Huuhkajat kukoksi tunkiolle – matka kohti Ranskan EM-kisoja 2016

  • 144 012
  • 868

Walkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Onhan tuo helvetin surullista katsottavaa, kun se taso ei vain riitä niin se ei riitä. Itse en nyt mikään jalkapallotietäjä ole, joten en ala sen suuremmin miettimään tässä miksi voittoja ei saada, mutta onhan se nyt hemmetti kumma jos ei kotona pysty juuri ollenkaan pitämään palloa hallussa ja luomaan niitä maalipaikkoja! Itse en nyt muuta selitystä tuohon osaa keksiä kuin sen, että pelaajien taso ei yksinkertaisesti riitä, Eremenko yksin siellä ja Moisander. Noh, toivottavasti tuo Suomen jalkapallo nyt lähtisi nousuun vaikka sitten vauvan askelin, mutta kuitenkin ylöspäin. Voipi olla, että itsekin eksyn ensi vuonna ensimmäisen kerran Veikkausliigaa katsomaan kun IFK nyt sinne nousi ja kannan näin korteni/rahani kekoon.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Vaikka sävysi meni kovin henkilökohtaiseksi, niin vastataan silti nyt rautalangan kera. Sanotaan että nyt sen verran lajia tuntee etten lähde esim. julistamaan mitään "Suomesta ei tule koskaan mitään", koska tietää esim. kuinka nopeasti asioita voi muuttaa, jos vain tehdään oikeita asioita. Tästä hyvänä esimerkkinä Belgia tai pienemmillä resursseilla Islanti. Belgia noussut vajaassa 10-vuodessa Euroopan alle keskitason joukkueesta Euroopan aivan huipulle. Tämä pääosin muuttamalla rakenteita junioritasolla, toki myös rahallisesti panoasten. Islannin osalta sama juttu, pienemmässä mittakaavassa. Muutettu junioreiden/nuorten leiritystä ympärivuotiseksi, parhaat pelaavat parhaiden kanssa jo nuoresta saakka, harjoittelevat yhdessä ja saavat kovia pelejä sekä harjoituksia jatkuvasti. Samaa ei voi sanoa Suomessa suurimmasta osasta junioreita. Näihin malleihin hyvä tutustua, ennenkuin lähtee julistamaan kuinka mikään ei tule muuttumaan, jne.

Jos otetaan vain nuorten maaotteluiden tuloksia, niin kuten sanoin voi sitten ottaa vaikka -99:t, joista mainitsin. U-16 alla 4 peliä ja 3 voittoa. Näistä kaksi P-Irlantia ja yksi Ruotsia vastaan(toinen Ruotsia vastaan tasan). Maalisuhde 13-3 näissä matseissa. Ihan hyvin, mutta täysin liian aikaista veikkailla mitään lopullista.

Väitteesi että ero huippulupauksen ja tähden välillä olisi jotenkin valtavan suuri ei kyllä myöskään pidä paikkansa siinä valossa, että voidaan miettiä vaikkapa Sami Hyypiän uraa. Joka oli sekä Suomen, että Euroopan mittakaavassa ainakin huippu, jossei tähti. Kaveri pääsi ns. sattumalta nuorten maajoukkueeseen ja ei ehtinyt kahlata edes maajoukkueita kaikkia läpi. Siitä huolimatta oli parhaimmillaan aivan Euroopan huippua omalla paikallaan. 20-vuotiaana vielä kun pelasi MyPa:ssa tuskin kukaan olisi sanonut että Hyypiä tekee noin hienon uran tai tulee olemaan noin hyvä pelaaja. Ja nyt puhuttiin 20-vuotiaasta pelaajasta, joten täysin turha lähteä veikkailemaan mitä tapahtuu jostain 16-vuotiaasta. Moni veikkasi esim. mitä kävisi Freddy Adulle ja tuskin meni oikeaan...

Tämän kaiken rautalangan jälkeen siis mielestäni täysin absurdia julistaa jotain "Suomesta ei ole tulossa huippupelaajia", kun selvästikkään et voi sellaista täysin tietää. Anze Kopitar tullut Slovenian tapaisesta jääkiekkomaasta. Tämän(kin) valossa on täysin mahdollista että Suomesta tulisi vaikka kuinka hyvä pelaaja. Se että Suomi tuottaisi maajoukkueellisen erinomaisia pelaajia on sitten paljon epätodennäköisemää, mutta siitähän ei tässä keskusteltu. Ja se toki vaatisi paljon muutoksia rakenteissa.

Aina vielä nuo koripallon ja lentopallon vertailemiset sekä "lopetetaan koko laji" jutut on sitä tasoa, että osoittaa ettei kauhean syvällä olla lajissa tai sen seuraamisessa. Puhumattakaan sitten nuo julistamiset ja henkilökohtaisuuksiin menemiset sen jälkeen kun ammutaan ne omat absurdit väitteet alas.

On aivan eri asia argumentoida kuin jauhaa jostakin yksittäistapauksesta. Enkä tarvitse mitään rautalankaa, koska seuraan myös itse futista. Jari Litmanen on tosiaan tullut Suomesta eikä tietenkään siis tämän nojalla ole mahdotonta, etteikö Suomesta seuraavan sadan vuoden kuluessa tulisi hänen veroisensa pelaaja. Tällaisia lahjakkuuksia ei mikään järjestelmä tuota eikä sittenkään mitään varmaa voida sanoa ennenkuin tähti on syttynyt.

Nuo mainitsemasi esimerkit tiedän ja totesin kuitenkin, ja väännetään tämä nyt sinullekin tajuttavaksi, tulevaisuudessa sikäli kuin kyetään asiaa näkemään, ei ole tulossa huippupelaajia Suomeen ja tarkoitan pelaajia, jotka pelaavat isossa roolissa jossakin Eurooppalaisessa top 10 seurassa. Oliko tarpeeksi selvästi väännetty. Huippuhyökkääjien löytäminen on vielä vaikeampaa, koska kyseessä on tyyppi, jota tälläkin hetkellä Euroopassa on vain muutama. Yksi on Zlatan, esimerkiksi.

Se jaarittelu, mitä voisi sitten kuitenkin tapahtua, ei ole kiinnostavaa. Missä ovat faktat, missä näytöt. Ulkomaiden akatemioihin pelaajia toki lähtee, mutta kuinka moni aidosti kehittyy tähdeksi näissä, onkin jo toinen kysymys. Hyypiästä tuli tähti tai olisi voinut olla tulemattakin. Tämä tapahtuma oli ennakoimaton.

Mutta huomaathan loogisesti toisen puolen: jos kerran tähtien syntymistä ei voi ennakoida ainakaan Suomen pelaajamäärissä, silloin on aika kummallista olettaa, että niitä pitäisi kumminkin syntyä. Ei pitäisi. Asiat ovat juuri niinkuin ne ovat tällä hetkellä. Mitään kv.mitassa suuria lahjakkuuksia ei Suomessa ole, joten eipä silloin ole väärin olettaa, ettei näistä myöskään synny tähtiä.

Belgia ei ole kovin hyvä vertauskohde puhuttaessa jalkapallosta. Belgia on monien lahjakkuuksien kannalta aika luonteva paikka harrastaa futista. Etnisten vähemmistöjen määrä on suuri kyseisessä maassa ja maa on todella monikulttuurinen. Näistä vähemmistöistä löytyy aika paljon ainesta maan maajoukkueeseen.

Varmaan ymmärrät myös sen, että A-maajoukkueen seuraaminen ei ole varsinaisesti herkuttelua täällä Suomessa. Ja siksi maajoukkueen seuraajana ketutus joukkuetta kohtaan kasvaa säännöllisesti muutaman karsintamatsin jälkeen. Sinunkin pitäisi ymmärtää, että myös ironiaa yms. normipoikkeamia käytetään keskusteluissa. Esimerkkeinä koripallon nousu on mitä mainioin: ilman varsinaisia tähtiäkin joukkue menestyy, koska Dettman on alansa huippu valmentajana.
 

VT

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kreikka voi näyttää helpolta nyt kun joukkue on hieman muuttunut. Kannattaa kuitenkin tarkistaa MM-joukkue uudelleen. Ja muistaa se, että juuri Kreikka hakee voittonsa kaikkein mieltäkääntävimmillä tavoilla. Se ei hallitse pelejä, se vain kääntää ne edukseen.

Suomi ei ole suosikki illan pelissä, todennäköisin tulos on 0-1. Silti mahdollisuuksia on ja pitää muistaa,että Kreikka on lohkon todennäköinen voittaja. Jo pistekin olisi Suomelle hyvä tulos.
Romania on kovempi vastus kuin Kreikka ainakin Suomelle.
Jos futis halutaan ottaa vakavasti, siltä pitää myös vaatia tuloksia. Tai sitten luovutaan suosiolla koko puuhasta.
P-Irlanti vetää kepeästi Suomen ohitse, mutta Suomi ei koskaan yllätä positiivisesti.
Jotenkin olen havaitsevinani tiettyjä epäjohdonmukaisuuksia näissä sinun jutuissasi. Ennen Kreikka-matsia pidit yhtäkin pistettä hyvänä tuloksena. Yksi piste tuli, mutta valitus jatkuu. Romnia oli mielestäsi Suomelle pahempi vastus (tästä samaa mieltä). Ei ollut edes yhtä pistettä, mutta silti kaikki on nyt mennyt päin helvettiä.

Suomalaisen futiksen ystävät, pelaajista puhumattakaan, ovat kollektiivisesti pettyneitä karsintojen alkuun. Itse lähdin siitä, että kolmen ekan pelin jälkeen pitää olla vähintään 7 pistettä. Käsittääkseni aika moni on ollut samoilla linjoilla. Kuka niitä tuloksia ei oikein vaadi?
 
Öö, tarkoitin vain sitä, että Romania olisi voinut voittaa ilman noita kahta räikeää virhettäkin.

Ja mielestäsi nyt emme saa tietää, olisiko Romania voittanut paremman materiaalinsa turvin, koska maalit tulivat Suomen virheistä. Kyllähän noista joukkuepallopelien tuloksista saadaan aina kamalan kivoja huonomman porukan kannalta, kun editoidaan tuloksesta pois sellaiset maalit, jotka tulevat virheiden seurauksena. Sillä todella harvoinhan esim. lätkässä ja futiksessa tehdään maaleja, joita ei edellä maalin päästävän joukkueen virhe.

Minäkin voin tuolla sun logiikallasi kommentoida vaikka suosikkiporukkani Ilveksen tätä vuosikymmentä jääkiekon SM-liigassa osapuilleen näin: "Ilves on joka vuosi ollut sarjataulukon häntäpäässä, koska pelaajat tekivät kauden aikana matseissa niin paljon pahoja virheitä. Olisi voinut olla hännillä myös siksi, että vastustajilla oli vähän paremmat pelaajat ja parempi valmennus, mutta sitä emme koskaan saa tietää." Sori nyt, mutta ei tuossa logiikassa ole järjen häivää. Toki ymmärrän, että esim HJK-fanien kannalta on kovin lohdullista ajatella, että "ei HJK ollut lainkaan Bruggea huonompi, sattui vaan tulemaan muutama virhe, niin siksi hävittiin."
 
Viimeksi muokattu:

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Ja mielestäsi nyt emme saa tietää, olisiko Romania voittanut paremman materiaalinsa turvin, koska maalit tulivat Suomen virheistä. Kyllähän noista joukkuepallopelien tuloksista saadaan aina kamalan kivoja huonomman porukan kannalta, kun editoidaan tuloksesta pois sellaiset maalit, jotka tulevat virheiden seurauksena. Sillä todella harvoinhan esim. lätkässä ja futiksessa tehdään maaleja, joita ei edellä maalin päästävän joukkueen virhe.
Minäkin voin tuolla sun logiikallasi kommentoida vaikka suosikkiporukkani Ilveksen tätä vuosikymmentä jääkiekon SM-liigassa osapuilleen näin: "Ilves on joka vuosi ollut sarjataulukon häntäpäässä, koska pelaajat tekivät kauden aikana matseissa niin paljon pahoja virheitä. Olisi voinut hävitä myös siksi, että vastustajilla oli paremmat pelaajat, mutta sitä emme koskaan saa tietää." Sori nyt, mutta ei tuossa logiikassa ole järjen häivää.
Sori nyt, mutta mikä sinua vaivaa? Sanoin käytännössä vain että jos ei Romania olisi tehnyt tuosta tilanteesta maalia, niin olisi voinut tehdä seuraavasta, tai sitten ei, paha sanoa, mutta islantilaisen ja suomalaisen mielenlaadun erojen kanssa sillä on aika vähän tekemistä, ja tämä oli viestini pointti.
Laitat aika vahvasti sanoja suuhuni ja vetelet mutkat suoraksi, joten kokeilen tähän loppuun nyt ihan suoraa kirjoittaa auki, että minua ei nyt kiinnosta jankata jostain näin itsestäänselvästä asiasta kanssasi, toivottavasti ymmärrät.
 
Jotkut (esim. benicio) ovat sitä mieltä, että emme voi sanoa Romanian tällä kertaa voittaneen paremman materiaalin ja valmennuksen vuoksi, koska maalit tulivat Suomen pahoista virheistä. Minä olen tästä eri mieltä. Minusta materiaalin ja valmennuksen laatua mitataan juuri siinä, ettei tehdä niitä pahoja virheitä.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Voe peijjooni, olet sä (esim. Kirjoittelija) aikamoinen sankari.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Belgia ei ole kovin hyvä vertauskohde puhuttaessa jalkapallosta. Belgia on monien lahjakkuuksien kannalta aika luonteva paikka harrastaa futista. Etnisten vähemmistöjen määrä on suuri kyseisessä maassa ja maa on todella monikulttuurinen. Näistä vähemmistöistä löytyy aika paljon ainesta maan maajoukkueeseen.

Niin siitä huolimatta Suomi voitti Belgian 2001 4-1, josta lähti Belgian jalkapallon kehityksen sykäys. Belgia on muuten pelannut Suomea vastaan 2000-luvulla 5 kertaa ja ei ole voittanut kertaakaan.

Kannattaa nyt oikeasti paneutua vähän siihen miten Belgiassakin asioita muutettiin. Ihmisten ja ulkomaalaisten määrä ei ole merkittävästi muuttunut, vaan muutos on tapahtunut rakenteissa. Samaa kaivattaisiin Suomessakin.

Tämän lisäksi otin vertailukohdaksi Islannin, joka on paljon pienempi väestömäärältään ja siellä ei juuri ole ulkomaalaisikaan, varsinkaan maahanmuuttajia maajoukkuessa. Suomessa näitä selvästi enemmän. Silti Islannissa on menestytty ja pelaajia pelaa Euroopan huippusarjoissa isoissa rooleissakin. Tämä juuri sen kehityksen ja kehittämisen ansiosta.

Tässäkään valossa ei siis todellakaan voida sanoa että olisi mahdotonta tuottaa huippuja. Eikä varsinkaan jotain Islannin tasoisia junioreita/maajoukkueita. Jos vain tehdään jatkossa asioita oikein.

Turha tästä enempää vääntää. Sinä sanot että Suomesta ei tule ketään huippua ja minä sanon, että hyvinkin voi tulla. Katsotaan sitten vaikka 20-vuoden päästä kumpi oli lähempänä totuutta.

VT tuossa jo muutenkin otti hyvin epäjohdonmukaisuutesi esiin, joten senkin puolesta turha jatkaa.

Ja kyllä moni muukin turhautuu. Ihan lajin parissa hyvinkin turhautuneita, mutta turha sitä on luovuttaa, kun asioita kehittämällä voi saada jotain aikaankin.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Vai, että tämmöinen tilanne taas. Suomi oli vaikeuksissa hyökkäysten luomisessa, ainoan kunnon paikan sai Perpa,joka pääsi molarin kanssa nokikkain, mutta joutui ampumaan vähän vaikeahkosta asennosta. Romania sensijaan oli tehokas hyökkäyksissä, mutta se kulmapotku josta Romania teki maali harmitti ihan siitä syystä, että tulevan maalin osasi jo arvata, koska suomalaispelaajat ovat aivan liian usein ylivarovaisia näissä kulmatilanteissa. Etenkin Mäenpää on turhan passiivinen kulmatilanteissa.

Suomihan on nyt lohkon kolmospaikalla eli kiinni ainakin jatkokarsintapaikassa, mutta Unkari on Suomen kanssa tasapisteissä ja Huuhkajien muuttolennon seuraava välietappi onkin Unkarissa. Tämä on se peli, joka tulisi ehdottomasti voittaa jotta mahdollisuudet EM-kisapaikkaan olisivat huomattavasti kirkkaammat. Samalla tulee toivoa etenkin P-Irlannin lennon katkeamista niin Suomen tilanne olisi paljon helpompi. Itsehän ennustin ennen karsintojen alkua Suomen nappaavan jatkokarsintapaikan. Kolmossijaltahan suoraan kisoihin pääsee paras lohkokolmonen , mutta lohkon viimeiseltä (eli Suomen lohkossa todennäköisesti Färsaarilta) otettuja pisteitä ei tulla huomioimaan parasta lohkokolmosta haettaessa eli joka pelistä olisi tärkeä saada edes yksi piste.
 

Dinho

Jäsen
Suomi tulee hyvin todennäköisesti kaatumaan näissä karsinnoissa siihen, että pallollinen peli pyörii vain Roman Eremenkon ympärillä. Viimeistä kahta peliä katsellessa tuli melkein itku silmään, kun Roma laittoi ihania syöttöjä ja nuo helvetin koheltajat tyrivät ne lahjakkaasti. Tulevat vastustajat ovat todennäköisesti scoutanneet Suomen pallollisen pelin mekaniikan huolella ja merkanneet Roman paksulla tussilla. Ei vaan voi olla niin, että yksi mies joutuu hyökkäyspelissä kantamaan vastuuta koko joukkueen puolesta! Olisi mielenkiintoista tietää, mitä hän itse ajattelee siitä, että nytkin olisi kesällä voinut olla Brasiliassa Venäjän paidassa huikeiden joukkuekavereiden ympäröimänä, sen sijasta, että joutuu vuodesta toiseen vääntämään ankeita karsintaotteluita kaikenmaailman Pukkien ja Hämäläisten kanssa.

Mielenkiintoista, mihin Mixu tulee Roman sijoittamaan jatkossa. Alaoksalla häntä tarvitaan varsinkin kovaa prässääviä joukkueita vastaan ja että saadaan syöttötaitoa pelinavaamisvaiheeseen. Roma-Moisander -kombo voisi tuottaakin hyvää tulosta. Välihyökkääjän tontille puolestaan on huutava pula sellaisesta miehestä, joka yksinkertaisesti pystyy pitämään pallon hallussa ja saamaan aikaan murtautumissyöttöjä. Roma pystyisi pitämään palloa ja syöttövalikoimasta löytyy taidoikkaita ratkaisuja pystyyn juokseville hyökkääjille.

Kaikenkaikkiaan Roman Eremenko ansaitsisi ehdottomasti päästä pelaamaan arvokisoihin, valitettavasti muut pelaajat ovat sellaista kuraa, että sellainen ei vieläkään taida toteutua. No, ehkä 2018-karsinnoissa on sitten Maloloa ja Schülleriä keskikentälle tukemaan Romaa.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Jotenkin olen havaitsevinani tiettyjä epäjohdonmukaisuuksia näissä sinun jutuissasi. Ennen Kreikka-matsia pidit yhtäkin pistettä hyvänä tuloksena. Yksi piste tuli, mutta valitus jatkuu. Romnia oli mielestäsi Suomelle pahempi vastus (tästä samaa mieltä). Ei ollut edes yhtä pistettä, mutta silti kaikki on nyt mennyt päin helvettiä.

Suomalaisen futiksen ystävät, pelaajista puhumattakaan, ovat kollektiivisesti pettyneitä karsintojen alkuun. Itse lähdin siitä, että kolmen ekan pelin jälkeen pitää olla vähintään 7 pistettä. Käsittääkseni aika moni on ollut samoilla linjoilla. Kuka niitä tuloksia ei oikein vaadi?

Järki ja tunne aikaansaavat erilaisia näkökulmia asioihin, joten sikäli olet oikeassa. Lisäksi Kreikan taaperrus kotonaan versus Suomen vaivoin saama piste tottakai herättivät ajatuksia. Pelien seuraaminen oli tekijä, joka ei ainakaan vähentänyt ärtymystä. Kumpikin joukkue olisi ollut lyötävissä. Jos mietin vaikka taannoista serbiamatsia vieraissa Hyypiän ym. kera, jossa Suomi oli täysin purjeessa ja kesti maalivahdin ansiosta ja vertaan sitä näihin peleihin, niin ero oli huomattava. Vastustajat eivät dominoineet eivätkä esittäneet mitään erityistä.

Reaktioitani selittää myös kasvava huoli valmentajan ammattitaidosta. Kuuluin niihin, joiden mielestä Paatelaisen projekti oli parasta mitä suomifutiksessa on pitkään aikaan nähty. Kun materiaalia ei voi parantaa, valitaan sitten valmentaja, joka kykenee luomaan yhtenäisen pelitavan ja hitsaa joukkueen täydellisesti toimivaksi kokonaisuudeksi. Alkuun kaikki näyttikin hyvältä, harkkamatsit ovat menneet hyvin ja miksei kehitystäkin ole tapahtunut. Mutta nyt kun saatiin viimein täydellinen lohko, jossa kaksi etukäteen parasta ovat jopa alavireisiä, niin sitten näyttää siltä, ettei Mixu olekaan tehtäviensä tasalla. Hän ei osaa analysoida vastustajaa tarpeeksi tarkasti ja tekee alokasmaisia kömmähdyksiä valinnoissa ja pelaajien roolituksissa. Tämä syö todella paljon minua ja varmaan enemmän vielä todellisia futisniiloja.

Mitä tulee tuloksen mittaamiseen, siinäkin Mixu näytti huonoa esimerkkiä. Tasapeli kuulemma kelpasi molemmista matseista. Tuntuu vähän siltä, että hän etsii jo takaporttia seuraavallekin häviölle jne. Että jos vielä harjoiteltaisiin nämäkin karsinnat.

Eaglen kommenttiin Belgiasta: on totta, että Suomi voitti aikoinaan Belgian. Jo tuolloin maan nousu oli nähtävissä. Mutta on hyödyllisempää analysoida maiden menestyksiä aaltojen avulla, jossa aallon huippukohtana on arvokisat ja pohjana huono karsintatulos. Mitä korkeammalla aalto keskimäärin on, sitä varmemmin maa pelaa arvokisoissa. Saksalla on hyvin pieni vaihteluväli aalloilla ja toisaalta aalto on hyvin korkealla. San Marinon "aalto" on tasainen viiva, sillä maa ei juuri pisteitä napsi karsinnoista. Maiden aaltohuiput vaihtelevat suuresti, jollakin vaihtelu on muutama vuosi, toisella parikymmentä. Belgia esim. näyttää saavuttavan huippunsa noin 10 vuoden välein.

Olennaista on se, että aalloilla voidaan pitkälti ennustaa maan tulosta, Jos tiedän tietyn Bulgariaan, Itävaltaan tai Romaniaan liittyvän datan, voin ennakoida ne vuodet, jolloin maat taas todennäköisesti pelaavat arvokisoissa. Suomi ei valitettavasti kuulu tähän vertailuun, sillä Suomen aaltohuiput eivät ole osuneet arvokisoihin pääsyyn kertaakaan. Tällä sanon sitä, että vaikka esim. Belgiassa on tehty muutoksia, maan edellytykset nousulle ovat aina olemassa. Suomella ei ole havaittavissa mitään tällaista.

Kun taas mietitään Suomen koripalloa, niin voidaan todeta, ettei nykyinenkään menestys ihan puskasta tullut. Tekeminen ja perinteet olivat jo olemassa, tarvittiin vain nerokas valmentaja, joka herätti maajoukkueen eloon. Ei koripallollakaan niitä tähtiä juuri ole, mutta tekeminen oli huipputasoa. Nyt taitaa taas käydä niin, että futis ryssii tilaisuutensa keskinkertaisen koutsin vuoksi. Ja tähän loppuun muutama painokelvoton sana.
 

ProCoach

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Oilers, Arsenal
Yksi piste kahdesta kotiottelusta todella iso pettymys. Paljon parempaan saumaan näitä maita ei olisi voinut saada. Kreikka on aivan käymistilassa ja myös Romanian taustalla kuohuu, ei vähiten valmentajakeissin takia. Itse en ymmärrä miksi Suomen täytyy yrittää pyrkiä "aktiiviseen peliin" tai "pallonhallintaan", kun materiaali ei yksinkertaisesti tue sitä. En ole jalkapalloguru, mutta mielestäni Suomen nykyinen pelitaktiikka ei maksimoi pelaajien suoritustasoa/potentiaalia.
 

Iker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Se kokonaisvaltaisen tekemisen laatu pitää jollain saada portaalta toiselle uudelle tasolle, en tiedä mitä se vaatii mutta avain olisi siinä että pärjääminen olisi mahdollista omilla vahvuuksilla ilman niitä väistämättä lähitulevaisuudessakin puuttuvia tähtipelaajia.

Kuten ylempänä jo sanottiin, onhan Suomi koripallossakin saavuttanut hienoja tuloksia ja hyvää nousua ilman sen suurempia tähtiä, ja näkisin että esim. Islannin tarina futiksessa on samanlainen.

Toki Islannilla on hyviä yksilöitä, mutta esim. Hollannin hienosti viime matsissa voittaneessa kokoonpanossa oli avauksessa pelaajat Odensesta, Randersista, FC Kööpenhaminasta, Rotherhamista, Cardiffista, Krasnodarista, Sandnesistä ja sitten isompien sarjojen miehet Pescarasta, Veronasta ja nuo kiistatta kovan luokan yksilöt Sigthórsson Ajaxista sekä Sigurdsson Swanseasta.

Kovemman tason äijiä toki kaiken kaikkiaan kuin Suomella ihan kuin yksilöitä ja heidän panostaan joukkueena miettii, ja penkilläkin oli vara pitää mm. Hollannissa kurkoillutta ja Real Sociedadiin siirtynyttä Finnbogasonia, mutta ei todellakaan mitään Valioliigasta tai Bundesligasta saati La Ligasta koottua ryhmää saa Islantikaan jalkeille vaan työ ja laatu perustuu pohjimmiltaan muihin tekijöihin kuin huippuyksilöihin joiden varassa painetaan menestystä.

Millä sitten saadaan toistettua jotain islantilaistyylistä nousua oli se sitten yksilö- tai maajoukkuetasolla, sitä en tiedä. Ja jos yksilöissä ei päästä uusiin korkeuksiin kuten en varsinaisesti lue Islanninkaan isossa kuvassa yksilöihin nojaavan, miten saadaan se sama tekemisen laatu kaikkeen muuhun toimintaan eli valmistautumiseen, taktiikkaan, pelityyliin, organisoitumiseen jne.

Toki kun tässä asiaa pohtii, niin onhan siinä yksilöilläkin oma osuutensa, ja jo pelkästään hyökkäyspäässä Islanti on Sigurdssonilla ja Sigthórssonilla eri sivulla kuin Suomi Riskin, Hämäläisen tai Pukin ja heidän ratkaisumalliensa ja tilannepelaamisen kanssa, mutta esim tuo puolustus ei Islannilla nojaa varsinaisesti dominoiviin huippupakkeihin vaan enemmänkin virheettömämpään ja tasapainoisempaan 90-minuuttiseen fiksusti pelaavana joukkueena.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Eaglen kommenttiin Belgiasta: on totta, että Suomi voitti aikoinaan Belgian. Jo tuolloin maan nousu oli nähtävissä.

Jännä että väität näin, kun Belgian jalkapalloliiton väki taas totesi että "kun hävisimme jollekkin Suomelle 1-4, niin tajusimme että jotain oli tehtävä ja muuttaa järjestelmää täysin". Bulgaria, Romania tai Itävalta ei ole millään tavalla verrannollisia Belgiaan. Bulgariassa rahaa ei ole ja junioritkaan eivät kovin kummoisesti ole pärjänneet. Romaniassa menee vähän paremmin, mutta ei sielläkään mitään merkittävää ole. Itävalta ei ole ollut vuosikymmeniin kummoinen huippumaa ja tuskin on sitä ihan heti tulevaisuudessakaan. U-20 tasolla mennyt ihan kivasti, mutta silti kauhea määrä ei pelaa tällä hetkelläkään huippuseuroissa itävaltalaisia. Toki verrattuna vaikka Suomeen paljon paremmin. Belgia sen sijaan on tällä hetkellä junioritasolla erinomainen, sen koko maajoukkue pelaa Euroopan huippusarjoissa huippujoukkueissa ja siellä on tehty ~10-vuotta sitten valtaisa muutos jalkapallojärjestelmään. Belgiassa penkillä istuu pelaajia, jotka olisivat näissä muissa maissa(ja Suomessa) tähtiä.

Arvokisoissakaan eivät nämä muut maat ole juuri olleet, eivätkä tule olemaan. Noh ensi EM-kisoihin voi Romania mennä hyvinkin, kun kuitenkin taso on sitä Euroopan keskitasoa ja varmaan siinä pysyvätkin. Itävallallakin on mahikset tuosta lohkosta, mutta ei sielläkään merkittäviä muutoksia ole tapahtunut. Suuntaan taikka toiseen. Toisin kuin esim. Bulgaria, joka valunut selvästi alemmas. Bulgarian ja Romanian menestyksenkin perusteet olivat neuvostoaikainen panostus urheiluun. Nykyisin ei ole resursseja tai rahaa. Bulgariassa vielä päälle sopupelailut, jne. niin ei kovin vahvasti mene. Se ei toki edelleenkään estä yksittäisiä huippuja tulemasta.

Ohessa materiaalia, jos ei tiedä Belgian nousun taustoja. http://www.theguardian.com/football...print-gave-birth-golden-generation-world-cup-

Toki kun tässä asiaa pohtii, niin onhan siinä yksilöilläkin oma osuutensa, ja jo pelkästään hyökkäyspäässä Islanti on Sigurdssonilla ja Sigthórssonilla eri sivulla kuin Suomi Riskin, Hämäläisen tai Pukin kanssa, mutta esim tuo puolustus ei Islannilla nojaa varsinaisesti dominoiviin huippupakkeihin vaan enemmänkin virheettömämpään ja tasapainoisempaan 90-minuuttiseen joukkueena.

Samaa mieltä. Islannnilla on parempi yleistaso ja sitten päälle löytyy Gylfin tasoinen hyökkäysase. Pystyy tekemään kuitenkin Valioliigassa 5+ maalia kaudessa ja luomaan erinomaisella potkutekniikallaan sitten vielä paikkoja paljon. Olisi muuten aikamoinen ase tuohon Suomen joulukuuseen siihen yläoksalle. Sitä kaikkea mitä Suomelta puuttuu. Potkutekniikkaa, ratkaisuvoimaa, hyviä ratkaisuja pallon kanssa, tilanteiden luomista ja kykyä pitää palloakin vähän pidempään kuin mitä Pukit ja Hämäläiset pystyvät pitämään.

Noin yleisesti en lähtisi kuitenkaan esim. Romanian, P-Irlannin tai muidenkaan jengien(eri lohkoista) osalta vielä puhumaan varmoista EM-kisapaikoista, jalkapallon yleisestä tasosta, tms. kuitenkin vasta pelattu 3 ottelua(osa 2 ottelua). Karsinnat ovat vielä aika kaukana taputelluista.
 
Viimeksi muokattu:

SGD

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei raha kiekkoa
Miksi ei HIFK pelaisi? Jos riittää rahat, sponsorit ja yleisö, niin kuuluu sinne korkeimmalle sarjaportaalle. Mutta niin kuuluu myös TPS, KJT:stä vähän siinä ja siinä mieltä.

Eli HIFK ei pelaisi liigassa, koska sillä ei ole yleisöä, sponsoreita eikä varsinkaan rahaa. Jos KJT:lla tarkoitat SJK:ta, niiltä löytyy kaikkia noita. TPS kuuluu liigaan heti kun voittaa ykkösen, hyvin yksinkertaista. Suljettu liiga ei tuo kenellekään lisää rahaa, eikä se käännä lätkässäkään taloudellisia tuloksia positiivisiksi.

Muistaako kukaan Visio 2020:ta? Suomen liiton ongelmana tuntuu olevan hienojen visioiden kehittely, uupuu vain strategia niiden toteuttamiseksi. Eli toisin sanoen juuri se, mitä Belgiassa, Islannissa ja Norjassa on tehty. Palloliitto taitaa olla rikkain lajiliitto, mutta kovin vähän se näkyy missään.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Jännä että väität näin, kun Belgian jalkapalloliiton väki taas totesi että "kun hävisimme jollekkin Suomelle 1-4, niin tajusimme että jotain oli tehtävä ja muuttaa järjestelmää täysin". Bulgaria, Romania tai Itävalta ei ole millään tavalla verrannollisia Belgiaan. Bulgariassa rahaa ei ole ja junioritkaan eivät kovin kummoisesti ole pärjänneet. Romaniassa menee vähän paremmin, mutta ei sielläkään mitään merkittävää ole. Itävalta ei ole ollut vuosikymmeniin kummoinen huippumaa ja tuskin on sitä ihan heti tulevaisuudessakaan. U-20 tasolla mennyt ihan kivasti, mutta silti kauhea määrä ei pelaa tällä hetkelläkään huippuseuroissa itävaltalaisia.

Suomi on pelannut Belgiaa vastaan lähimenneisyydessä monta ottelua. Itse viittaan v. 2010 matsiin, jonka Suomi voitti 1-0. Tuossa matsissa esiintyi jo Belgian uuden nousun mahdollistaneita pelaajia. Lukakua kai voitaneen pitää tämän nousun symbolina. Belgiasta puhuttiin tuolloin tulevana huippumaana.

Mitä tulee muihin käsiteltyihin maihin, odotetaan ja katsotaan. Maa, joka on ollut huipulla, kuten Bulgaria, tulee todennäköisesti nousemaan sinne uudelleen lähitulevaisuudessa. Tässä on aika helppoa vetää paralleeli Suomen lätkään. Maajoukkueemme näytti muutama vuosi sitten tuomitulta putoamaan A-sarjassa b-kastiin, Sveitsin ym. seuraan. Syynä tähän oli kelvoton juniorituotanto, ainakin jos sitä verrattiin Ruotsiin. Pienillä korjausliikkeillä on ilmeisesti ollut vaikutusta, koska nyt on noussut esiin pelaajia, jotka tulevaisuudessa kantavat A-maajoukkuetta uusiin menestyksiin, Kun osaaminen on jo olemassa, siihen tehtävät korjausliikkeet ovat paljon helpompia tehdä kuin tilanteessa, jossa pitäisi uudistaa aivan kaikki.

Se, mikä on varmaa, on että Suomen jalkapallokulttuuri on selkeästi muiden pohjoismaiden tason alapuolella. Harrastajia kyllä on, mutta pelaajatuotanto on melko heikoissa kantimissa. Yksittäiset junioriturnaukset voivat mennä hyvinkin, mutta silti uskon, että todellisuus on karumpi. Muistaakseni nyt 19-vuotiaitten maajoukkue pelasi muutama vuosi sitten karsinnoissa, jossa oli mukana Saksa. Muut pelit menivät mukavasti, mutta Saksaa vastaan tuli rajusti turpiin. Samalla havaittiin, että kaikilla pelaajilla oli huomattavia puutteita suhteessa saksalaisiin. Fyysiset ominaisuudetkin olivat aivan eri tasoa.

Suomen mahdollinen nousu ei voi perustua tähtipelaajien tuottamiseen. Sen täytyy perustua yhtenäiseen pelitapaan, jossa on huomioitu suomalaisten vahvuudet ja heikkoudet. Valmentajan pitää olla samaa tasoa kuin monella huippumaalla. On jokseenkin ironista, että Suomi antaa monelle maalle tasoitusta myös sellaisilla alueilla, joilla kuitenkin voitaisiin olla tasavahvoja muiden kanssa. Oli esimerkiksi järkeenkäypää, että suomalaiset pyrkisivät erikoistumaan joihinkin pelin osa-alueisiin, kuten erikoistilanteisiin. Nythän näissä karsinnoissa Suomella ei tunnu olevan mitään annettavaa erikoistilanteissa.
 
Suomen mahdollinen nousu ei voi perustua tähtipelaajien tuottamiseen. Sen täytyy perustua yhtenäiseen pelitapaan, jossa on huomioitu suomalaisten vahvuudet ja heikkoudet.

Ja tällä hetkellä homma menee juuri toisinpäin: se "yhtenäinen pelitapa" ei huomioi joukkueen realistista suorituskykyä saati sitten vahvuuksia just hevon veetäkään, kun ainoa, joka pystyisi haluttua peliä rakentamaan ja viemään eteenpäin, on R. Eremenko. Edelleen: mitä järkeä on väkisin yrittää leikkiä sellaista, mihin pelaajiston (ja valmennuksen, mitä ilmeisimmin) taitotaso ei yksinkertaisesti riitä?
 
Viimeksi muokattu:

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Ja tällä hetkellä homma menee juuri toisinpäin: se "yhtenäinen pelitapa" ei huomioi joukkueen realistista suorituskykyä saati sitten vahvuuksia just hevon veetäkään, kun ainoa, joka pystyisi haluttua peliä rakentamaan ja viemään eteenpäin, on R. Eremenko. Edelleen: mitä järkeä on väkisin yrittää leikkiä sellaista, mihin pelaajiston (eikä valmennuksenkaan) taitotaso ei yksinkertaisesti riitä?

Millainen Huuhkajien pelitavan pitäisi mielestäsi olla? Se inhorealistinen pelitapa, ns. Hodari-pallo, jolla Suomi menestyi hyvin kisojen 2008 karsinnoissa mielestäni soveltuisi nähdäkseni erittäin huonosti nykyiselle pelaajamateriaalille. Silloin Suomella oli tornimainen ja hidas topparipari, isokokoiset laitapakit, maailman luokan veskari ja keskikentän pohjalla hyvin puolustavia rakkikoiria. Tuolle nipulle puolustusvoittoinen pelitapa, jossa linjat makasivat alhaalla, sopi kuin nenä päähän. Nykyinen puolustuslinja on keskinkertainen pääpalloissa, mutta toisaalta jalkanopeudeltaan aika hyvä. Maalivahti on heikko keskityspalloissa ja muutenkin keskinkertainen torjuja, jonka varaan ei paljoa voi laskea. Minusta on nimenomaan nykyisen materiaalin vallitessa järkevää pyrkiä aktiivisempaan pelitapaan, jolla pyritään peittämään näitä heikkouksia oman pään kaksinkamppailuissa ja pääpalloissa.

Tokikaan tätä joulukuusiryhmitystä en ihan ymmärrä. Joku 4-2-3-1 olisi mielestäni toimivampi ja selkeämpi ryhmitys.
 
Se inhorealistinen pelitapa, ns. Hodari-pallo, jolla Suomi menestyi hyvin kisojen 2008 karsinnoissa mielestäni soveltuisi nähdäkseni erittäin huonosti nykyiselle pelaajamateriaalille. Silloin Suomella oli tornimainen ja hidas topparipari, isokokoiset laitapakit, maailman luokan veskari ja keskikentän pohjalla hyvin puolustavia rakkikoiria.
...
Minusta on nimenomaan nykyisen materiaalin vallitessa järkevää pyrkiä aktiivisempaan pelitapaan, jolla pyritään peittämään näitä heikkouksia oman pään kaksinkamppailuissa ja pääpalloissa.

Tokikaan tätä joulukuusiryhmitystä en ihan ymmärrä. Joku 4-2-3-1 olisi mielestäni toimivampi ja selkeämpi ryhmitys.

Jotain tällaista, joo. En ole mikään futisniilo, mutta en kyllä liioin saa loputtomasta hieromisesta, hidastelusta ja yleisestä nysväilystä (jolla ei siis pelaajiston yleistason vuoksi päästä "murtautumaan" yhtään mihinkään tai jos joskus päästäänkin, eväät loppuvat siihen) "aktiivista pelitapaa" tekemälläkään.

Lähes joka kerta, kun Suomi on kyennyt tekemään tulosta ja ottamaan pisteitä, se on aikaan saatu peliä suoraviivaistamalla, tempoa nostamalla, pystyjuoksuilla/syötöillä ja vastahyökkäyspelillä. Eivät nekään tietty joka tilanteeseen sovellu - mutta nykysysteemeillä ei tule kuin vaikeuksia ja dunkkuun.

Imagomielessä tilannetta vaikeuttavat sitten nämä epärealistiset "meillä oli pallonhallinta, oltiin oikeesti parempia" (vaikka hävittiin pystyyn ja peli oli karmeaa kuraa) -lätinät.
 
Viimeksi muokattu:

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Mielestäni on vähän huvittavaa, kun Mixu toistelee mediassa, että huomenna Unkarissa ei ole pakko voittaa, mielestäni tämä vain alleviivaa entisestään huomisen pelin tärkeyttä.

Suomen tilanne on maajoukkueemme kannalta edennyt siinä mielessä epäedullisesti, että lohkosta on löytynyt iso yllättäjä, joka valitettavasti ei ole Suomi, vaan P-Irlanti. P-Irlannilla on täydet mahikset kolmen voiton jälkeen jo kisapaikkaan ja ottavat vielä voiton, pari, niin paikka kolmen joukossa on kyllä saletissa.

Tämä on sotkenut Suomen asetelmia, nyt tällä hetkellä tilanne on se, että nelikosta Unkari, Kreikka, Romania, Suomi onkin äkkiä vain kahta kisapaikkaa (tai no, lohkon kolmas siis jatkokarsintaan) tarjolla.

Mielestäni huominen peli pitäisi ehdottomasti voittaa, miten tässä muuten kuvitellaan kisoihin päästävän? Nähdäkseni se ei riitä, että onnistutaan välillä ottamaan viime Kreikka-matsin tapaisia "torjuntavoittoja", vaan joku kolme pinnaakin olisi ihan mukava juttu, muiltakin kuin Färsaarilta.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Matsi on ehdottomasti voitettava. Muuten taipaleesta tulee liian raskas. Suomi ei vain voita useita matseja peräkkäin.

Tulosennusteeni on tällä kertaa jotain 35-40-25 eli tasapeli on se todennäköisin vaihtoehto. Unkari hallitsee matsia, mutta suuri kysymys on se, riittääkö joukkueen taito maalintekoon. Joukkue on tehnyt kaikki maalinsa erikoistilanteista, joten tässä Suomen pitää olla hereillä. Missään tapauksessa ei enää mitään höntsääjiä kokoonpanoon.

Hartaasti toivon, ettei Paatelainen ole keksinyt mitään erikoisuuksia, vaan matsiin lähdetään tutulla permanentilla. Ja mieluiten Roma jakamassa palloja keskikentän pohjalla. Jos Unkari tulee kovalla rytinällä, silloin nopeat vastahyökkäykset ovat se ase, jolla Unkari kaadetaan. Näissähän Pukiltakin voidaan odottaa tehoja ja Riskiltä.
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
No niin, tänään olisi sitten raavittava se 3p vaikka väkisin. Unkari ei ole sen tasoinen futismaa sitten kuitenkaan, etteikö 3p hakeminen voisi onnistua. Toki on sanottava, että kauhean kova luotto ei omaan joukkueeseen ja pelisysteemiin nyt ole, mutta ei mennä asioiden edelle. Ehkä isoin huolenaihe tulee olemaan maalipaikoille pääsy, joten esimerkiksi kulmapotkut yms. voisivat olla niitä iskun paikkoja. Puolustus toimii ihan ok -tasolla, ja tuskin tänäänkään mitään romahdusta tulee.

Arvataan nyt että Unkarista haetaan 1-0 voitto!
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Olen eri mieltä Antti Pohjan kanssa siitä, että yksi piste olisi hyvä asia. Siis joo, yksi piste pitää toiveet elossa, mutta Romania-kotitappion jälkeen jostain vierasmatsista näitä isompia jengejä vastaan pitäisi saada muutakin kuin tasuri, muistutan vielä että lohkon tilanne on olennaisesti muuttunut P-Irlannin pinkoessa muilta karkuun.

linkki YLEn juttuun: http://yle.fi/urheilu/huuhkaja-fane...isteella_ei_olla_viela_ulkona_mistaan/7629219
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Ilta-Sanomat hetki sitten:
http://www.iltasanomat.fi/huuhkajat/art-1288770455719.html?pos=navnow

"
Kari Arkivuo on jäänyt sivuun jalkapallon A-maajoukkueen odotetusta avauksesta illan Unkari-peliin.

Myös kolme muuta Suomen pelaajaa on toipilaana tänään iskeneen oksennustaudin takia: Sakari Mattila, Sebastian Sorsa ja Veli Lampi.

Huuhkajien twitter-tilin mukaan pelaajilla epäillään ruokamyrkytystä.

Arkivuon paikan pakkina ottaa Helsingborgia edustava 20-vuotias TPS-kasvatti Jere Uronen.

Suomen avaus: Hradecky - Hurme, Toivio, N. Moisander, Uronen, Halsti, Sparv, Hetemaj, Hämäläinen, Eremenko, Pukki.

Vaihtopelaajat: Mäenpää, H. Moisander, Ojala, Markkanen, Riski, Tainio, Kauko, Pohjanpalo.

IS"
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös