Huuhkajat matkalla jalkapallon MM-kisoihin 2026

  • 1 625
  • 9

Barney

Jäsen
Avataan uusi ketju tuleville MM-karsinnoille, joihin valmistautuminen alkaa Suomen osalta syyskuussa Kansojen liigan-otteluilla. Suomi pelaa Kansojen liigan B-sarjassa samassa lohkossa Englannin, Irlannin ja Kreikan kanssa. Itse MM-karsinnat alkavat Kansojen liigan jälkeen maaliskuussa 2025 ja MM-karsintalohkot arvotaan vähän ennen sitä joulukuussa. Kansojen liiga on kuitenkin tärkeä ensimmäinen askel tässä MM-karsintarupeamassa, sillä niissä otteluissa voi parantaa omaa arvontakoria MM-karsintoihin ja Suomi pääsee myös pelaamaan kuusi kilpailullista ottelua pelaajamateriaaliltaan parempia joukkueita vastaan. Kuten tiedetään, niin MM-karsinnat ovat huomattavasti vielä EM-karsintoja vaikeammat, joten näiden otteluiden arvoa Suomelle ei pidä missään nimessä vähätellä.

Valmennusosastoon tulee muutoksia, mikä oli ihan odotettua. Suomen akilleen kantapää EM-karsinnoissa oli heikko erikoistilannepelaaminen, joka oli ymmärtääkseni pitkälti apuvalmentaja Nurmelan vastuulla. Nyt valmennukseen sisään tulee uusina niminä Honkavaara, Tainio ja Sparv. Syksyllä varmaan alkaa selviämään tarkemmin valmennuksen roolijako, mutta toivottavasti Honsu ja Teme saavat tuotua jotain uutta Suomen erikoistilannepelaamiseen ja hyökkäyspeliin. Sparvin roolina on ilmeisesti tuoda valmennukselle vähän nykyaikaisempaa pelaajanäkökulmaa ja olla linkkinä valmennuksen ja pelaajiston välillä. Sparv varmasti joukkueen keskuudessa arvostettuna ja älykkäänä kaverina tulee olemaan hyvä palanen valmennusryhmää. Ennustelin jo Sparvin uran päätyttyä, että hänestä tulee tulevaisuudessa Huuhkajien päävalmentaja ja tämä on hyvä ensimmäinen askel sitä kohti, kun hän pääsee imemään oppia kolmelta kokeneemmalta valmentajalta.

Pelaajiston osalta odotettavissa on pientä nuorennusleikkausta, kun etenkin Pukin mittarissa on tullut kilometrit täyteen. Kapteeni Hradecky pelannee ykkösmaalivahtina vielä ainakin nämä karsinnat, mutta toivottavasti joukkueeseen kasvaa uusia vastuunkantajia etenkin hyökkäykseen. EM-karsinnoissa joukkueeseen murtautuivat vakuuttavasti Oliver Antman, Daniel Håkans, Matti Peltola ja Anssi Suhonen. MM-karsintoihin toivotaan myös sellaista noin viittä uutta nimeä, jotka tulevat kisaamaan avauksen paikoista. Lähimpänä sitä tällä hetkellä ovat varmaan Tomas Galvez, Casper Terho, Otso Liimatta, Topi Keskinen ja Leo Walta.
 
Viimeksi muokattu:

MegaForce

Jäsen
Pukki - Kjällman
Kamara - Kairinen - Schüller
Soiri - Niskanen - Ivanov - Tenho - Alho
Hradecky

Tässä tuleva kokoonpano. Vähemmän kuin 9 pelaajaa ei saa olla pallon yläpuolella. Urho Nissilä vaihdosta sisään 70 minuutilla. Vieläköhän Joni Kaukolle olisi käyttöä maajoukkueessa?
 
Suosikkijoukkue
Manchester United, Bruceola
Pukki - Kjällman
Kamara - Kairinen - Schüller
Soiri - Niskanen - Ivanov - Tenho - Alho
Hradecky

Tässä tuleva kokoonpano. Vähemmän kuin 9 pelaajaa ei saa olla pallon yläpuolella. Urho Nissilä vaihdosta sisään 70 minuutilla. Vieläköhän Joni Kaukolle olisi käyttöä maajoukkueessa?
Itse taas rakentaisin hyökkäyksen ehdottomasti Pohjanpalon ympärille, joka pelaa uransa parasta futista. Pukki sen sijaan vaihdosta sisään koska jalka ei enää riitä (plus matkustus painaa).

Kaukolle myös ei kiitos vaan roolia Liimatan kaltaisille nuorille roolia ja vasemmaksi pakiksi Galvezia. Eniten suosisin pelaajia jotka pelaavat mahdollisimman kilpailullisissa sarjoissa ja ovat alle 30 v.

Näillä Intiassa ja MLS:ssä pelaavilla kavereilla ei vaan jalka riitä millään, kun tulee oikeasti hyvä joukkue vastaan. Ennemmin ottaisin Veikkausliigapelaajan (esim. Topi Keskinen) kuin kokeneemman ”jäähdyttelijän” (Kauko).
 

MegaForce

Jäsen
Itse taas rakentaisin hyökkäyksen ehdottomasti Pohjanpalon ympärille, joka pelaa uransa parasta futista. Pukki sen sijaan vaihdosta sisään koska jalka ei enää riitä (plus matkustus painaa).

Kaukolle myös ei kiitos vaan roolia Liimatan kaltaisille nuorille roolia ja vasemmaksi pakiksi Galvezia. Eniten suosisin pelaajia jotka pelaavat mahdollisimman kilpailullisissa sarjoissa ja ovat alle 30 v.

Näillä Intiassa ja MLS:ssä pelaavilla kavereilla ei vaan jalka riitä millään, kun tulee oikeasti hyvä joukkue vastaan. Ennemmin ottaisin Veikkausliigapelaajan (esim. Topi Keskinen) kuin kokeneemman ”jäähdyttelijän” (Kauko).
Sarkasmia oli tuo ensimmäinen viesti. Samaa mieltä kanssasi. Viiden linjasta pitäisi myös luopua ja saada lisää variaatioita hyökkäykseen ja puolustukseen.
 

Tjapalala

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, FC Honka
Itse taas rakentaisin hyökkäyksen ehdottomasti Pohjanpalon ympärille, joka pelaa uransa parasta futista. Pukki sen sijaan vaihdosta sisään koska jalka ei enää riitä (plus matkustus painaa).

Kaukolle myös ei kiitos vaan roolia Liimatan kaltaisille nuorille roolia ja vasemmaksi pakiksi Galvezia. Eniten suosisin pelaajia jotka pelaavat mahdollisimman kilpailullisissa sarjoissa ja ovat alle 30 v.

Näillä Intiassa ja MLS:ssä pelaavilla kavereilla ei vaan jalka riitä millään, kun tulee oikeasti hyvä joukkue vastaan. Ennemmin ottaisin Veikkausliigapelaajan (esim. Topi Keskinen) kuin kokeneemman ”jäähdyttelijän” (Kauko).
Joo kyllä samaa mieltä. Avaus mun mielestä voisi näyttää tältä:

Antman - Pohjanpalo - Källman

Kairinen - Peltola - Kamara

Galvez - Hoskonen - Ivanov - Alho

Hradecky

Ja tämän lisäksi isoa roolia Liimatalle, Terholle ja Keskiselle ainakin. Ja Ville Koskea voisi kokeilla puolustuksessa. Isoja minuutteja pelasi Kroatian pääsarjassa loppukaudesta. Pikkuhuuhkajat ei mun mielestä myöskään hänelle tarjoa mitään. Niin ja Niklas Pyyhtiä mukaan rinkiin.
 

Laiskiainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, AC Oulu
Karsintalohkojen arvonnasta lienee tulossa enemmän tetristä, kun varsinainen arvonta. Näin siksi koska Kansojen liigaan tuodut play-offit tuovat oman lisänsä jo olemassa olevien arvontatulos rajoitteiden lisäksi. Kansojen liigoissa lohkojensa toiseksi, tai kolmanneksi sijoittuneet joukkueet, kun tulevat pelaamaan noususta, tai putoamisesta Kansojen liigan tasoportailla samassa maajoukkueikkunassa, kun viiden joukkueen karsintalohkoissa pelataan ensimmäiset pelit. Suomeksi sanottuna Kansojen liigan jälkeen on siis jo tiedossa mitkä joukkueet voidaan sijoittaa 4, ja mitkä viiden joukkueen lohkoihin.

Huomionarvoista on myös, että neljän joukkueen lohkoissa karsinnat alkavat vasta syksyllä, joten kesällä näissä lohkoissa joukkueilla on kesällä kalenterissa tilaa parille harjoitusottelulle
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
EM-kisojen huumassa voisi taas laatia hieman visiota Suomen A-maajoukkueesta.

Materiaalinäkökulma on tämä, joukkueen avauskokoonpano voisi olla viime karsintojen perusteella.

Leverkusen I
Volos III-E.Braunscweig (III?)-Cracovia IV-DC United (?)
Leeds (III?)-Djurgården IV-Sparta Praha III-Vålerenga (V?)
Minnesota (?)-Venezia I

Jaon Euroopan seurat kuuteen eri kategoriaan UEFAn maarankingin perusteella, joka perustuu seurojen menestykseen eurocupeissa. UEFA Country Ranking 2024

I-kategoriaan kuuluvat Englanti, Italia, Espanja ja Saksa, II-kategoriaan Ranska, Hollanti, Belgia ja Portugali. III sijoilla 9-17 jne. Suomen sijoitus tässä rankingissa on 34., kuuluu V-kategoriaan. Kiehtovaa on sekin, että Kyproksen sijoitus on 23. Vaikeampaa on jaotella maiden kakkostasolla olevia seuroja. Eiköhän champpari nyt pärjää ainakin III-kategorian seuroille, kuten 2-bulikin. MLS ei oikein voi luokitella, mutta eivät nämä seurat nyt aivan kärkeen kuuluisi.

Suomen maajoukkueessa esiintyy siis kaksi I-kategorian pääliigan pelaajaa, loput alemmista kategorioista. Materiaali ei siis näytä kovin erikoiselta, mutta toki hyökkäyksessä on sentään laatua. Voihan pelaajia vaihtaa, mutta kovin huikaisevia vaihtoehtoja ei ole tarjolla.

Jos materiaali ei tuota kicksejä, niin entäpä valmennus? Tuottaa lähinnä epävarmuutta. Jos Kanervan puheita on uskominen, nyt koitetaan "tehostaa hyökkäyspeliä". Eikö olisi suoraan helpompaa ampua itseään jalkaan ja jättää leikin kesken? Historiasta tiedämme, miten hyvin ovat menneet hyökkäävyyteen panostamiset. Luulin, että Kanerva olisi ymmärtänyt, millä tavoin aiempi menestys tuli ja mikä kiikasti menneissä karsinnoissa, mutta näköjään ei. Oma reppu soi kuin vatsatautisen pönttö.

Hyökkääminen olisi ok, jos meillä olisi käytössä kultainen sukupolvi. Nykyinen ei kuulu edes pronssikauteen. Puolustus ei täytä mitään laatukriteereitä, joten tietenkin puolustamisen pitää olla kollektiivista ja lähtökohtana pelaamiselle. Pitäisi löytää sama varmuus puolustamiseen kuin viisi vuotta sitten. Historia toisaalta vähän pettääkin: Pukin huippuvire oli se riittävä ehto, joka lopulta nosti Suomen kisoihin. Hyökkääminen pitäisi rakentaa Jollen varaan, hän on vielä 30-v, joten aikaa on muutama vuosi tehdä maaleja.

Pelaajakehitys ei tuota huimaa edistystä, jos pelaajat parhaassa iässään lähtevät taaloja vuolemaan rapakon taakse.

Valmennukseen sisältyy vaara muuttua puuhastelukerhoksi, joka tuottaa hyviä selityksiä tappioille. Kuten Georgian esimerkki osoittaa, joskus heikkokin futismaa nousee itsensä yläpuolelle eikä varmaan pienimpänä tekijänä ole innostus. En usko Kanervan kykyyn nostaa enää rutiinikuvioissaan suurta intoa pelaamiseen. Tarvittaisiin kokonaan uusi valmennus, mutta sellaiseen ei ollut Palloliitolla varaa.

Ja lopulta apea kysymys: milloin Suomi viimeksi voitti top 10 maan futiksessa kilpailullisessa matsissa? Jätän Tanska-voiton v. 2021 huomioitta itsestään selvistä syistä. Ehkäpä Belgia v.2007, vaikka maa ei silloin ollutkaan vielä/taas Euroopan huipulla. Joten jostakin syystä Suomi ei juuri koskaan onnistu yllättämään itseään kovempia maita. Tämäkin on melkoinen häpeäpilkku A-maajoukkueen historiassa.

Eikä parempaa ole luvassa, näillä spekseillä.
 
Viimeksi muokattu:

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Ja lopulta apea kysymys: milloin Suomi viimeksi voitti top 10 maan futiksessa kilpailullisessa matsissa? Jätän Tanska-voiton v. 2021 huomioitta itsestään selvistä syistä. Ehkäpä Belgia v.2007, vaikka maa ei silloin ollutkaan vielä/taas Euroopan huipulla. Joten jostakin syystä Suomi ei juuri koskaan onnistu yllättämään itseään kovempia maita. Tämäkin on melkoinen häpeäpilkku A-maajoukkueen historiassa.

Belgia oli 2007 todella kaukana top-10-maista, Fifa-ranking oli Suomen matsin aikoihin 71. Suhteellisen vähän niitä top-10 maita vastaan on kyllä pelattukin, mutta Euroopan top-10-maista edellinen voitto Tanskan ohella lienee Puola 2006.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Belgia oli 2007 todella kaukana top-10-maista, Fifa-ranking oli Suomen matsin aikoihin 71. Suhteellisen vähän niitä top-10 maita vastaan on kyllä pelattukin, mutta Euroopan top-10-maista edellinen voitto Tanskan ohella lienee Puola 2006.
Puolan FIFA-ranking oli 35. syyskuussa 2006. Edellä oli varmaan aika monta Euroopan maata. Toisaalta Belgiakin oli hyvinkin alhaalla, jotain 70. juuri kun Suomi sen voitti. Sveitsivoitto v. 1997 oli aika kova, mutta senkin ranki oli jotain 40. Itävaltavoitto v. 1993 oli aika kova saavutus, vaikka ei silloin rankingia vielä ollutkaan. Ehkäpä Tshekkoslovakian voittaminen v. 1987 oli kovin saavutus 40. vuoteen. Toisaalta, Islantivoitto v. 2017 taitaa sittenkin olla kovin saavutus nykyisessä systeemissä, koska maa oli silloin rankingissa 20. paikkeilla.

Joitakin hyviä tasapelejä, kuten Englantia, Saksaa ja Espanjaa vastaan on nykyisen ranking-systeemin aikana tullut. Se kovin voitto antaa edelleen odottaa itseään. En haluaisi ajatella, että vaaditaan vastustajan pelaajan sydänkohtaus ennen kuin Suomi kykenee voittamaan top 10 maan joissakin karsinnoissa/kisoissa.
 
Viimeksi muokattu:

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
No, kisoissa se oikeasti se N on nyt kolme ottelua. Niin myös nyt Georgialla - he voittivat _täysin merkityksettömän_ ottelun Portugalilta, Suomi Eriksenin jäljiltä sekaisin olleen Tanskan. Eivät nuo tilanteet niin erilaiset ole lopulta, eikä niistä voi ennustaa etteikö kisoissa voitaisi isoja maita voittaa. Yllätyksiä tulee ihan eri tasossa kuin karsinnoissa yleensä.

Arvokisaturnaus on ihan eri pelikenttä kuin karsintalohko, kaikin tavoin. Suomen karsinnathan eivät ole kyllä kaatuneet niissä suhteellisen lähellä kisapaikkaa/jatkokarsintaa olleissa (1998, 2004, 2006, 2008, 2010, miksei 2024 nyt ainakin sellaisina) mitenkään ykköskorin tai top-10-maita vastaan pelaamisiin, vaan nimenomaan niihin kovimpien kilpailijoiden haastoihin. 2020 taas juuri ne pelit käännettiin.

Fifarankinghan on ollut vasta 2018 alkaen ELO, joten sekin on aika problemaattinen tässä. Esimerkiksi Islannin hyvin nopea heikkeneminen ei vanhamuotoisessa rankingissa näkynyt, tekisi mieli sanoa, että 2017 Islanti - vaikka kisoihin menikin oli joukkueen tasona tuolloista Suomea tai heikompi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös