa ollaan aika paljon edellä. Vedonlyöjien suosiossa oleva "fair score" tai xG-mallinnus on sekin askel eteenpäin. Siinä kun kuitenkin jokaisessa laukauksessa esim. pyritään ottamaan huomioon se, kuinka todennäköisesti juuri siitä tulee maali. Liigassa vaan sitä dataa on NHL:ää huonommin ainakin ennen ollut saatavissa. Jääkiekko vaan tuonkin osalta eroaa luonteeltaan jalkapallosta ja nuo xG:tkään eivät mun mielestä ota riittävän vahvasti huomioon ottelun tilannetta tulostaululla. Samoin aina tulee olemaan haaste arvioida riittävän hyvin vaikkapa sitä kuinka ahdistettuna joku laukaus suoritetaan tai miten maalivahti on sijoittunut tilanteessa jne.

Tilastot tulevat joka tapauksessa entistä vahvemmin mukaan jääkiekkoonkin. Olin pari vuotta sitten eräässä vedonlyöntiseminaarissa kuuntelemassa kun Tommi Niemelä kävi jääkiekon puolesta (junnumaajoukkueen päävalmentajana) puhumassa tilastojen hyödyntämisestä ja jalkapalloväkeä paikalla oli enemmän. Aika eri planeetalla silloin vielä liikuttiin.

 

[tommy36]

Erinomainen avaus.

Ynmärränkö oikein jos sanon, että tämän mukaan HIFKn peli on ollut todella uomissaan ja kenties jopa pelitavallisesti sarjan parasta.

Mutta ollaan surkeita viimeistelijöitä ja myöskin veskarimme a) eivät saa vetoja kiinni ja/tai b) vastustajan vedot tulevat liian hyvältä sektorilta. Jälkimmäisen voin allekirjoittaa. Ollaan annettu todella helppoja maaleja.

Tätähän tässä on sanottu koko ajan ilman tilastojakin, mutta ehdottomasti oli loistava ketjun avaus. Eikä haittaa lainkaan -jos asiasta on innostunut - että avaisi vielä vähän enemmän tässäkin sitä kulloinkin käytetyn tilaston sisältöä, sillä aina ei jaksa lakaa itse tonkimaan kaikkea. Mutta kiitos ketjun avaajalle.

 

[Postinjakaja]

Tätähän tässä on sanottu koko ajan ilman tilastojakin, mutta ehdottomasti oli loistava ketjun avaus. Eikä haittaa lainkaan -jos asiasta on innostunut - että avaisi vielä vähän enemmän tässäkin sitä kulloinkin käytetyn tilaston sisältöä, sillä aina ei jaksa lakaa itse tonkimaan kaikkea. Mutta kiitos ketjun avaajalle.

Oli pakko varmistaa, koska olen sen verran old schoolia, etten ihan täysin ymmärrä näiden tilastojen suhdetta peliin.

Mutta tämän avauksen jälkeen voi todeta, ettei 5 pelin perusteella HIFKlla ole hädänpäivääkään. Kun noi pakkien tyhmät virheet saadaan karsittua pois ja meidän näillä superhankinnoilla avautuu ketsuppipullo, niin noustaan kärkeä kohden kohisten.

Mutta sehän on ollut kyllä pelistä nähtävissä. Hyvä vain tietää, ettei tilastojen mukaan Kärpillä ja Tapparalla mitään ylivertaista peliä ole ollut. Pari täsmähankintaa vielä niin ollaan mestareita.

Toki samalla talvi on pitkä ja kolea ja paljon voi tapahtua suuntaan jos toiseen.

 

[Bafforosso]

Oli pakko varmistaa, koska olen sen verran old schoolia, etten ihan täysin ymmärrä näiden tilastojen suhdetta peliin.

Mutta tämän avauksen jälkeen voi todeta, ettei 5 pelin perusteella HIFKlla ole hädänpäivääkään. Kun noi pakkien tyhmät virheet saadaan karsittua pois ja meidän näillä superhankinnoilla avautuu ketsuppipullo, niin noustaan kärkeä kohden kohisten.

Mutta sehän on ollut kyllä pelistä nähtävissä. Hyvä vain tietää, ettei tilastojen mukaan Kärpillä ja Tapparalla mitään ylivertaista peliä ole ollut. Pari täsmähankintaa vielä niin ollaan mestareita.

Toki samalla talvi on pitkä ja kolea ja paljon voi tapahtua suuntaan jos toiseen.

Muuten ihan hyvä, mutta miten ne tyhmät virheet saadaan pois hankkimatta pari uutta pakkia (tai olemaan peluuttamatta itsepäisesti nuoria, josko he kehittyisivät)?
Jotkut vanhemmista pakeista kun on jo nähty eikä kehitystä näytä tulevan.

 

[Apassi]

Kyllähän noista tilastoista voi sen päätellä, että HIFK:n pelissä on paljon hyvää. Monesti pelkästään YV+AV sekä kärkitason maalivahtipeli riittää siihen, että joukkue majailee kärkisijoilla sarjataulukossa.

Tämän kauden HIFK on etenkin hyökkäyksen osalta varmaan paras aikoihin. Ei siellä ole Ville Peltosen tai Mikael Granlundin tasoisia maestroja/johtavia pelaajia (ellei Lundellista kehity jo tämän kauden aikana sellainen), mutta melkein kolmeen kentälliseen (8 kpl) erittäin laadukkaita kiekollisia pelaajia löytyy. Yksi slotti tuohon rooliin olisi auki ja olisiko pedattu Nordgrenille? Omaan silmään siksi myös nelosketjun peli on loksahtanut paikoilleen, kun joukkue on ainakin hyökkäyksen osalta hyvin roolitettu.

Näiden tilastojen perusteella HIFK:lla pitäisi olla enemmän pisteitä, kuin mitä nyt on. HIFK:n osalta noita edistyneitä tilastoja vääristää ehkä se, että HIFK ampuu kyllä paljon, mutta iso osa laukauksista tulee tuon valtavan yksilötaidon kautta ja ei niin hyvin organisoiduista hyökkäyksistä, jolloin esim. jatkokiekkojen mahdollisuus pienenee. Silti HIFK:lla kyllä pitäisi pelillisesti olla enemmän pisteitä. Vastustaja on päässyt HIFK:n kiekollisista virheistä rokottamaan kovalla kädellä ja kiekonmenetyksien jälkeen vastustajalle tuleva maalipaikka on aina huomattavasti vaarallisempi.

Paremmalla viimeistelyllä ja virheiden karsimisella HIFK saattaisi jopa olla puhtaalla pelillä tässä vaiheessa. Pelicans pelissä pisteet vei tehottomuus ja mitä pidemmälle peli menee, niin avausmaalin merkitys korostuu, jonka HIFK sitten heppoisesti antoi. Etenkin JYP-peli oli todella vahva ja HPK kotipeli meni ihan luokattomaan ensimmäiseen erään. Hämeenlinnan peli oli mielestäni HIFK:lta jopa huono. HPK ei käyttänyt ensimmäisen erän maalipaikkojaan, HIFK iski ensimmäisen ja 5 minuutin jäähy toi toisen maalin, mutta tässä pelissä kävi sitten HIFK:n eduksi se, että heikommallakin pelillä voitto. Näitä tulee.

Silti kokonaisuudessaan kauden aloitus on ollut pieni pettymys. HIFK on ollut tähän mennessä joukkue,joka luo paljon maaliodottamaa, mutta joka on niin virhealtis, että omissa kolisee enemmän, kuin mitä nämä tilastot antaa odottaa.

Edit: Tuli muuten katsottua Moneyball Netflixistä eilen varmaan kolmannen kerran. Oma suosikkini leffassa on aina se, kun Brad Pitt kertoo "dinoille", että keitä pelaajia hankitaan. Jotenkin vaan tulee aina HIFK mieleen tuosta,

 

[Postinjakaja]

Muuten ihan hyvä, mutta miten ne tyhmät virheet saadaan pois hankkimatta pari uutta pakkia (tai olemaan peluuttamatta itsepäisesti nuoria, josko he kehittyisivät)?
Jotkut vanhemmista pakeista kun on jo nähty eikä kehitystä näytä tulevan.

Kyllähän kauden aikana yleensä pelaajat parantaa ja virhealttius vähenee. Tuskin tämä on taso pelissä nr 60. Ainakaan toivottavasti ei. On totta, että jos on Ruotanen-Siren tasoa, niin kehitystä tuskin tapahtuu, mutta Lyytisen uskon ottavan opikseen. Oli se Eronenkin saapuessaan välillä ihan kauhea. Niin se vain kehittyi ja oppi ja nyt on ikävä kaveria. Motin pelasi musta tosi hyvin ne pari ekaa peliä ja virheettömästi. Hänelle tuntuu sopivan paineeton 3.pakkiparin rooli. Heti kun rooli ja onnistumisen paine kasvoi Varakkaan poistuttua, peli heikkeni.

Mutta siis sitä pakkihankintaa odottavat kaikki ja HIFK ilmeisesti tällä hetkellä kyttää Melartin päätöstä.

 

[F#21]

Motinin sekä muiden keskitason äijien pelaaminen muuttuu paremmaksi jo sillä, kun oppivat paremmin pelitapaa ja tietävät selkärangasta millaisen ratkaisun tekee seuraavaksi. Heti kun tarvitsee soveltaa, niin virheet lisääntyvät.

 

[tommy36]

Oli pakko varmistaa, koska olen sen verran old schoolia, etten ihan täysin ymmärrä näiden tilastojen suhdetta peliin.

Mutta tämän avauksen jälkeen voi todeta, ettei 5 pelin perusteella HIFKlla ole hädänpäivääkään. Kun noi pakkien tyhmät virheet saadaan karsittua pois ja meidän näillä superhankinnoilla avautuu ketsuppipullo, niin noustaan kärkeä kohden kohisten.

Mutta sehän on ollut kyllä pelistä nähtävissä. Hyvä vain tietää, ettei tilastojen mukaan Kärpillä ja Tapparalla mitään ylivertaista peliä ole ollut. Pari täsmähankintaa vielä niin ollaan mestareita.

Toki samalla talvi on pitkä ja kolea ja paljon voi tapahtua suuntaan jos toiseen.

Nojuu, tosin ei se tosiaankaan ratkaisen noita ongelmia vaikka peli rakenteellisesti olisikin kuosissa. Kyllä ne maalit kuitenkin pitää edelleen tehdä ja toisessa päässä olla päästämättä. Rakenteellinen hallinta on toki hienoa kasella mutta lopuksi vituttaa ihan yhtä paljon. Siis jos ei yksittäisen ja yritteliään pelin jälkeen, niin ainakin kauden jälkeen.

Tilastoja voi kuitnekin tulkita -valitettavasti - myös siten, että vastustajan tietäessä ettei joukkue kykene esim maalintekoon, niin voidaan antaa ihan rauhassa hyrrätä ja tehdä ne maalit kun on paikka. Tämähän useinkin on mm Tapparan taktiikka. He vain estävät sen maalinteon tehokkaasti ja vastustajan tilastoto näyttävät komialta, mutta loppu viimeksi tehottomalta.

Eli nyt on selvitettävä kaksi asiaa IFK:ssa. Se onko maalivahtipeli uomissaan, vai meneekö IFK:lle keskimäärin enemmän sellaisia vetoja sisään, ja sellaisista paikoista jotka eivät vastaavasti uppoa vastustajan päässä. Sekä tietenkin se, että onko IFK:n puolustuksessa -niin puolustajien suhteen, kuin viisikkopuolustamisen suhteen, sellaista epätasapainoa, joka johtaa vastustajan tekemään maaliin vaikka IFK peliä rakenteellisesti hallitsisikin. Saapi olla velho joka sen siellä keksii. Vähän pelkään ettei sellaista tilastoniiloa ja pelaajatarkkailijaa joukkueesta löydy, vaan kiva jos kuitnekin löytyisi.

Kiekko-esppohan oli aikanaan joukkue joka tuntui useinkin hallitsevan pelejään tilastojen valossa, mutta kuitenkin lopulta hävisi. Voi toki olla että muista väärin, tai se on vaan peruja heidän faniensa jatkuvasta vollotuksesta.

 

[BigRedCat]

Jostain kumman syystä runkosarjassa menestyvät joukkueet ovat aina onnekkaita. Näiden viiden kauden aikana runkosarjan voittaja on joka kerta ollut onnekkain joukkue paitsi 15-16 kaudella IFK oli vasta toiseksi onnekkain. Kaksi kautta viidestä kaikki kolme ensimmäistä joukkuetta olivat myös kolme PDO:n mukaan onnekkainta joukkuetta. Toiset kaksi kautta viidestä 2/3 kärkijoukkueista oli kolmen onnekkaimman joukossa. Ainoastaan 16-17 vain yksi joukkue oli sekä runkosarjan top3 että PDO:n mukaan onnekkaimpien top3:ssa kun Tappara tosiaan oli sekä paras että onnekkain.

Katsopa viime kauden HPK:n PDO:ta runkosarjassa. Edistenyymmissä laukauksiin perustuvissa ennusteissa HPK näyttikin ennen pudotuspelejä paljon todennäköisemmältä mestarilta kun mitä asiantuntijoiden toimesta arveltiin tai maaleihin nojaavat mallit osasivat kertoa. HPK:n poikkeuksellisen alhainen PDO oli yksi indikaattori huonosta tuurista runkosarjan aikana.

Minusta vähän oiot mutkia esittäessäsi tässä kohtaa PDO:n lähinnä onnekkuuden mittarina, sillä kukaan ei kiistäne että parhailla jengeillä on odotusarvoisesti myös paras PDO. Siinäkään ajatuksessa ei silti ole mitään outoa että onnekkaimmat pärjäävät: jos käy tuuri niin luultavasti menee paremmin kuin silloin kun ei käy. Niin jääkiekossa kuin elämässäkin menestys vaatii yleensä kovaa työtä, taitoa ja onnea. Joskus joku menestyy pienemmällä työllä ja taidolla ja joskus taas pienemmällä onnella, mutta huonolla tuurilla ei hyväkään yleensä pärjää.

Ehkä yritän tässä sanoa että onnekkuus tietenkin korreloi menestyksen kanssa ja toisaalta ei PDO ole mikään mittari onnekkuudelle, vaikka voikin toimia indikaattorina hyvästä tai huonosta tuurista kun arvot ovat tarpeeksi poikkeavia.

 

[Pekka Kaukalo]

Kiekko-esppohan oli aikanaan joukkue joka tuntui useinkin hallitsevan pelejään tilastojen valossa, mutta kuitenkin lopulta hävisi. Voi toki olla että muista väärin, tai se on vaan peruja heidän faniensa jatkuvasta vollotuksesta.

Muistat kyllä väärin. Matinkylän hallissa kävin usein katsomassa Mika Raution pelejä. Rautiolla oli aina vastustajan veskaa huomattavasti enemmän torjuntoja.

 

[tommy36]

Muistat kyllä väärin. Matinkylän hallissa kävin usein katsomassa Mika Raution pelejä. Rautiolla oli aina vastustajan veskaa huomattavasti enemmän torjuntoja.

No niin kuin sanottu, niin taisikin siis olla vain espoo-fanien fiilis, että aina oli se parempi joukkue kentällä joka lopulta kuitenkin hävisi. Ja yleensä muista aina syynä olleen tuomareiden, joten pikku-velihän se tosiaankin on ollut ihan kirjaimellisesti.

 

[Bafforosso]

Kyllähän kauden aikana yleensä pelaajat parantaa ja virhealttius vähenee. Tuskin tämä on taso pelissä nr 60. Ainakaan toivottavasti ei. On totta, että jos on Ruotanen-Siren tasoa, niin kehitystä tuskin tapahtuu, mutta Lyytisen uskon ottavan opikseen. Oli se Eronenkin saapuessaan välillä ihan kauhea. Niin se vain kehittyi ja oppi ja nyt on ikävä kaveria. Motin pelasi musta tosi hyvin ne pari ekaa peliä ja virheettömästi. Hänelle tuntuu sopivan paineeton 3.pakkiparin rooli. Heti kun rooli ja onnistumisen paine kasvoi Varakkaan poistuttua, peli heikkeni.

Mutta siis sitä pakkihankintaa odottavat kaikki ja HIFK ilmeisesti tällä hetkellä kyttää Melartin päätöstä.

Minulla ei ole mitään todellista tietoa siitä, että Melartille, Heikkiselle tai edes Rantakarille olisi HIFK tehnyt mitään kunnollista/todellista tarjousta.

 

[Pekka Kaukalo]

Minulla ei ole mitään todellista tietoa siitä, että Melartille, Heikkiselle tai edes Rantakarille olisi HIFK tehnyt mitään kunnollista/todellista tarjousta.

Kunnollinen ja todellinen. Jos puu kaatuu metsässä, eikä kukaan ole kuulemassa, niin onko IFK tehnyt tarjousta. Vai meneekö kaikki tarjoukset sun kautta?

 

[Jan_Peter]

Minulla ei ole mitään todellista tietoa siitä, että Melartille, Heikkiselle tai edes Rantakarille olisi HIFK tehnyt mitään kunnollista/todellista tarjousta.

Mutta Jokipakalle on joka on näiden kaikkien yläpuolella.

 

[Postinjakaja]

Tulee olemaan kiinnostava seurata näitä tilastoja seuraavan sanotaanko 5-10 peliä.

Vaikuttaako mahdollinen Tuohimaan huonokuntoisuudesta johtuva vire näihin. Pelaako joukkue huonommin, kun veskaan on vaikea luottaa?

Tuohimaalla mennee ainakin pari viikkoa päästä kondikseen ja jos pääkoppa ei kestä, niin kauemminkin.

Sen on pakko vaikuttaa joukkueeseen,

 

[theZ]

Katsopa viime kauden HPK:n PDO:ta runkosarjassa. Edistenyymmissä laukauksiin perustuvissa ennusteissa HPK näyttikin ennen pudotuspelejä paljon todennäköisemmältä mestarilta kun mitä asiantuntijoiden toimesta arveltiin tai maaleihin nojaavat mallit osasivat kertoa. HPK:n poikkeuksellisen alhainen PDO oli yksi indikaattori huonosta tuurista runkosarjan aikana.

Minusta vähän oiot mutkia esittäessäsi tässä kohtaa PDO:n lähinnä onnekkuuden mittarina, sillä kukaan ei kiistäne että parhailla jengeillä on odotusarvoisesti myös paras PDO. Siinäkään ajatuksessa ei silti ole mitään outoa että onnekkaimmat pärjäävät: jos käy tuuri niin luultavasti menee paremmin kuin silloin kun ei käy. Niin jääkiekossa kuin elämässäkin menestys vaatii yleensä kovaa työtä, taitoa ja onnea. Joskus joku menestyy pienemmällä työllä ja taidolla ja joskus taas pienemmällä onnella, mutta huonolla tuurilla ei hyväkään yleensä pärjää.

Ehkä yritän tässä sanoa että onnekkuus tietenkin korreloi menestyksen kanssa ja toisaalta ei PDO ole mikään mittari onnekkuudelle, vaikka voikin toimia indikaattorina hyvästä tai huonosta tuurista kun arvot ovat tarpeeksi poikkeavia.

Niin siis viestini oli tarkoitettu ennemminkin kannanotoksi sitä vastaan, että PDO korreloisi onnekkuuden kanssa niin vahvasti kuin asiaa esitetään. Sen takia nuo esimerkitkin sitä pääosin korostivat. Syy sille miksi "oion mutkia" oli siinä, että aina kun olen esim. mediassa PDO:hon törmännyt niin sitä on käytetty ikään kuin onnen indikaattorina.

Tässä Ylikertoimen sivustolta ainakin vedonlyöntipiireissä arvostetun Juha "JussiQ" Koivulan kirjoitus missä sivutaan PDO:ta. Siinä mainitaan mm. että "Näiden lukemien summa kertoo kohtuullisen hyvin siitä, että miten paljon joukkueella on mahdollisesti ollut tuuria tai epäonnea kauden aikana. " Tässä Maikkarin tekstissä mm. mainitaan että "Kun summa yltää yli 100 prosentin, joukkue todennäköisesti ylisuorittaa. ". Tässä Jatkoajan artikkelissa ylisuorittaminen ja alisuorittaminen on sentään rajattu niin, että kun lukema ylittää/alittaa "selkeästi" 100:n niin voidaan puhua yli/alisuorittamisesta.

Googleen voi laittaa vaikka hakuun "pdo jääkiekko" niin sieltä tulee erilaisia linkkejä missä lähes kaikissa asia esitetään niin, että lukema korreloi suoraan onnen/epäonnen kanssa. Osittain se niin tekeekin, mutta ei niin suoraan kuin pääosin asia halutaan esittää.

Mun näkemyksen mukaan PDO:t on vähän kuin Petteri Sihvosen tukkimiehen kirjanpidot viivelähdöistä 15v sitten. Ne kertoo jostain, mutta ei lopulta käytännössä juuri mistään millä voittamisen kannalta olisi olennaisesti merkitystä. Paitsi että kannattaa opetella olemaan "onnekas" kuten Kärpät ja Tappara.

 

[Bafforosso]

Mutta Jokipakalle on joka on näiden kaikkien yläpuolella.

Sorry, jäi mainitsematta, mutta eipä taida olla merkitystä sillä ei tänne tullut. Ehkä Rantakari sitten tulee, kun määräaikainen on ohi.

 

[Pekka Kaukalo]

Sorry, jäi mainitsematta, mutta eipä taida olla merkitystä sillä ei tänne tullut. Ehkä Rantakari sitten tulee, kun määräaikainen on ohi.

Ensin väität ettei IFK ole tarjonnut. Ikään kuin ultimaattisena totena. Sitten kun onkin tarjonnut tätä kolmikkoa kovemmalle tekijälle, niin sillä ei ole väliä, koska ei osunut? Samalla puhut todellisesta ja kunnollisesta. Sen jälkeen Rantakari kuitenkin ehkä tulee? Mitä sä nyt oikeen yrität sanoa?

Toki täysin väärä ketju tähän vääntöön. Ehkäpä modet siirtää?

 

[#71]

No niin, IFK:n saatua 10 peliä täyteen on aika palata asiaan. Kiitokset mielenkiintoisista vastauksista tähän mennessä!

Avausviestissä puhutun PDO:n osalta tilanne ei ole muuttunut juuri mihinkään. Pari prosenttiyksikköä on parannettu, kiitos Tuohimaan kohentuneiden otteiden, mutta voittoja on vaikea ottaa laukaisuprosentilla 3,3. IFK:n hyökkäyspeliä onkin puitu jo monessa ketjussa ja Jatkoajan artikkelissakin tällä viikolla, joten ei siitä nyt sen enempää.

Sunnuntain ratoksi rupesin miettimään Corsia. Voiko pelkkien laukaisumäärien perusteella arvioida voimasuhteita liigassa, jossa peli on hyvin taktista ja joukkue x voi ihan tarkoituksella antaa vastustajan ampua huonosta sektorista paljon. Suoraviivaisemmassa NHL:ssä on perinteisesti ollut selvä positiivinen korrelaatio Corsin ja pisteet per peli -tilaston välillä (kts. esim. Has team Corsi% lost its predictive nature? -TSN.ca 2017).

Joten pienen näpertelyn päätteeksi piirsin oheisen kuvan, jossa verrataan Corsi%:ia liigajoukkueiden pistekeskiarvoon runkosarjoissa 18-19 ja 19-20. Lisäksi molempiin kuviin on piirretty simppeli lineaarinen fitti. Kuvan pohjalta voi todeta, että ainakin viime kaudella täysi 60 ottelun runkosarja tuotti näiden välille selvän yhteyden. Silmiin toki pistää mm. HPK, joka tämänkin tilaston pohjalta tuloksellisesti alisuoritti runkosarjassa.

Tämän kauden datasta ei sen sijaan löydä vielä juuri mitään, varsinkaan positiivista korrelaatiota. IFK:n piste on suorastaan huvittavassa paikassa. Oletettavasti otannan kasvu korjaa tilannetta; kerää joukkueet klusteriksi lähelle 50%:ia, ja toivottavasti siirtää IFK:ta rajusti oikealle...

Toivoahan aina saa.

 

[Lemieaux]

Tämä ketju on saanut huomattavasti ansaitsemaansa vähemmän huomiota, ilmeisesti unohtunut monelta kirjoittajalta ja siten hautautunut ynnämuut osastolle, joten haluan sen takaisin nostaa.

Laukaisukartoissa tilastoidaan josko laukaus päätyy maaliin, maalivahdin torjunnaksi, menee ohi maalin tai jos vastustajan kenttäpelaaja sen blokkaa. Näistä voinee siis siten myös koostaa tilaston siitä, kenen laukaukset päätyvät useammin maalille ja kenen laukaukset usein blokataan. Tosin, jos kyseessä on jokin laukauksen ja syötön välimaastossa oleva, löysänoloinen rannari jonka heti ensimmäinen vastustaja riistää/blokkaa, ei sitä välttämättä tilastoida laukauksena ollenkaan?

Myönnän, ajoin takaa tilastoa, jolla saisi vertailtua Lyytistä, Kousaa ja muita pakkeja heidän kyvyssään toimittaa kiekkoa maalille, ohi sen ensimmäisen vastustajan. Oletin ja uskoin, että tämän tilaston valossa pakkien erot näyttäytyisivät sangen suurina. Niin näyttäytyivätkin, mutta eivät lainkaan niin päin kuin odotin.

Tämän tilaston perusteella olen taipuvaisempi antamaan Lyydinkirjoittajalle hieman herkemmin synninpäästöä, kuin pelkän +- tilaston perusteella (listan järjestys on viimeisen palkin mukaan, huonoimmasta parhaimpaan):

Pelaaja​	L​	M​	L%​	Torj​	Ohi​	Blok​	Blok/L​
Ahonen, Rony​	33​	1​	3,0​	18​	14​	12​	.36​
Varakas, Ville​	45​	2​	4,4​	17​	20​	13​	.29​
Järvinen, Joonas​	39​	1​	2,6​	16​	18​	7​	.18​
Motin, Johan​	56​	0​	0,0​	31​	18​	8​	.14​
Laakso, Aleksi​	74​	3​	4,1​	46​	19​	8​	.11​
Lyytinen, Joonas​	77​	0​	0,0​	32​	32​	4​	.05​
Kousa, Mikko​	121​	5​	4,1​	61​	42​	5​	.04​

Eli toisinsanoen, Lyytisen laukauksista käytännössä aivan yhtä pieni osuus blokataan vastustajan kenttäpelaajan toimesta kuin Kousallakin, ja heillä on todella pienet luvut (4-5%) kun esim. Ahosella se on surkea 36% ja Varakkaallakin 29%. En nyt suoranaisesti halunnut etsiä Lyytisestä sittenkin jotain virheitä, mutta jatkoin kaivamista, sillä ei nuo blokit tietenkään koko totuutta kerro. Seuraavaksi laskin montako laukauksista menee maalille asti, eli maalit+torjunnat / laukaukset. Tämäkin listaus (joka on järjestetty viimeisen palkin mukaan, parhaasta huonoimpaan) lievästi yllätti:

​	L​	M​	L%​	Torj​	Ohi​	Blok​	Maalille/L​
Laakso, Aleksi​	74​	3​	4,1​	46​	19​	8​	.66​
Ahonen, Rony​	33​	1​	3,0​	18​	14​	12​	.58​
Motin, Johan​	56​	0​	0,0​	31​	18​	8​	.55​
Kousa, Mikko​	121​	5​	4,1​	61​	42​	5​	.55​
Järvinen, Joonas​	39​	1​	2,6​	16​	18​	7​	.44​
Varakas, Ville​	45​	2​	4,4​	17​	20​	13​	.42​
Lyytinen, Joonas​	77​	0​	0,0​	32​	32​	4​	.42​

Nyt taas tästä listauksesta näemme, että Laakso saa laukaukset menemään maalille asti huikealla prosentilla, kun taas Lyytisellä, Varakkaalla ja Järvisellä on huonoimmat prosentit.

Viimeisenä listasin kenelle tulee eniten ohilaukauksia (järjestetty viimeisen palkin mukaan, huonoimmasta parhaimpaan):

​	L​	M​	L%​	Torj​	Ohi​	Blok​	Ohi/L​
Järvinen, Joonas​	39​	1​	2,6​	16​	18​	7​	.46​
Varakas, Ville​	45​	2​	4,4​	17​	20​	13​	.44​
Lyytinen, Joonas​	77​	0​	0,0​	32​	32​	4​	.42​
Ahonen, Rony​	33​	1​	3,0​	18​	14​	12​	.42​
Kousa, Mikko​	121​	5​	4,1​	61​	42​	5​	.35​
Motin, Johan​	56​	0​	0,0​	31​	18​	8​	.32​
Laakso, Aleksi​	74​	3​	4,1​	46​	19​	8​	.26​

Mitä näistä sitten voi päätellä? No, esimerkiksi sen, että Laakso toimittaa kiekkoa häikäisevän hyvällä prosentilla maalille, laukoo vähiten ohi ja kolmanneksi vähiten vastustajan blokkaaviin kenttäpelaajiin. Tämä Laakson hyvyys ei sinänsä yllätä. Se mikä minua eniten yllätti, oli että Lyytinen ampuu hehtaaripyssyllä ohi, muttei osu blokkaaviin kenttäpelaajiin, kun luulin ongelman olevan juuri toisinpäin. Lyytisellä on lähes identtinen suoritus(epä)varmuus sekä ohimenevien laukausten että maalille menevien laukausten osalta, kuin Varakkaalla ja Järvisellä, ja ohilaukausten osalla myös identtinen Ahosen kanssa.

Tässä vaiheessa kuitenkin huomasin, etteivät nämä liigan sivujen statsit voi pitää paikkaansa, sillä laukausten määrä ei ole synkassa sen enempää ohilaukausten, torjuntojen ja maalien (jos blokit olisivat esim. vain ohilaukausten alakategoria), kuin ohilaukausten, blokkien, torjuntojen ja maalien yhteismäärään. Lähes jokaisella pelaajalla on haamulaukauksia jotka eivät istu mihinkään kategoriaan, tai vähemmän laukauksia kuin nuo kategoriat yhteenlaskettuna. Joten voiko näin paskasta datasta hyvällä tahdollakaan (tai metodilla) saada irti mitään mielekästä ja hyödyllistä? Mene ja tiedä. Ehkä joku muu pystyy koostamaan paremmasta datasta parempia johtopäätöksiä.

Tästä irrallisena pointtina, haluaisin erikseen nähdä ja pystyä vertailemaan myös tilastoja yksittäisten pelaajien kiekonmenetyksistä. Toki tämä pitäisi suhteuttaa kiekonhallinta-aikaan, syöttöjen määrään jne. sillä pelkkä absoluuttinen kiekonmenetysten määrä ei ehkä yksinään kerro niin valtavasti pelaajan kiekonmenetysalttiudesta.

 

[aquanqua]

Mielenkiintoisia tilastoja. Sen perusteella, että Laakso saa suhteellisesti aikaan paljon laukauksia ja laukaukset tehokkaasti maalille, olisi kaiketi perusteltua lisätä Laakson YV-aikaa. Laakso on pelannut tällä kaudella yhteensä alle 14 minuuttia ylivoimassa, kun Lyytinen on pelannut yli 60 ja Kousa 105 minuuttia.

 

[Lätty-ylämummo]

Kiitos @Lemieaux. Tällaista settiä on todellakin paljon antoisampaa lukea, kuin urputusta siitä, kuinka paska Lyytinen on, kun suti vaan lumet kiekon päältä. Lyytinen ei pelaa odostuarvonsa mukaisesti, mutta ei noilla luvuilla mikään katastrofikaan ole.

Oleellista pakkien peluuttamisessa tais nyt just tähän tilanteeseen olla se, että Järä laitettiin Kousan pariksi paikkaamaan hänen vuotamistaan.
Nykyisellä suoritustasollaan pidän Lyytistä loistavana seiskapakkina.
Kenenkään parina hän ei romahduta parin suorituskykyä. Pystyy pelaamaan isoja minuutteja, ja antaa sillä ylipitkän vaihdon vetäneelle sen tarvittavan lepoajan. Paineetkaan ei ole ihan samaa luokkaa, kuin kakkospakin roolissa, niin toivon senkin auttavan Lyytistä parempaan pelaamiseen.