...jonka suurin aika menee turhan päiväisissä palavereissa ymmärtämättä koskaan mitä suorittava porras tekee.
Juuri näin, loppuviimeinhän työntekijä kuitenkin nimenomaan
myy omaa ammattitaitoaan työnantajalleen, oli kyseessä sitten puutarhuri, sovelluskehittäjä, sähköasentaja, jääkiekkoilija tai sen jääkiekkojoukkueen huoltaja.
***
Yllättävän paljon tämän päivän Suomessa edelleen törmää tuohon ajatusmalliin, että henkilön tulisi elää töitä tehdäkseen, kun taas ainakin minun mielestäni henkilön tulisi nimenomaan päinvastoin tehdä töitä elääkseen, varsinkin kun samaan aikaan sadat ja taas sadat tutkimuksetkin osoittavat, että lepoajoilla (olivat ne sitten taukoja, viikkolepoa tai vuosilomia) on mitä suurin merkitys työn tuottavuuteen. Eikä lopulta millään maailman rahallakaan enää ole merkitystä siinä vaiheessa, kun sillä ei voi toteuttaa unelmiaan yksinkertaisesti sen takia, että vuorokaudesta loppuvat tunnit kesken tai pahimmassa tapauksessa poltat itsesi loppuun. Siellä kun käyt kerran, niin sinne myös palaat.
Kummasti kuitenkin omassa 20-vuotisessa työhistoriassani nimenomaan noilla "työajattomilla" johtajilla ja suurella osalla ylemmistä toimihenkilöistä (jotka siis saavat kuulemma etsiä uusia töitä jos ei iso tuntimäärä maistu) on löytynyt aikaa pelata golfia, lasketella Keski-Euroopan laskettelukeskuksissa, veneillä merellä, kulkea toisella puolella maata katsomassa jääkiekkopelejä sekä milloin mitäkin, samaan aikaan, kun se pienen pieni rivityöntekijä on fyysisesti kiinni työpaikallaan 12+ tuntia päivässä.