Mainos

Huuhkajien uusin mahdollisuus arvokisoihin – karsinnat EM-kisoihin 2020

  • 231 232
  • 1 425

DarkTower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pool, NHL, MMA, Kärpät
Suomalainen junttimainen media ja otsikot lehdissä: "Enää kahden voiton päässä EM-kisoista". Voi jessus.... vielä on todella pitkä matka kisoihin. Vaan onnea joukkueelle, toivottavasti yllättäisivät.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Suomalainen junttimainen media ja otsikot lehdissä: "Enää kahden voiton päässä EM-kisoista".

Kyseinen otsikkohan on faktaa. Toki on oltu myös yhden maalin päässä kisapaikasta viimeisen matsin loppuvihellyshetkellä, joten ei tämä tilanne poikkeuksellinen ole.
 

DarkTower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pool, NHL, MMA, Kärpät
Toki se on faktaa, mutta silti huvittavaa hypeä, koska ne kaksi voittoa ovat aika lailla kiven alla. Ja milloin Suomi on ollut maalin päässä kisapaikasta? 2008?
 
Viimeksi muokattu:

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Toki se on faktaa, mutta silti huvittavaa hypeä, koska ne kaksi voittoa ovat aika lailla kiven alla. Ja milloin Suomi on ollut maalin päässä kisapaikasta?

Portossa ja siinä oli maalipaikkakin toisella puoliajalla.

Todella hienossa kunnossa oli nurmi eilen. Ei maaliskuu ja Suomi mikään mahdoton olisi, kun ei ole kunnon talviakaan.
 

DarkTower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pool, NHL, MMA, Kärpät
EM-karsinnat 2008 charmikkaan englantilaisen herrasmiehen johdolla.
Oliko se suoraan pääsy vai karsintaan, ei enää muista. Hodari joo, heh.

Edit: Nvm, niinhän se olikin, että voitto Portugalista vieraissa olisi tuonut sen kisapaikan jos Serbia olisi hyytynyt, minkä se tekikin. Suomi kusi kisapaikan jo aikaisemmin muistaakseni pelaamalla tasureita rapamaita vastaan.

Edit2: No Armeniaa vastaan vieraissa se 0-0 tasuri oli aika ratkaiseva.
 
Viimeksi muokattu:

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Mun on vaikea nähdä, miten Kanerva olisi opettanut suomalaiset pelaamaan futista tai että Islannin kupla olisi puhjennut ja Suomesta olisi tulossa uusi Islanti. Pikkasen kovia johtopäätöksiä tai edes kysymyksenasetteluja sen perusteella, että Suomi on voittanut viime aikoina neljä peliä viidestä ja voittojen joukossa on jopa Unkari ja Kreikka kotona. Hienoja saavutuksia toki lohkovoiton kanssa, mutta mitään radikaalia muutosta ei ole tapahtunut.

Kanerva on opettanut suomalaiset pelaajat pelaamaan joukkueena futista. Yksilötaidoissa suomalaiset tuskin koskaan kehittyvät eurooppllaiselle huipputasolle, En usko, että Kanervan nuorista kukaan nousee kovin korkealle eurooppalaisessa pelaajahierarkiassa. Joukkuepelaaminen on hyvin systemaattista toimintaa, jossa yksilötaidot nousevat esiin melko harvoin keskimäärin. Toki sitten poikkeusyksilöiden kohdalla nämä esiintulot myös huomataan. Mutta edes Messi ei kykene yksin tekemään mitään, vaan hän vaati hyvin tarkan pelijärjestelmän ollakseen maailman paras.

Mutta katsotaan asiaa toisesta näkökulmasta. On olemassa Hollanti, jonka materiaalinsa ja kulttuurinsa perusteella pitäisi kuulua MM-kisoihin aina, EM-kisoista puhumattakaan. Silti maa on kyykännyt pahasti viime aikoina. Miksi? Joukkue ei ole löytänyt sopivaa pelitapaa ja pelaajien itseluottamus on tiessään. Tämä sama huomio voidaan tehdään monesta huippumaan tapauksesta vuosien varrelta. Maa, joka palkkaa epäsopivan valmentajan, ei menesty tähdistään huolimatta. Toisaalta, arvokisoissa on esiintynyt maita, joiden ei missään nimessä pitäisi päästä sinne.

Toisin sanoen, tähtikeskeinen ajattelu on unohdettava, jos puhutaan Suomen mahdollisuuksista arvokisoihin. Ja tässä Kanerva nousee esiin. Pitkäjänteinen suunnittelu ja valmistautuminen peleihin yhdistettynä hyvään ilmapiiriin ja oikeaan pelitapaan luovat juuri ne sopivat olosuhteet voittamiselle. Muuta ei tarvita, paitsi ripaus onneakin. Aikaisemmista valmentajista Backilla oli toki oikea ajatus puolustamisen tärkeydestä, mutta hän ei kunnioittanut pelaajien osaamista pätkääkään ja unohti hyökkäyksen täysin. Hän oli inhorealisti, joka varmaan oli liikkellä vain rahastusmielessä. Löysi sopivan hillotolpan eläkepäivilleen.

Paatelainen taas ajatteli ja suunnitteli, mutta hän ei vain ymmärtänyt, että jalkapallossa kurinalainen puolustuspelaaminen kuuluu nykyään kaikille, Brasiliaa myöten. Näyttävä futis onnistuu vain seurajoukkueilta ja niiltäkin harvoin. Jokaiselle joukkueelle sattuu päiviä, joilloin ei maalinteko onnistu: siksi tarvitaan hyvä puolustussapluuna, jolla ainakin estetään vastustajan maalinteko. Mixu oli idealisti, Back inhorealisti ja Baxter oli ääliö ja humpuukimestari, joka yritti naittaa gepardin ja siilin.

Radikaali muutos on juuri siinä, että suhtaudutaan asioihin kokonaisuutena: siinä, että maajoukkue toimii tietyn oikean perusidean kautta ammattimaisesti vailla mitään turhia julistuksia ja täysin käytännön pohjalta. Kanerva ei ole idealisti vaan pesunkestävä realisti. Tässä on hänen erikoislaatuisuutensa. Ja se on lopulta harvinaista kv.futiksessa. Harvalla maalla on oikeasti pätevä maajoukkuevalmentaja tyyliin Lagerbeck. Useimmilla on vaan jonkin sortin heliskoski, joka osaa perusasiat, mutta luottaa vain kovaan materialiin ja tuuriin valmentamisessaan.

Maajoukkueen mahdollisuuksien suhteen kannattaa olla postiivinen realisti. Tiedetään, että arvokisoihin pääsy ei ole kovinkaan vaikeaa, jos meillä on oikea valmentaja, riittävä määrä keskitason osaajia, ripaus arpaonnea ja hyvä fiilis tekemiseen. On vain aika epätodennäköisten sattumien summa, ettei Suomi vielä ole pelannut arvokisoissa, mutta Kanervan aikana tämä ongelma poistuu, ellei arpa taas asetu meitä vastaan totaalisesti. Päivän kunto on tässä olennaista, jos arvonnassa tulee vastaan ex -huippumaa, mitä väliä. Minä pelkään vain sellaista tulosta, joka tuo vastaan kaksi Euroopan tämän hetken ykkösmaata.
 

Fordél

Jäsen
Kanerva on opettanut suomalaiset pelaajat pelaamaan joukkueena futista. Yksilötaidoissa suomalaiset tuskin koskaan kehittyvät eurooppllaiselle huipputasolle, En usko, että Kanervan nuorista kukaan nousee kovin korkealle eurooppalaisessa pelaajahierarkiassa. Joukkuepelaaminen on hyvin systemaattista toimintaa, jossa yksilötaidot nousevat esiin melko harvoin keskimäärin. Toki sitten poikkeusyksilöiden kohdalla nämä esiintulot myös huomataan. Mutta edes Messi ei kykene yksin tekemään mitään, vaan hän vaati hyvin tarkan pelijärjestelmän ollakseen maailman paras.

Ei ole. Kanerva on saanut yhden maajoukkueen pelaajat pelaamaan joukkueena ja aiemmin varmasti junnujoukkueita. Osaksi näin on tapahtunut myös siksi, että suurimmat persoonat ja egot ovat poissa joukkueesta. Eli olisi valmentajana ollut kuka tahansa, hänellä olisi ollut käytettävissä aikaisempaaa yhtenäisempi materiaali. Mitään suurta "opetusta" koko suomalaiseen jalkapalloiluun ei ole tapahtunut eikä sitä yksittäinen maajoukkueluotsi pysty tekemäänkään.

Maajoukkueen mahdollisuuksien suhteen kannattaa olla postiivinen realisti. Tiedetään, että arvokisoihin pääsy ei ole kovinkaan vaikeaa, jos meillä on oikea valmentaja, riittävä määrä keskitason osaajia, ripaus arpaonnea ja hyvä fiilis tekemiseen. On vain aika epätodennäköisten sattumien summa, ettei Suomi vielä ole pelannut arvokisoissa, mutta Kanervan aikana tämä ongelma poistuu, ellei arpa taas asetu meitä vastaan totaalisesti. Päivän kunto on tässä olennaista, jos arvonnassa tulee vastaan ex -huippumaa, mitä väliä. Minä pelkään vain sellaista tulosta, joka tuo vastaan kaksi Euroopan tämän hetken ykkösmaata.

On melkoisen optimistista todeta, että arvokisoihin pääsy ei ole Suomelta "kovinkaan vaikeaa". Realistisesti katsottuna se on edelleenkin vaikeaa ja epätodennäköisempää kuin sieltä pois jäänti. On se kuitenkin täysin mahdolista, mutta vaatii itsensä ylittämistä ja muilta vähän epäonnistumista. Tästä käy esimerkkinä maalinteko, joka on ollut Suomella viime aikoina pitkälti Pukin varassa. Kisoihin on haastavaa päästä, jos on vain yksi maalintekoon kykenevä pelaaja. Pukillekin tulee huonoja päiviä tai loukaantumisia. Jos ne sattuvat juuri ratkaiseviin peleihin niin se voi olla siinä. Suomi kaipaisi kipeästi takaisin huippukuntoista Pohjanpaloa.
 

Undrafted

Jäsen
@IceWalker varoita ensi kerralla Baxter-gebardi-siili tason läpistä kun meinasi kahvit roiskua pahasti.

Kreikka-pelin kaltaista paikkojen hukkailua ei voi harrastaa. Vedot maalia kohti kun on paikka. Silti hyvä flow Huuhkajissa nyt ja tästä kohti karsintaa. Vähän tuuria arvonnassa niin ei heti lannistuta ennen ekaa peliä. NL pudotuspelitkin siitä kiva juttu että joukkue saa lisää panoksellisia matseja. Ellei sitten karsinnoista kerry kisapaikka. Kolmoskorista joutuu venymään jonkun paremman ohi.
 

Malkkinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Tarviiko mitään NL jatkopelejä pelatakkaan jos muut playoff-joukkueet menee karsinnoista jatkoon?
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Ei ole. Kanerva on saanut yhden maajoukkueen pelaajat pelaamaan joukkueena ja aiemmin varmasti junnujoukkueita. Osaksi näin on tapahtunut myös siksi, että suurimmat persoonat ja egot ovat poissa joukkueesta. Eli olisi valmentajana ollut kuka tahansa, hänellä olisi ollut käytettävissä aikaisempaaa yhtenäisempi materiaali. Mitään suurta "opetusta" koko suomalaiseen jalkapalloiluun ei ole tapahtunut eikä sitä yksittäinen maajoukkueluotsi pysty tekemäänkään.

Nojaa, en yritä käännyttää ketään kantani taakse. Totean vain, että kun 2016 oltiin Backin kaudella valmiit hautaamaan koko maajoukkuetoiminta, nyt ollaan aika erilaisissa tunnelmissa. Ja kuitenkin aina kun menestytään, yritetään syytä löytää yksilöistä. Sinun tapasi on kieltämättä harvinaisempi, kun vetoat siihen, että nyt sellaiset harmin aiheet kun Eremenko, Moisander ja Hetemaj ovat poissa ja se mahdollistaa menestyksen. Olisi varmaan Muurisen poppookin menestynyt paremmin, kun muutamat suuret egot olisivat poissaolleet. Mutta kun muistetaan, että Kanerva jo ennen Backia valmensi karsinnoissa suurilla egoilla (toki ilman Eremenkoa) neljä tappiotonta ottelua panoksen omaavia joukkueita vastaan, niin omasta puolestani case is closed

Minä siis annan kunnian Kanervalle, sillä muutakaan selittävää tekijää menestykselle ei löydy. Back vastaa hyvin määritelmää "kuka tahansa valmentaja", mutta hänen tuloksensa jäivät laihoiksi. Samoin edeltäjien. Hodgson tuli Muurisen jälkeen, mutta tulokset olivat parempia, vaikka ns. kultainen sukupolvi oli jo iäkkäänpuoleista. Suuri opetus on siinäkin, että jalkapallon valmentaminen on hyvin yksinäistä ja seksitöntä puuhaa: se vaatii huolellista suunnittelua ilman kaiken maailman mediahöpinöitä joulukuusista tms. Valmentajan on omattava kokonaisnäkemys ja kyettävä hyvin huolelliseen analyysiin yhä pienemmistä ja pienemmistä pelin detaljeista. Se on sitä pelitavan kehittämistä huomioiden vastustaja.

On melkoisen optimistista todeta, että arvokisoihin pääsy ei ole Suomelta "kovinkaan vaikeaa". Realistisesti katsottuna se on edelleenkin vaikeaa ja epätodennäköisempää kuin sieltä pois jäänti. On se kuitenkin täysin mahdolista, mutta vaatii itsensä ylittämistä ja muilta vähän epäonnistumista. Tästä käy esimerkkinä maalinteko, joka on ollut Suomella viime aikoina pitkälti Pukin varassa. Kisoihin on haastavaa päästä, jos on vain yksi maalintekoon kykenevä pelaaja. Pukillekin tulee huonoja päiviä tai loukaantumisia. Jos ne sattuvat juuri ratkaiseviin peleihin niin se voi olla siinä. Suomi kaipaisi kipeästi takaisin huippukuntoista Pohjanpaloa.

Toki kisoihin pääsy on vaikeaa, mutta varmaan suurin kynnys on psykologinen. Heikkouksiin tuijottaminen on suomalaiselle luontevampaa kuin sen toteaminen, että jokaisella joukkueella on heikkouksia. Kaikki matsit ovat voitettavissa. Tässä kannattaa kaivaa Dettmanin opit esiin. En esimerkiksi olisi uskonut, että Suomi kykenisi koripallossa arvokisoissa kaatamaan Venäjän tai Kreikan. Maalintekijöitä kaivataan aina, ehkäpä Pohjanpalo on terveenä jo ensi keväällä.

Kreikka-pelin kaltaista paikkojen hukkailua ei voi harrastaa. Vedot maalia kohti kun on paikka. Silti hyvä flow Huuhkajissa nyt ja tästä kohti karsintaa. Vähän tuuria arvonnassa niin ei heti lannistuta ennen ekaa peliä. NL pudotuspelitkin siitä kiva juttu että joukkue saa lisää panoksellisia matseja. Ellei sitten karsinnoista kerry kisapaikka. Kolmoskorista joutuu venymään jonkun paremman ohi.

Kiitän. Flow on hyvä lähtökohta karsinnoille ja niistähän se kisapaikka kuitenkin tulee ottaa. Muuten kasvavat paineet aika suuriksi, ellei sitten löydy uutta maalintekijää NL finaaleihin. Tosiasiahan sekin on, ettei niillä tämän tason vastustajillakaan mitään Ronaldoja ole joukkueessaan.
 

Fordél

Jäsen
Sinun tapasi on kieltämättä harvinaisempi, kun vetoat siihen, että nyt sellaiset harmin aiheet kun Eremenko, Moisander ja Hetemaj ovat poissa ja se mahdollistaa menestyksen. Olisi varmaan Muurisen poppookin menestynyt paremmin, kun muutamat suuret egot olisivat poissaolleet.

Ööö...En ole kyllä missään näin "vedonnut".
 

Hereworth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho, Joni Puurula, Ikaalisten Nouseva-Voima
C-lohkoista toki ensin täydennetään. Sitten D:stä.

Totta, näinhän se tietysti menee. Se mitä kuitenkin epäonnistuneesti hain on, että pudotuspelejä ei jätetä pelaamatta vaan vastustaja saattaa "helpottua". Serbia esimerkiksi varmaan menee suoraan karsinnoista kisoihin.
 
Suosikkijoukkue
Two Degrees of Mike Sillinger
D-lohkosta täydentäminen kai edellyttää sitä, että C-liigasta vähintään 12 maata pääsee varsinaisten karsintojen kautta kisoihin? Eli ei ole sellainen skenaario, jota voisi pitää mitenkään todennäköisenä.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Ei ole retkellä niin ehtinyt seurata, mutta Englanti saa näköjään pelata päivällä ja P-Irlanti on parhaillaan kentällä.

Miten se nyt tarkalleen ottaen menikään miksi jotkut saa pelata parhaaseen katseluaikaan ja muut saavat tyytyä lepakkovuoroihin.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Ei ole retkellä niin ehtinyt seurata, mutta Englanti saa näköjään pelata päivällä ja P-Irlanti on parhaillaan kentällä.

Miten se nyt tarkalleen ottaen menikään miksi jotkut saa pelata parhaaseen katseluaikaan ja muut saavat tyytyä lepakkovuoroihin.
Eikös arkisin kaikki pelaa klo 21.45. Viikonloppuna Suomikin pelasi klo 19.00 Tampereella Unkari-pelin.
Edit: Paitsi ymmärrettävästi ainakin kazakit taitaa pelailla aiemmin.
 

Creed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
onko jollain tietoo miten kotietu määräytyy C-lohkon playoffeissa, taisin jostain kuulla että Unkari pelissä ois vielä panosta sen osalta?
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
onko jollain tietoo miten kotietu määräytyy C-lohkon playoffeissa, taisin jostain kuulla että Unkari pelissä ois vielä panosta sen osalta?

Välieriin kotiedun saa kaksi parasta C-divisioonan lohkovoittajaa ja itse finaalin paikkakunta käsittääkseni arvotaan.

Edit. Uefan sivuilla kerrotaan, että arvonta olisi 22. marraskuuta 2019 ja varsinaiset pudotuspelit pelataan 26.-31. maaliskuuta 2020
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Eikös arkisin kaikki pelaa klo 21.45. Viikonloppuna Suomikin pelasi klo 19.00 Tampereella Unkari-pelin.
Edit: Paitsi ymmärrettävästi ainakin kazakit taitaa pelailla aiemmin.

En tunne Unkarin kulttuuria kovin hyvin, vaikka olen toki vieraillut. Uskoisin siellä silti olevan tänään viikonloppu ja lapsilla huomenna koulupäivä.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
kiitos, tosin yhdessä lohkossa oli eri määrä joukkueita, et tiiäks vielä miten toi lasketaa?

En tiedä. Mutta olettaisin, että menee, niinkuin jotkut täälläkin ovat esittäneet. Eli että neljän joukkueen lohkoissa pelit lohkon vikaa vastaan poistetaan laskuista ja sitten katsotaan, kenellä kahdella on eniten pisteitä yms.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös