Huomioita pelisysteemistä ja pelikohtaisista strategioista kaudella 2004-2005

  • 1 741
  • 4

Musta_Kyy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Tälle kaudelle ei olekaan avattu vielä kauden pelisysteemiä koskevaa ketjua. Eli tämän ketjun alle voisi sitten laittaa niitä huomioita ko. asiasta.


Itse olen huomannut (kuten varmaan moni muukin), että HPK:n tämän kautinen joukkue ei enää pelaa vanhaan kerholaiseen tapaan ensimmäisen erän alkua. Kaikissa neljässä näkemässäni pelissä alku on ollut sangen varovaista ja tunnustelevaa peliä. Sitten turboruuvia on kiristetty tarpeen mukaan tai paremminkin sillä tavalla, että ainakin kaksi pistettä on saatu ottelusta.

Sinänsä on hiukan allekirjoittanutta harmittanut tuon tavaramerkin yllättävä katoaminen, mutta toisaalta se on helppo ymmärtää. Ennen tehtiin usein pirusti ns. turhaa ja erittäin kuluttavaa työtä noilla ensimmäisellä kymmenminuuttisilla, jos ei sitten saatu maalia, peli saattoi mennä kipsiin vastustajan iskiessä siitä ainoasta paikastaan. Niin ja jos vastassa oli joku erittäin kova joukkue pitkässä play-off sarjassa, pohkeet rupesivat painamaan aika usein enemmän kuin vastustajalla, mitä pitemmälle sarjassa oli edetty, siellä otteluiden loppuhetkillä. Toivonkin, että tämä strategia tuo tulosta sitten kun niitä tärkeitä pelejä pelataan ja pelaajat jaksavat paremmin tehdä tulosta tärkeiden otteluiden loppuhetkillä, kun voivat luottaa paremmin henkiseen ja fyysiseen jaksamiseensa sekä runkosarjan aikana luotuun pelisysteemiin ja strategiaan.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Kerho ja Philly
Mielestäni Kerhon pelisysteemissä on ollut Jukka Jalosen aikakaudella havaittavissa yksi tärkeä asia mikä on jäänyt melko pienen huomion alaiseksi. 90-luvun puolella HPK oli jo totutun vahvassa kotijoukkuemaineessa. En nyt mitään tilastoja ala kaivamaan, mutta sellainen muistikuva noista 90-luvun menestyksekkäistäkin vuosista on, että vieraissa menestymisessä HPK oli niitä sarjan kehnoimpia joukkueita. Usein vieraspeleistä ennakolta huomattavasti heikompaa joukkuettakin vastaan ei ollut paljoa jälipolville kerrottavaa.

Kolmen viime kauden aikana vieraspelaaminen on ollut kuitenkin erittäin tehokasta. Viime vuosien sijat 4, 1 ja 3 vierasottelutilastoissa ovat luoneet vakaan pohjan runkosarjassa menestymiselle ja myös sinne pronssiotteluun pääsemiselle. Kauden 2004-2005 tilastoissa HPK on tällä hetkellä ykkössijalla.

Tämä oli nyt vähä otsikkoa sivuavaa asiaa, mutta pohjustaa kuitenkin tätä tämänkin kauden pelisysteemiasiaa. Jalosen aikakauden kahtena ensimmäisenä kautena vieraissa menestyminen oli vanhan hurlum-hei pelityylin aikaansaannoksia. Viime kaudella pelityyliä kuitenkin muutettiin olosuhteiden pakosta niin kuin kaikki huomasimme. Edelleen vieraissa kuitenkin menestyttiin ja kaivettiin tärkeitä liigapisteitä.

Mielestäni jääkiekkojoukkueen menestymiseen vaaditaan pärjäämistä niin koti- kuin myös vieraskaukalossa, tasaista suorittamista siis huolimatta siitä missä pelataan. Kerholla on tällä kaudella erinomaiset pelinappulat juuri tällaiseen tasaiseen suorittamiseen.

Niin kuin Musta Kyy jo mainitsi, kotipeleissä ei ole enää juurikaan havaittavissa tällaista alun painostuspiikkiä. Toki pelejä pyritään kotikaukalossa kuitenkin dominoimaan, mutta hallitulla tavalla. Aina ei ole pakko hyökätä. Kerholla on edelleen myös pelin dominoimiseen pelinappulat kunnossa keskiverto-liigajoukkuetta paremmin. Joukkueesta löytyy takuulla edelleen sitä tuttua Kerho-meininkiä eli nopeita jalkoja ja taitoa nopeaan kiekonsiirtelyyn.

Joukkueessa on pakko olla tietynlainen pelikuri erittäin hyvässä kuosissa, sooloilijoille ei varmasti ole tilaa joukkueessa. Muuten vieraissapelaaminen ei toisi näin hyvää tulosta kuin mihin nyt ollaan totuttu. Kotijoukkueella on kuitenkin aina pieni etulyöntiasema peleissä ja vierasjoukkueen pitää maltillisella pelillä rikkoa kotijoukkueen hurmos. Myös materiaalin laajuus nousee tärkeään asemaan. Kilpailutilanne joukkueessa on tällä hetkellä niin kova, että pelkästään itselleen pelaaminen verottaa varmasti omaa peliaikaa. Joukkueen yhteen hiileen puhaltaminen on tällä hetkellä helposti nähtävissä.
 

Brunberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kyynärpäätaklaus
Strategia tuntuu tällä kaudella olevan varsinkin kotipeleissä, että pelaillaan samalla tasolla kuin vastustaja vaikka parempia oltaisiinkin. On kyllä ihmeellistä muniin puhaltelua ollut muutama peli minkä oon käyny kattomassa.

-Ilves peli oli ihan hyvin hanskassa oikeestaan koko ajan, luvut oli ehkä silti mairittelevat kerholle.

-TPS pelissä 2-0 tilanteessa joku kooma päälle koko joukkueelle ja 2 helppoa maalia, tai ainakin se tasotus oli onnettoman surkeaa katseltavaa. Aivan turhaan päästettiin heikko tps tasoihin.

-Lukko peliä en nähnyt kuin radiosta mutta tuskin siinä voittoa ansaittiin, positiivisena puolena pari vääntöä.

-Tappara pelissä oltiin ottavana osapuolena ensimmäinen ja kolmas erä, varsinkin kolmas rumasti.

-Ässät peliä en ollu kattomassa mutta taidettiin kaatua surkeeseen erikoistilanne pelaamiseen ja löysään viimeistelyyn.

Itse asiassa erikoistilanne pelaaminen on ollut varsinkin ihan viime pelissä todella surkeaa, varsinkin tappara vei ylivoimalla kerhoa kuin kuoriämpäriä, eilen ei toiminut ylivoima yhtään. Tasakentin vaikka pärjätäänkin niin jotenkin tuntuu sellainen raivo ja lopullinen puristus puuttuvan. Pitäs vaan pelata härskimmin, ajella kaikkea mikä liikkuu ja hakata ne kiekot maalin edessä sisään eikä hieroa kiviä. Toisaalta miten niihin tilanteisiin kunnolla päästäisiin kun kaikki seisoo suorilla jaloilla, luistin kulkemaan perkele.
 

clayman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, MASO
Tuli tässä mieleen, että SMS-ketjun aikoina HPK voitti otteluita, mutta silloinkin joukkueen peli oli usein huonoa ja sekaista. Eli hyvä joukkue voitti huonollakin pelillä. Nyt näyttäisi sama toistuvan, vaikka tällä kertaa yksikään ketju ei ole tullut esiin yhtä näyttävästi.

Noihin aikoihin Miettinen kantoi joukkuetta, nyt sitä tekee Voutilainen. Laakkosen ketjulla oli silloinkin potentiaalia vaikka mihin, mutta turhan usein tuhlattiin paikkoja ja vedettiin avoimista paikoista ohi (varsinkin Pardavyn ollessa toisessa laidassa).

Tällä kaudella Kerholla on kasassa materiaaliltaan todella leveä joukkue. Jalonen on pyrkinyt rakentamaan neljä vahvaa ketjua, joissa on työntekijöitä ja taitavia yksilöitä. Homma ei kuitenkaan ole sujunut halutulla tavalla, koska tietyt pelaajat eivät ole pelanneet vaaditulla tasolla (Setzinger ja osittain Laakkonen, Holden ja Hassinen).

Erikoistilannepelaaminen on melkein toivotonta. Yksi syy tähän on Jalosen peluuttamisstrategia - ykkösylivoima on usein ollut Mäkiaho-Hassinen-Väisänen. Ei, ei, ei. Esim. Kris Draper on loistava pelaaja, mutta hänellä on tietty rooli omassa joukkueessaan. Ei häntä laiteta ykkösylivoimaan. Miksi ihmeessä sitten HPKn ylivoimaa pelaa tuollainen kolmikko?

Tämän kauden joukkuetta on lisäksi vaivannut kurittomuus. En tiedä johtuuko se johtajuuden puutteesta pelaajien keskuudessa vaiko siitä, ettei Jalosella ole sitä tarvittavaa auktoriteettiä. Ehkä Jalonen sai ennen tukea Tuulolalta ja muilta konkareilta, kun taas nyt hän saattaa olla suhteellisen yksin. Tästä joukkueesta puuttuu ne pelaajat, jotka johtavat esimerkillään. Viime kaudella peli oli sekaisin ja Tuulola oli varjo entisestään. Joukkue näytti syttyvän siinä vaiheessa, kun Virta alkoi kantamaan vastuuta kunnolla. Ok, Voutilainen on kantanut joukkuetta, mutta hänellä ei taida olla samanlaista auktoriteettiä pukuhuoneessa kuin esim. Tuulolalla tai Virralla.

Toivottavasti Jalonen onnistuu herättämään joukkueen. Olisi meinaan hienoa nähdä tuon porukan pelaavan parhaimmillaan.


(edit: kirjoitusvirhe)
 
Viimeksi muokattu:

Pörö

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Viestin lähetti clayman
Tämän kauden joukkuetta on lisäksi vaivannut kurittomuus. En tiedä johtuuko se johtajuuden puutteesta pelaajien keskuudessa vaiko siitä, ettei Jalosella ole sitä tarvittavaa auktoriteettiä. Ehkä Jalonen sai ennen tukea Tuulolalta ja muilta konkareilta, kun taas nyt hän saattaa olla suhteellisen yksin. Tästä joukkueesta puuttuu ne pelaajat, jotka johtavat esimerkillään. Viime kaudella peli oli sekaisin ja Tuulola oli varjo entisestään. Joukkue näytti syttyvän siinä vaiheessa, kun Virta alkoi kantamaan vastuuta kunnolla. Ok, Voutilainen on kantanut joukkuetta, mutta hänellä ei taida olla samanlaista auktoriteettiä pukuhuoneessa kuin esim. Tuulolalla tai Viralla.

Sen verran tunnen näitä "vanhempia" HPK:n pelaajia, että pystyn sanomaan, että pelaajien autoriteetista tuo ei voi johtua. Siellä on ainakin Mäkkäri, Jykä ja Keikkakin jotka kyllä saavat nuoremmat pelaajat "ojennukseen". Heiltä löytyy sitä esimerkillisyyttä harjoituksissa ja johtajuutta pukukopissa jota joukkue tarvitseekin. Jalosen auktoriteetista en sitten olekaan niin vakuuttunut.

Edit: kirjoitusvirheet
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös