Hyvä kysymys. tätä olen itsekin joskus pohtinut. Muistaakseni Newtonilla oli tähän ihan laskukaava ja sen tulos oli jotenkin kummallinen.Osaako kukaan selittää kansankielisesti miten se onton pallon painovoima käyttäytyy siellä sisällä jos sinne nyt vaikka heitettäisiin yksi redpekka alkuun keskelle? Ulkopuolella siis tyhjiö.
Eipä varmaan niin. Eli objekti, joka sijoitetaan kuoren sisälle ilman liikettä, pysyy siinä paikassa hamaan tappiin asti... (?)Mitään kummallista tai ihmeellistä ihan Newtonilaisittain tossa ei ole
Käsittääkseni galaksijoukot ovat irtautuneet tuosta yleismaailmankaikkeuksellisesta laajenemisesta. Niillä on tarpeeksi omaa massaa pitääkseen puolensa sitä vastaan. Joten galaksijoukkojen sisällä törmäykset jatkuvat ja jäsenien määrä pienenee. Mutta voi ehkä olla yksi keino päästä pakoon tuota yhteensulautumisuhkaa. Mm. suomalainen tähtitieteen professori Mauri Valtonen on esittänyt gravitaatiolinkoa, jolloin pienempimassainen galaksi vuorovaikuttaa esim. kahden keskustassa majailevan massiivisen galaksin kanssa, ja kolmen kappaleen "lakien" (lue kaaoksen) mukaan siitä voi olla seurauksena, että tämä kevyempi kumppanigalaksi lingotaan pois joukosta. Jos se saa tarpeeksi nopeutta, se voi kaipa paeta koko joukon gravitaatiovaikutuksen ulkopuolelle, ja sitten päästä mukaan tuohon yleiseen laajenemiseen. Galaksijoukkoon jäävien galaksien kohtalo en ehkä yhteensulautuminen pitkien aikojen päästä yhdeksi supergalaksiksi. Sen tähdet sitten aikojen myötä kuihtuvat pois tavalla tai toisella ja jäljelle jäisi vain säteilyä. No tämä ehkä tämän hetken kuva, ehkä ensi vuonna taas "tiedämme" enemmän.Pohdintani liittyy nyt galaksijoukkoihin. Sillä nehän kieppuvat ainakin toistaiseksi vielä toistensa painovoimapiirissä silti loitontuen (*) toisistaan (ne rykelmät, ei lähigalksit). Kun mietitään vaikka mahdollista lämpökuolemaa jossa ei enää pihaustakaan ole, niin tarkoittaako tämä nyky fysiikan mukaan, että pienemmät galaksijoukot joihin painovoima vielä ylsi romahtavat yhdeksi isoksi galaksiksi ja haihtuvat sitten pois, vai voiko rykelmän sisällä olevat galaksit irtautua vielä emo-rykelmästään noin niinkuin gravitaation puolesta?
Juu, ymmärtäisin, ettei ole mitään mieltä laskea nopeuksia tai kokoa tai mitään jos ei ole jotain mihin sitä vertaa. Mutta tuosta pohdinnanasettelustasi tulee silti mieleeni, että vaikka olisit se kaikkeuden ainoa kappale tyhjässä ei missään niin voitaisiinko silti laskea aikaa vaikka omista kropan atomeista joista koostut, sillä onhan niillä joku hajoamisaika.Tohon alkuperäiseen langan kysymykseen löyhästi liittyen. Mitä jos olisit maailmankaikkeuden ainoa massakeskipiste? Miten tällöin havannoitsisit ajan jne.? Aika ja avaruushan ovat täysin sidoksissa gravitaatioon, eli käsittääkseni jos ei olisi kappaleita jotka vaikuttavat toisiinsa, ei olisi myöskään ajankulua koska aika-avaruus olisi kaareutunut ainoastaan ympärilläsi, etkä liiku mihinkään minkään suhteen.
Noin olen sen itse ymmärtänyt. Jonkin verran töitäkin aikanaan tein gravitaatiolinkoteorian kanssa, mutta aika unholaan nämä galaksijoukkojen tutkimukset ovat minulta jääneet.Olen siis sellaisessa käsityksessä/olettamuksessa, että nämä "nyrkinkokoiset" galaksijoukot loittonevat toisistaan isossa avaruudessa pimeän energian vaikutuksesta, mutta paikalliset galaksit joukon sisällä olisivat juuri sidottuja toisiinsa hamaan loppuun asti kuten tuossa sanotkin ellei nyt joku satunnainen singahda tuollaisella gravitaatiolingolla palloilemaan galaksijoukkojen väliseen avaruuteen. Oletan nyt että ymmärsin vastauksesi oikein.
Jaa-a. Ei ole kosmologia mulla kuin harrastuksen asteella mutta jos säteily jäähtyy/punasiirtyy samalle taajuus/lämpö-alueelle, niin en ole varma pystyykö sen suoraan säteilystä erottamaan mistä on kotoisin. Samaa kohinaa luulisin. Tämä on vain sivistynyt arvaus tosin.Tiivistän vielä kysymykseni, jos joku haluaisi yrittää vastata, eli...
Näkeekö biljoonan vuoden kuluttua heräävä havaitsija niitä galaksiryhmiä, jotka aikoinaan olivat valonnopeuden sisäpiirissä eli näkyykö muinaiset perävalot?
Juu, noin voisi käydä jos tuon biljoonan ottaa biljoonana. Minun täytyy edelleen yrittää selventää ihmettelyäni:Jaa-a. Ei ole kosmologia mulla kuin harrastuksen asteella mutta jos säteily jäähtyy/punasiirtyy samalle taajuus/lämpö-alueelle, niin en ole varma pystyykö sen suoraan säteilystä erottamaan mistä on kotoisin. Samaa kohinaa luulisin. Tämä on vain sivistynyt arvaus tosin.
Valo on valoa oli se lähtöisin mistä tahansa ja käyttäytyy samalla tavalla lähteestä riippumatta.Lopettaisivat luennoitsijat jankkaamasta auringonsädeanalogiaansa, sillä tähden valo lähtee, saavuttaa ja poistuu päinvastoin kuin taustasäteily.
Riippuu loittonevan galaksijoukon etäisyydestä. Jos se on riittävän kaukana, niin taskulampun valo ei koskaan saavuta sitä maailmankaikkeuden laajenemisen vuoksi.Tietty vielä kiinnostaa se, voisiko valonnopeudella saavuttaa taskulampulla sen loittonevan galaksijoukon? Luultavasti ei, mutta sen joukon voisi silti punaisena nähdä kunnes sulautuisi samalle tasolle taustasäteilyn kanssa.